Skip to main content

Millaisia eri materiaaleja etäkuntoutukseen?

Johanna Naamanka 2 Comments

Onpa ollut erilainen kevät nyt kaikilla ja moni puheterapeutti on joutunut hyppäämään etäkuntoutuksen pariin nopealla tempolla. Itse seuraan tilannetta sivusta (mutta mukana!), koska meidän elämää hallitsee 9 viikon ikäinen MiniTyyppi. Etäkuntoutus on ollut minun henki ja elämä viimeiset 6 vuotta, ja sitten tällaisessa poikkeustilanteessa jossa etä kasvaa räjähdysmäisesti, olenkin sivusta katsojana. On tämä vaikeaa, kun tietoa ja taitoa haluaisin jakaa, mutta tottakai MiniTyyppi menee ykköseksi! Mutta tästä johtuu Puhetta Terapeutista hiljaiselo nyt.

Kokosin tähän postaukseen etäkuntoutuksessa käytettäviä materiaalivinkkejä. Tarkoituksena on siis esitellä erilaisia materiaaleja, mitä etäkuntoutuksessa voi hyödyntää. Mukana on sekä ilmaiseksi ladattavia että maksullisia tehtäviä, ja linkkivinkkejä! 

Perinteiset lelut ja pelit

Aloitetaan tutusta ja turvallisesta eli leluista. Käytän etäpuheterapiassa paljon konkreettisia leluja. Pääosin niin, että vain jommalla kummalla (asiakas tai terapeutti) on lelut, mutta välillä samat lelut ovat molemmissa päissä. Esimerkiksi pieni 3-vuotias asiakkaani löysi sattumalta saman lelubussin kotoaan, ja saimme loistavat leikit aikaiseksi. Minulla on aina käden ulottuvilla mm. isot tornipalikat, magneettionginta, jättinoppa, ahmattikäsinukke, leikkiruoat, erivärisiä huiveja ja purkkeja piilotusleikkeihin sekä sorminukkeja ja autoja ramppeineen. Asiakkaan päässä leluina voi olla ihan mitä mielikuvitus keksii, mutta toimivia esimerkkejä ovat legodublot tai pikkulegot, pikkueläimet ja -hahmot, nukke- ja ruokalelut, autot, pallot, ja palapelit. Näitä leluja hyödynnän siis suoraan kameralle näyttämällä.  

Kun ottaa käyttöönsä myös dokumenttikameran, voi etäterapiassa käyttää melkein mitä vaan lähiterapiamatskua. Esimerkiksi muistipeli onnistuu, kun korttien taakse laittaa erilaiset tarrat. Nimeämällä tarran, asiakas voi valita mikä kortti käännetään. Kirjojen lukeminen onnistuu yhteisesti dokumenttikameran alla tai siihen voi levittää vaikkapa palapelin, josta asiakas sitten suullisesti kuvailemalla osallistuu palojen valintaan.  

PDF-tehtävät

Kaikki lähiterapiasta tutut pelit ja tiedostot Boardmakerista valokuviin ovat käytettävissä etäkuntoutuksessa, kun ne muuntaa pdf-muotoon. Monissa etäohjelmissa on Ruudunjako-ominaisuus, jolloin tehtävät saa jaettua asiakkaan ruudulle. Lisäksi on mahdollista käyttää erilaisia etäohjelmien työkaluja ja pelata näitä ruudulla.

VINKKI: Adobe Readerillä voi myös tehdä merkintöjä ja siirrettäviä nappuloita pdf-tiedostoihin, jos etäohjelmassa itsessään ei ole näitä työkaluja!

Boardmaker-peli muunnettuna pdf-muotoon, ja lisätty pelinappulat Zoomin työkaluilla.

Paljon hyviä pdf-pelejä löytyy TeachersPayTeachers-sivuston kautta, kun hakee sanoilla ”no print/ no prep/ telepractice”. Alla muutama esimerkki. Osa Tpt -peleistä on maksullisia, mutta ilmaisia löytyy myös vino pino. Haasteena on löytää sellaiset, joissa englannin kieli ei haittaa pelin käyttöä meillä.

https://www.teacherspayteachers.com/Product/Picture-Reveal-Game-Free-Add-your-Own-Questions-3315169

https://www.teacherspayteachers.com/Product/No-Print-Noun-Cards-Teletherapy-Distance-Learning-3645309

https://www.teacherspayteachers.com/Product/Categorization-What-Doesnt-Belong-2590027

https://www.teacherspayteachers.com/Product/Candy-Color-Interactive-Game-Speech-SLP-Tele-Therapy-Distance-Learning-5399129

Kurkkaa myös esimerkki interaktiivisesta pdf-pelistä täältä. Nämä ovat tavallista pdf:ää fiinimpiä, koska sisältävät klikattavia kohtia. 

Powerpoint-pelit

Powerpointia olen ennen etäkuntoutusta käyttänyt lähinnä virallisten koulutusmateriaalien tai esitysten tekemiseen. Ohjelma tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia etäkuntoutukseen animaatioiden ja liikuteltavien osien vuoksi. Esimerkiksi /l/-äänteen saa vaikkapa laskemaan liukumäkeä pitkin kohti alla odottavaa vokaalia, ahmatin suuhun saa katoamaan ruokakuvat tai kuvien taakse voi piilottaa yllätyksiä. Mielikuvitus on vain rajana! Ohessa muutama minun ppt-tehtävistäni.

/m/-alussa parkkipaikka -peli

Lataa /m/ sanan alussa parkkipaikka-peli, jossa voit siirtää autot parkkiin.

Lepakkopiilo-peli

Lataa lepakkopiilo-peli, jossa kurkataan kuvien alle ja etsitään piilotettu lepakko.

Boom-tehtävät

Boom-tehtävät ovat hienostuneempi versio Powerpoint-tehtävistä ja suurinta huutoa nyt USA:n etäpuheterapeuttien kesken. Boom-tehtävät ovat interaktiivisia tehtäväkortteja, joissa on sisäänrakennettuna tehtävän tarkistus. Eli tehtävä antaa palautteen, menikö oikein vai väärin. Boom-tehtäviä voi tehdä kuka tahansa, niitä voi ostaa, ja ne toimivat selaimessa oman Boom-tilin kautta, josta ne on kätevä jakaa etäohjelman ruudulle. Boom-tehtäviä voi hakea suoraan Boom-sivuston kaupasta tai TeachersPayTeachers-sivuston kautta. Olen testaillut ilmaisia Boom-tehtäviä ilmaistilin kautta. Täältä löytyy lyhyt esittelyvideo Boom-tehtävistä.

Nettisivustot

Internet on pullollaan erilaisia peli- ja tehtäväsivustoja, joita voi jakaa etäterapiassa ruudulle. Monet näistä ovat toki englanninkielisiä sivustoja, mutta niistäkin löytyy soveltuvia pelejä terapiassa käytettäväksi. Ihan vaikka perinteiset lautapelit digimuodossa soveltuvat moneen. Ja pieni suuri apu voi olla myös virtuaalinen noppa tai kiinnostava youtube-video. Tässä alla muutamia omia lemppareita.

VINKKI: Jos et halua, että sivuston äänet raikaavat omasta tietokoneesta, niin mykistä sivusto selaimen välilehdestä. Jos taas haluat äänen kuuluvan, voi joissakin etäohjelmissa valita ”Share computer sound”-vaihtoehdon.

https://www.abcya.com/

https://www.oppijailo.fi

https://toytheater.com

https://pbskids.org/

http://papunet.net/pelit/

https://yle.fi/pikkukakkonen/

https://www.coolmathgames.com/

https://www.youtube.com/

Ipadin peilaus

Ne joilla, on iPad terapiakäytössä tietävät, että sen sisään saa mahtumaan kaikenlaista hyödyllistä. Näitäkin sovelluksia pystyy hyödyntämään etäterapiassa, mutta pienin rajoituksin. Kun iPadin peilaa tietokoneelle, sitä voi ohjata vain iPadistä painelemalla. Näitä ei siis pysty pelaamaan, niin että jakaisi hiiren asiakkaalle. iPad on tällöin vain peilattu, ei jaettu ruudulle. Monessa etäohjelmassa on kuitenkin muita työkaluja, joita pystyy hyödyntämään iPadin kanssa, esim. asiakas voi piirtää etäohjelman kynällä merkin siihen kohtaan minkä valitsee, tai mikäs sen parempi kerronnan harjoitus kuin selittää terapeutille, mitä haluaisi pelissä tehtävän seuraavaksi, ja terapeutti tekee. Muutamia suosittuja sovelluksia ovat esimerkiksi MyPlayHome, Toca Bocan sovellukset, Pikku Kakkosen sovellus ja Lukulumo-kirjasovellus. Kurkkaa täältä aiemmasta postauksesta, mihin kaikkeen MyPlayHome sovellusta sitä voi puheterapiassa käyttää. 

Eri etäohjelmissa peilaus onnistuu eri tavoin. Zoom-ohjelmassa se sujuu suhteellisen helposti, kun iPad on kiinni joko samassa langattomassa nettiyhteydessä tai piuhan päässä. Ruudunjaosta voi tällöin vain valita iPadin jaettavaksi. Muissa etäohjelmissa voi joutua lataamaan koneelle erillisen ohjelman iPadin peilausta varten esim. AirServer.

Muunnellun todellisuuden työkalut

Olen aina ollut sitä mieltä, että etäkuntoutuksen ei tarvitsisi vain yrittää jäljitellä lähiterapiaa, vaan etäterapiassa voisi olla jotain ekstraa mitä ei lähiterapiassa pysty tekemään. Tällaisia ovat esimerkiksi muunnellun todellisuuden työkalut. Näillä voi esimerkiksi muuttaa oman videokuvan taustaa tai muunnella omaa videokuvaa. Ainakin Zoom-ohjelmassa on mahdollista vaihtaa taustakuvaksi mikä tahansa kuva, jolloin voidaan toteuttaa terapia vaikka viidakossa tai terapeutti voi istua lammen rannalla onkimassa harjoituskaloja. Tällöin kannattaa perehtyä green screenin käyttöön ja kurkata esimerkiksi USA:n puheterapeuttien FB-ryhmä aiheesta täältä.

Zoomissa taustakuva vaihdettu lastenhuoneeksi

Toinen tapa hyödyntää muunneltua todellisuutta, on esimerkiksi Snap Camera. Tietokoneelle ladattavan ohjelman avulla voi lisätä videokuvaan rekvisiittaa esim. hassun hatun tai terapeutti voi olla vaikkapa puhuva ananas!

Chromen laajennukset

Google Chrome -selaimeen saa kaikenlaisia laajennuksia, joista voi olla apua tai ainakin iloa etäterapiassa. Olen testannut ainakin erilaisia hahmoja hiiren kursorin tilalle sekä virtuaalista serpentiinä (confetti), joka toimii kivana palkkiona tehtävän jälkeen.

Confetti-laajennus

Lisäksi löytyy erilaisia työkaluja, kuten ruudun tapahtumien nauhoittamiseen soveltuva Screencastify. Suosittelen erityisesti Web Paint-laajennusta, jos käytössäsi on etäohjelma jossa ei ole annotaatio-työkaluja, kuten kyniä ja värejä. Web Paintin avulla minkä tahansa nettisivun ”päälle” voi piirtää ja käyttää työkaluja suoraan Chromen selaimessa.

Esimerkki Web Paint-laajennuksesta Google-kuvahaun ”päällä”

Jos tarvitset eri tiedostomuotoja, kokeile smallpdf-laajennusta. Tällä voi esimerkiksi tehdä pdf-tiedostosta muokattavan word-tiedoston! En lähde näistä lisäosista kertomaan sen enempää tässä postauksessa, mutta täältä löytyy hyvä video, jos Chromen lisäosat alkavat kiinnostaa.

Tässäpä siis erilaisia etäkuntoutuksen materiaaleja. Monenlaista voi siis hyödyntää etäterapiassa! Vinkkaa oma lempimateriaalisi kommenteissa tai kerro oliko kaikki tässä mainitut jo ennalta tuttuja.

Kuva: Kelly Sikkema /Unsplash


Etäkuntoutuksen pikavinkit puheterapeuteille

Johanna Naamanka Leave a comment

Nyt on kaikki uutiset ja mielet täynnä koronavirusta ja sitä, miten se laittaa maailmaa sekaisin. Monet miettivät, miten voisivat toteuttaa omaa työtään etänä. Olemme puheterapeutteina onnekkaassa tilanteessa siinä mielessä, että puheterapiaa on mahdollista toteuttaa myös etänä. Siityminen etäkuntoutuksen pariin kuitenkin herättää paljon kysymyksiä ja pohdittavaa, varsinkin tällaisessa tilanteessa. Kokosin tähän postaukseen pikavinkkejä etäpuheterapiaan liittyen, ja vastauksia kysymykseen miten siirryn toteuttamaan etäpuheterapiaa.

Mitä etäpuheterapia vaatii terapeutilta?

Terapeutti tarvitsee tietokoneen, etäohjelman ja nettiyhteyden. Voi käyttää tavallista läppäriä tai pöytäkonetta. Etäohjelmia on lukuisia ja näissä on erilaisia ominaisuuksia. Avaan näitä seuraavassa kappaleessa hieman. Nettiyhteys on vielä kolmas osa, jota ilman ei etäkuntoutus toimi. Nettiyhteyksistä paras vaihtoehto olisi, että koneeseen olisi kytketty ethernet-piuha, mutta myös langaton WiFi usein toimii. Puhelimesta jaettu netti on kaikista epävarmin, mutta voi riittää perus videovastaanottoon. Internetyhteyden nopeus on yksi tärkeimpiä huomionarvoisia asioita etäkuntoutuksessa. Nopeuden voi testata osoitteessa nopeustesti.fi ja jokaisella etäohjelmalla on omat minimikriteerit toimivalle etävastaanotolle. Muuta teknologiaa kannattaa hankkia tarvittaessa esim. ulkoinen näyttö, ulkoinen kamera, ulkoinen mikrofoni ja/tai kaiutin. 

Etäohjelmia on mm. Webex, Adobe Connect, Zoom, GoToMeeting sekä suomalaisia versioita kuten Solki live ja Navisec Health. Perusohjelmissa on videoneuvottelumahdollisuus eikä juuri muuta. Ruudunjako-ominaisuus mahdollistaa tehtävien jakamisen ruudulla kaikkien nähtäväksi. Ja näiden lisäksi ohjelmissa on erilaisia työkaluja, joilla voi tehdä harjoittelusta interaktiivista ja osallistaa asiakasta enemmän. Täältä voi katsoa vertailua ulkomaisten ohjelmien välillä.

Tärkein on ohjelman valinnassa muistaa, että suojaus on riittävä esim. FaceTime tai perus Skype eivät täytä etäkuntoutuksen suojausvaatimuksia. Lisäksi voi olla tarpeen päivittää palomuurit. Ohjelman valinnan jälkeen, tee etäohjelmaan tili ja tutustu ohjelman käyttöön. Monista etäohjelmista löytyy ohjevideoita netistä englanniksi.

Mitä etäkuntoutus vaatii asiakkaalta?

Asiakas tarvitsee sähköpostiosoitteen, tietokoneen ja internetyhteyden. Myös avustaja on usein tarpeen. Sähköposti tarvitaan tavallisesti etäohjelman kirjautumislinkin lähettämistä varten, vaikkakin joissain ohjelmissa on erilainen kirjautumismenetelmä esim. tunnukset, jotka annetaan asiakkaalle suoraan.

Tietokone on tarpeen, usein läppäri on helpoin vaihtoehto, koska siinä on jo sisäänrakennettuna kamera, kaiutin ja mikrofoni. Tarvittaessa asiakas voi hankkia lisälaitteita kuten mikrofonikuulokkeet tai paremman ulkoisen kameran, mutta nämä eivät ole välttämättömiä. Tabletin avulla asiakkaan onnistuu osallistua myös, tällöin videokuva on toki pienempi, ja ruudulla jaetut tehtävät voivat näkyä aika pienenä ja niitä voi olla hankalampi pelata pieneltä tabletin ruudulta. Puhelimen välityksellä saattaa etäkuntoutus onnistua, mutta tällöin en jakaisi ruudulla tehtäviä enkä tätä suosittelisi lähtökohtaisesti videokuvan pienuuden vuoksi.

Internetyhteys on tärkeä myös asiakkaan päässä. Mikäli toteutat etäkuntoutusta koululle tai muuhun laitokseen, kannattaa tarkistaa yhteistyössä että koulun tms. paikan palomuurit sallivat etäohjelman käytön. Nopeustesti kannattaa tehdä myös asiakkaan päässä. Testityhteys voi olla paikallaan ennen varsinaista aloitusta.

Asiakkaan kanssa olisi hyvä olla omainen tai muu aikuinen, esim. päivähoidon henkilö, etäkuntoutuksessa. Lasten kanssa tämä on usein jo turvallisuusasia ja välttämätöntä. Mikäli avustajana on perheenjäsen, kotiohjaus tapahtuu terapian ohella luontevasti.

Suositukset ja linjaukset etäkuntoutuksesta

Lähtökohtaisesti etäkuntoutusta voi toteuttaa, kun on lupa toteuttaa lähiterapiaa. Erillistä hyväksyntää ei tarvita enää edes Kelalta, kunhan asiakas itse suostuu etäkuntoutukseen. Kelan asiakkailla on huomioitava vakuutuspiirirajat, eli terapeutin ja asiakkaan tulisi olla saman vakuutuspiirin alla. Toki kuntien ja muiden maksajien kanssa täytyy sopia etäkuntoutuksesta, jos sitä ei ole sopimuksessa ennalta. Tähän koottu linkit ohjeisiin ja suosituksiin:

STM

Valvira

Kela 

Kelan ohje palveluntuottajille

Kelan ohje koronaviruksen vaikutuksesta kuntoutuspalveluihin

Puheterapeuttiliiton selvitys etäkuntoutuksesta

Mille asiakkaille etäkuntoutus soveltuu?

Tutkimusten mukaan etäkuntoutus soveltuu laajasti eri puheterapia-asiakkaille. Sitä ei voida häiriöryhmän tai diagnoosin perusteella sulkea pois, vaan aina tulee arvioida tapauskohtaisesti sen soveltuvuus. Käytännössä siis kannattaa kokeilla muutama kerta etänä, jolloin tietää miten etäkuntoutus asiakkaalle sopii.

Mistä saisin tietoa etäkuntoutuksesta?

Kelan etäkuntoutus -teos, jossa tarkasteltu etäkuntoutuksen tutkimuksia maailmalta ja annetaan suosituksia etäkuntoutuksen käytöstä kelan asiakkailla.

Kelan kokemuksia etäkuntoutuksesta – teos, jossa Suomen sisällä toteutetut etäkuntoutuskokeilut tarkastelussa.

ASHA:n etäkuntoutus sivut -USAn puheterapeuttiliitolla on omat etäkuntoutuksen sivut, joilta löytyy paljon tutkimuksia, ohjeita ja lähteitä 

Mitä materiaaleja voi etäkuntoutuksessa käyttää? 

Tuttuja materiaaleja pystyy useimmiten hyödyntämään, kun ne skannaa koneelle sähköiseen muotoon. Etäohjelmasta riippuen käytössäsi voi olla ruudunjaon lisäksi työkaluja, joilla tehdä harjoittelusta ruudulla interaktiivista. Esim. Piirtää/värittää ruudulla tai tehdä pelinappulat noppapeliim siirrettäväksi.

Pinterest on pullollaan valmiita materiaaleja etäkuntoutukseen, suurin osa näistä on toki englanniksi mutta monet hyödynnettävissä myös suomeksi. Ja ainakin ideoita täältä saa! Kokeile hakusanoja: telepractice, slp, ”no print”.

Erilaiset nettipelit voivat olla mahdollisia etäohjelmasta riippuen. Suosikkejani ovat abcya, papunet ja oppi ja ilo. Unohtamatta Googlen kuvahakua ja youtube-videoita.

Linkkivinkkejä:

Tässä muutama video siitä, miltä etäpuheterapia näyttää:

-Ohjeita ja vinkkejä etäkuntoutuksen aloittamiseen Stacy Crouse -puheterapeutin blogista

-Paljon materiaalivinkkejä ja etäkuntoutukseen liityvää sisältöä The Whimsical Word -blogissa

Tutkimuksia etäkuntoutuksesta koottuna The Informed SLP:n sivuille

FB-ryhmät:

Etäkuntouttajat

Ideoita etäpuheterapiaan

Telepractice for SLPs

Teletherapy materials for speech-language pathologist

Jäikö vielä kysymyksiä etäpuheterapiaan liittyen? Tai unohtuikoi jotain olennaista etäpuheterapiaan siirtyessä? Kommentoi alle ja yritetään tehdä halukkaille puheterapeuteille etäkuntoutukseen siirtyminen helpommaksi yhdessä!

Kuva: freepik

Värit ja niiden oppiminen

Johanna Naamanka 2 Comments

Äkkiä yksi blogiteksti niin, että saa kirjoittaa katselevansa lumista talvimaisemaa! Etelässä on ollut aika vähän lumisia päiviä, joten nyt tästä valkoisesta maisemasta pitää nauttia ja kuuluttaa kaikkialle. Alkuvuosi on täällä ainakin lähtenyt jo rytinällä liikkeelle ja joululoma on muisto vain.

Tänään aiheena ovat värit! Olen saanut perehtyä aiheeseen nyt hieman syvemmin, koska useampi asiakkaani harjoittelee värisanoja. Tässä postauksessa on tietoa värien oppimisesta, vinkkejä värien harjoitteluun arjen lomassa sekä myös erilaisia tehtäväideoita niiden täsmäharjoitteluun. Väitän, että suurin osa vanhemmista ja lasten kanssa työskentelevistä ihmisistä tekevät näitä jo ihan huomaamattaan!

Lapsi oppii tavallisesti värisanat aivan itsestään arjen toimintojen ja leikkien lomassa. Jo 4 kk ikäinen lapsi pystyy havaitsemaan erot neljän päävärin kesken (Junnila, 2007). Kognitiivisen kehityksen myötä, noin 18kk iässä, lapsi alkaa erottelemaan ja luokittelemaan asioita ominaisuuksien mukaan, kuten värin mukaan. 3-vuotias pystyy nimeämään 1-9 väriä, ja 4-5-vuotiaana lähes kaikki 11 väriä (Pitchford & Mullen, 2003; Hermanson, 2012). Tutkimusten mukaan vasta 4-7-vuotiaat lapset osaavat nimetä värit luotettavasti. On kuitenkin paljon lapsia, joilla homma ei käy ihan näin yksinkertaisesti. Niillä lapsilla, joilla on haasteita kielen ja puheen kehityksessä, värien oppiminen on usein hitaampaa ja voi vaatia erityistä huomiota. Tutkimuksissa on havaittu, että värisanojen oppiminen tapahtuukin eri tavoin kuin muun sanavaraston oppiminen (Pitchford & Mullen, 2003).

Pääväreihin luetaan keltainen, punainen, vihreä, sininen sekä musta ja valkoinen (Pitchford & Mullen, 2003). Nämä havaitaan lähes aina erilaisina keskenään. Näiden lisäksi tunnistetaan oranssi, vaaleanpunainen, violetti, harmaa ja ruskea. Tutkimuksissa on havaittu, että värien oppiminen ei etene tietyssä järjestyksessä. Ainoastaan sen, että harmaa ja ruskea ovat useimmiten viimeiset väri-sanat, jotka vakiintuvat lapsen käyttöön. Ja nimenomaan siis värisanojen nimeäminen, ymmärtäminen hallitaan jo aiemmin.

Värien oppiminen etenee niin, että ensin opitaan yhdistämään samanväriset esineet, tämän jälkeen pyritään tunnistamaan ja ymmärtämään oikea väri. Vasta lopuksi lapsi oppii itse nimeämään värin (Bernstein, 1985). Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että lapset oppivat värisanan nopeammin, kun sitä käytettiin substantiivin jälkeen, ”ilmapallo on punainen” kuin, että sitä käytettiin ennen substantiivia, ”punainen ilmapallo” (Dye, 2010). Tutkimus oli toki toteutettu englanniksi, mutta ainakin tämä on kokeilemisen arvoinen vinkki, jos värisanojen oppiminen on vaikeaa!

1. YHDISTÄ JA LUOKITTELE

Luokittele värin mukaan

Tähän tehtävään sopii mitkä tahansa tavarat, jotka ovat erivärisiä, esimerkiksi palikat, eläimet, muoviruoat, pelinappulat, autot, värikynät, tarrat, vaatteet jne. Olenpahan nähnyt myös smoothiepussien korkkeja käytettävän tähän! Ajatuksena on siis yhdistää samanväriset toisiinsa; punaiset samaan kasaan, keltaiset omaansa ja niin edelleen. Aluksi voi olla selkeää ottaa laatikko per väri, ja laatikkoon voi laittaa malliksi yhden tavaran kyseistä väriä. Helpoimmassa luokitteluleikissä on vain 2 väriä ja taitojen karttuessa niitä voi ottaa enemmän. Tässä vaiheessa värin nimeäminen lapsen osalta ei ole vielä välttämätöntä, vaan aikuinen voi sitä mallittaa. Täältä löytyi perhosaiheinen värien luokittelupeli ja täältä keksien luokittelupeli, jossa on erivärisiä arjen esineitä.

Muistipeli

Yhdistä samanväriset parit toisiinsa. Tätä voi pelata ihan millä tahansa muistipelillä ja nimetä vaan parin värit. Yllä oleva syksyinen muistipeli, jossa eriväriset lehdet yhdistetään toisiinsa, löytyi täältä. Ja toinen värien yhdistelypeli, jossa ongitaan kala ja yhdistetään samanväriseen kalamaljaan löytyi täältä.

Viikon väri

Valitaan yksi väri viikoksi, johon paneudutaan lapsen arjessa ja leikeissä. Värin voi laittaa vaikka jääkaapin oveen muistuttamaan tämän viikon teemasta. Viikon aikana kiinnitetään vaikkapa keltaisiin asioihin huomiota. ”Nyt syödään banaania, se on keltainen!”/ ”Ulkona paistaa aurinko. Aurinko on keltainen.” Etsitään keltaisia asioita, leikeissä valitaankin keltaiset autot tai palikat tai jopa keltaisia vaatteita tälle viikolle! Muovaillaan, piirretään keltaisella ja etsitään kirjoista kaikki keltaiset asiat. Viikon värin mukaisista asioista voi ottaa myös valokuvia talteen!

2. TUNNISTAMINEN

Aarteenetsintä

Etsi yhden sovitun värin mukaan erilaisia tavaroita kotoa. Tavarat voi koota konkreettisesti johonkin koriin tai pussiin, tai vaihtoehtoisesti vain luetella tietynväriset asiat, mitä näkee, ”minä näen punaisen kukan”. Nähdyt tai keksityt tavarat voi myös piirtää!

Myös toisinpäin voi olla kiva leikkiä tätä, eli piilotetaan jokin esine huoneeseen ja paljastetaan vain minkä värisen asian vierestä/takaa/edestä se löytyy. ”Se on jonkun sinisen vieressä”. Tämä on ollut huippukivaa terapia-asiakkaiden mielestä!

I spy -pelit ovat värien tunnistamiseen loistavia tehtäviä, koska voit tulostaa lähes minkä tahansa netin syövereistä, ja päättää mitä väriä etsitte kuvasta. ”Etsitään kaikki vihreät asiat!”. Esimerkiksi täältä voi ladata näitä ilmaiseksi, mutta sivusto vaatii sähköpostiosoitteen.

Oikein/väärin -leikki

Tämä tukee värisanan ymmärtämistä. Lapsista on usein hauskaa kun aikuiset heittäytyvät hassuttelemaan ja se tässä onkin ajatuksena. ”Onko tämä banaani sininen?” ”Onko tämä sukka punainen?” Saattaa olla, että lapsi lähtee pian myös korjaamaan aikuisen virhettä, jos osaa jo nimetä oikean värin. Tällaiseen hassutteluun sopii avuksi esimerkiksi nämä yllä olevat kyllä/ei -kortit Viitottu rakkaus -sivuilta.

3. NIMEÄMINEN

Väritystehtävät

Väreillä leikkiminen ja piirtäminen on värien nimien harjoittelua parhaimmillaan! Väritysvärjeä valitessa voi lapsen kanssa pohtia yhdessä, ”hmm banaani, millähän värillä sen värittäisin?”. Yllä olevat värityskuvat ovat ilmaiseksi ladattavissa täältä ja niihin on koottu esim. punaisia esineitä yhdelle sivulle. Varsinkin lasten kanssa, joilla on pulmaa kielen ja puheen kehityksessä, apuna voi käyttää myös värien viittomia eli ”salamerkkejä”. Jos lapsi ei heti muista sanaa värille, voi viittoma toimia hyvänä visuaalisena tai taktiilisena vihjeenä. Värien viittomat löytyvät kätevästi papunetin kuvatyökalun avulla tai videomuodossa Käsipuheen youtubesta. Lisäksi alkutavulla voi auttaa lasta kohti omaa tuotosta.

Papunet

Värijuna

Yksi lemppareistani puheterapiassa on värijuna, jonne luokitellaan vaunuihin värin mukaan esineitä tai kuvia. Jos ollaan jo siinä vaiheessa, että harjoitellaan värien nimeämistä, niin ei muuta kuin sanat mukaan ja luokittelemaan!

Lauseliuskat

Puheterapiassa hyödynnän myös kuvatukea, jolloin lapsen voi olla helpompi hahmottaa, että nyt haetaan värisanaa. Yllä on esimerkki siitä, miten olemme tehneet lauseliuskoja, kuten ”omena on punainen”. Näin siksi, että osa lapsista ei välttämättä hoksaa ollenkaan, että tarkoitetaan esineen ominaisuutta, vaan väriä kysyessä vastaakin esineen nimen -”omena”.

Erilaiset pelit

Täältä blogista löytyi liuta väritehtäviä, jotka sopivat hyvin värien nimeämisen harjoitteluun, esimerkiksi noppapeli ja purkkapallopeli. Nämä ovat jo vähän isommille tarkoitettuja pelejä, koska näissä on kaikkia värejä oranssista harmaaseen.

Mitkä ovat teidän lempparit värien harjoitteluun? Kommentoi tai linkkaa alle, niin saadaan koottua kaikki väritehtävät kasaan!

Lähteet:

Bomstein, M. H. (1985). On the development of color naming in young children: Data and theory. Brain and Language, 26, 72-93. Saatavissa: https://kundoc.com/pdf-on-the-development-of-color-naming-in-young-children-data-and-theory-.html

Dye, M. (2010). Why Johnny can’t name his colors? Scientific American. Saatavissa: https://www.scientificamerican.com/article/why-johnny-name-colors/

Hermanson, E. (2012). Kielen ja kommunikaation kehitys. Duodecim.

Junnila, L. (2007). Vauvat kuvia katsomassa -mitä he näkevät ja mistä he pitävät. Opinnäytetyö. Vantaa: Evtek-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://onnijailona.fi/kauppa/vauvat_katselijoina_8_3789745481.pdf

Pitchford, N. & Mullen, K. (2003). The development of conceptual colour categories in preschool children: influence of perceptual categorisation. Visual Cognition, 10, 51-77. Saatavissa: http://www.mvr.mcgill.ca/Kathy/PDF-00-04/Pitchford-Mullen-2003.pdf

Kuva: Alejandro Garrido Navarro/ Unsplash

Kerrontataidot ja niiden harjoittelu

Johanna Naamanka Leave a comment

Mä olen tainnut tällä viikolla vähän innostua kerronnasta ja sen harjoittelusta ihan uudelleen! Kiitos kuuluu Mäkisen Leenalle ja Kipinäkeskukselle, koska kuuntelin huipun webinaarin teidän järjestämänä. Sitten vielä perään koulutus kerrontataidoista ja Kissatarinat-arviointimenetelmästä. Eiköhän näillä eväillä vähän saakin jo innostua!

Tuntuu vähän kuin olisin hoksannut monta asiaa, jotka olen ehtinyt unohtaa kerrontataidoista ja niiden harjoittelusta. Aihe ei ole minullekaan aivan uusi, opinnoissa ja työelämässä sitä toki kohtaa päivittäin, mutta olen ihan syventynyt aiheeseen omassa gradussani! Minä tosin kirjoitin gradun aikuisten kerronnasta ja tarkastelin tunneilmaisuja sen lomassa, mutta olen kuitenkin kahlannut aikoinaan aikamoisen nipun kerrontatutkimuksiakin. Tästä on toki jo aikaa, joten tämän viikon päivitys oli enemmän kuin paikallaan.

Kerrontataitojen kehittyminen

Kerrontataidot kehittyvät jo hyvin pienestä lähtien, 2-vuotias saattaa osata jo lyhyesti kertoa tapahtumista tässä ja nyt. Sellaisista asioista mitä he tekevät tai näkevät, erityisesti aikuisten tukemana. 4-vuotiaana osataan kertoa usein jo yksittäinen henkilökohtainen tapahtuma, esimerkiksi reissusta katsomaan lampaita. Ja noin 5-vuotias osaa kertoa kertomuksen, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Lisäksi iän myötä opitaan kertomaan menneisyydestä ja tulevasta tai vaikka keksityistä asioista. Näin kerronnalla saadaan laajennettua maailmaa asioihin ja tapahtumiin, joita ei välttämättä ole tilanteessa läsnä. Kouluikäinen lapsi on jo taitava kertoja, mutta kerrontataidot kehittyvät vielä aikuisikään saakka. Kerrontataidot luovat pohjaa monille taidoille, kuten luetun ymmärtämiselle, ongelmanratkaisulle, uudelleen kerronnalle ja tiivistämiselle. Kerrontataitojen on osoitettu olevan yhteydessä akateemisiin taitoihin ja luki-taitoihin (Botting ym., 2001; Fazio ym. 1996; Mäkinen ym., 2018).

Miten näitä taitoja sitten harjoitellaan?

Ympäristö ja malli

Kaikki lähtee jo pienen vauvan ympäristöstä. Lapsen on kuultava puhetta ja kerrontaa oppiakseen sitä. Vanhemmat ja aikuiset luovat pohjan näille taidoille kertoessaan päivän kulusta, omista tekemisistään tai siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Lisäksi kirjojen lukeminen on yksi parhaista keinoista kerronnan harjoitteluun ja oppimiseen, sillä siinä tulee kaikki elementit vaivihkaa tutuksi. Ja tietenkin leikki. Leikissä harjoitellaan nimenomaan kerronnan taitoja (monien muiden taitojen lisäksi!), mutta aikuisen mallin avulla leikiessä myös kerronta kehittyy.

Kuvasta kertominen

Yhdestä kuvasta kertominen on suhteellisen helppo tehtävä. Itse ainakin pyrin tässä lausemuotoiseen ilmaisuun yksittäisten sanojen sijasta, mutta usein lapset tarvitsevat hieman apukysymyksiä; ”kuka”, missä” tai ”mitä tässä tapahtuu?”. Leenan webinaarissa hoksasin sen itsekin, tämähän on enemmän kuvailua kuin varsinaista kertomista, jossa olisi alku, keskikohta ja loppu. Kuitenkin aika monet asiakkaistamme tarvitsevat jonkin helpon lähtökohdan ja tällekin on mielestäni paikkansa, kun harjoitellaan täydellisen lauseen muodostamista ja tärkeiden asioiden sanoittamista ääneen. Itselläni usein käytössä hassut kuvat, joissa tapahtuu paljon esim. mies laskee mäkeä karkit jaloissaan tai tyttö ratsastaa hevosella, jolla on saappaat jalassa. Vain harvoja hassuja tapahtumakuvia pystyy tähän linkkaamaan käyttöoikeuksista johtuen, joten täältä vielä yllä olevan kuvan lisäksi toinen Highlightsin hassu kuva. Myös ainakin Super Duper Publication:lla on myytävänä hassuja kuvakortteja.

Tarinan uudelleen kertominen

Tähän ei ihmeellisiä tarvikkeita tarvita, kirja riittää. Aikuinen lukee kirjan ja sen jälkeen lapsi saa kertoa tarinan omin sanoin. Tätä varten on hyvä valita kirja, jossa on yksinkertainen juoni ja vain vähän tekstiä, ainakin aluksi. Monet vanhemmat tekevät tätä jo aivan huomaamattaan. Niin oiva keino harjoitella kerrontataitoja! Ensin kirjan kuvat voivat olla tukena, mutta lapsen kehittyessä tässä, voi tarinan kertoa ihan omasta muististaan. Esimerkkejä kirjoista, joilla on helppo aloittaa ovat mm. Leenan vinkkaamat Pete ja Pulmu, Buu ja Bää- kirjat sekä Juulia ja Teemu -kirjat.

Tarinan rakenteen harjoittelu

Tämä on jo suunnitelmallisempaa harjoittelua kerrontataitojen osalta. Tarkoituksena on käydä läpi kertomuksen osia. Leenan webinaarissa oli hyvä vinkki, että ensin puheterapeutti tai aikuinen näyttää mikä osa tarinasta on menossa esimerkiksi tarinakorttien avulla. Korteissa on kuvitettuna mm. kuka, missä, milloin, mitä tapahtui ja mitä sitten tapahtui. Kirjaa lukiessa siis otetaan kortti aina esiin, kun halutaan alleviivata mikä asia kertomuksesta nyt on menossa. Myöhemmin tarinakortit voivat olla apuna uudelleen kerronnassa tai ihan oman mielikuvituskertomuksen luomisessa. Pelejä tähän on kehitetty monenlaisia, alla yksi esimerkki roll-a-story-tehtävästä, jossa annetaan tarinan perusosat ja niistä on tarkoitus muodostaa kertomus. Kuvatuki tutkitusti auttaa monia lapsia, joilla on kielen ja puheen haasteita. Vinkki! Jos teillä sattuu olemaan Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat -kirja, niin siellä on hienot suomenkieliset tarinakortit.

Kuvasarjoista kertominen

Kuvasarjoissa päästään kertomuksen muotoon paremmin kuin yksittäisissä kuvissa. Näissä on selkeämmin alku, keskikohta ja loppu. Usein myös jokin ongelma, joka pitää ratkaista. Täältä blogista löytyi ilmaiseksi ladattavissa monta erilaista kuvasarjaa kerronnan tukemiseen. Ja psst, näitä kuvasarjoja on kuulemma lisää uudessa Roihusten matkassa paketissa.

Omakohtaisista kokemuksista kertominen

Tämä on se, mihin kerrontataitojen harjoittelulla haluaisimme lopulta päästä, omakohtaisten tapahtumien ja ajatusten kertomiseen. Taitoon kertoa omista kokemuksista ja ajatuksista ja mielikuvituskertomuksista. Kirjojen tarinoiden pohjalta voi päästä juttelemaan lapsen omakohtaisista kokemuksista, esimerkiksi lääkäri-kirjan jälkeen voidaan jutella, onko lapsi koskaan käynyt lääkärissä ja miten se käynti sujui. Valokuvien avulla saattaa päästä lähemmäs omia kokemuksia, kuin satunnaisilla tapahtumakuvilla. Monet lapset innostuvat heti kertomaan, kun näkevät oman kuvansa vaikkapa lomareissulta.

Ja yhden Leenan vinkeistä olin jo aivan unohtanut, eli kerrontapäiväkirjat. Lapsi tekee omien vanhempiensa kanssa päiväkirjaa, johon piirretään ja kirjoitetaan menneistä ja tulevista tapahtumista. Näiden avulla on helppo palata eiliseen tai huomiseen ajankohtaan, ja kertoa mitä silloin tapahtui. Meidän Tyypin kanssa pidimme tällaista päiväkirjaa vielä ennen kuin sanoja oli riittävästi kertomaan.

Nyt vaan kertomisen pariin oikein urakalla! Ja vielä kerran kiitos Leena tästä innostuksesta, vaikka tunnetusti minähän innostun helposti 😀

Lähteet:

Botting N, Faragher B, Simkin Z, Knox E & Conti-Ramsden G (2001). Predicting pathways of specific language impairment: what differentiates good and poor outcome? Journal of Child Psychology and Psychiatry, 42, 1013–1020.

Fazio, B. B., Naremore, R. C., & Connell, P. J. (1996). Tracking children from poverty for specific language impairment: A 3-year longitudinal study. Journal of Speech and Hearing Research, 39, 611-624.

Mäkinen, Leena. Lasten kerrontataitojen tukeminen -webinaari 25.10.19. Kipinäkeskus.

Mäkinen, L. (2014). Kertova kieli tyypillisesti kehittyneillä lapsilla sekä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö.
Väitöskirja. Oulun yliopisto, Oulu.

Mäkinen, L., Loukusa, S., Gabbatore, I. & Kunnari, S. (2018). Are story retelling and story generation connected to reading skills? Evidence from Finnish. Child Language Teaching and Therapy, 34, 129–139. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526206981.pdf

Petersen, D.B. (2011). A systematic review of narrative-based language intervention with children who have language impairment. Communication Disorders Quarterly, 32, 207–220.

Suvanto, A. (2012). Lapsi tarinaa rakentamassa. Kielihäiriöisten lasten kerrontataidot ja niiden kuntouttaminen. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Oulu. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514298622.pdf

Kuvat: Ben White/ Picsea/ Sarandy Westfall /Unsplash

Karkki vai kepponen? Halloween puheterapiassa

Johanna Naamanka Leave a comment

Taas se on syksy! Ja johonkin on hävinnyt jo lähes kolme kuukautta tätä syksyä. Huomaan, että blogin kirjoittaminen meinaa jäädä muun arjen pyörityksen jalkoihin, mutta täältä sitä aina noustaan. Syksy on ollut töissä innostumista ja paneutumista, kouluttamista ja kouluttautumista ja uusista materiaaleista ja ideoista virkistäytymistä. Kotona puolestaan viilaillaan viimeisiä epäkohtia rakennettuun taloon (joo muutosta on jo aikaa..!) ja pikkuisen sisustetaan syksyä, ja tietenkin leikitään 3,5v Tyypin kanssa ja ihmetellään uusia taitoja. Sitten olisi vielä ne tylsät pakolliset, kuten renkaiden vaihdot, kauppareissut, uudet kurahousut, ja ai niin se oma aika ja liikunta ja parisuhde ja ja…! Ihmekös, kun aikaa ei tahdo löytyä ihan kaikkeen 😀

Valitsin blogin aiheeksi Halloweenin ajankohdan vuoksi. Ideoita tuntuu löytyvän joka nurkan takaa, kun seuraa vaikkapa Pinterestiä tai puheterapeuttien blogeja. Toisekseen siksi, että minulla on tapana tehdä aika isoja kokonaisuuksia näistä blogijutuista, ja siksi työn alla olevia on paljon enemmän kuin valmiita julkaisuja. Nyt tällainen kevyempi postaus tähän väliin! Kokosin tähän postaukseen 8 Halloween aiheista tehtäväideaa.

1.Missä on lepakko?

Eriväristen noidan hattujen taakse piilotetaan pikku lepakon kuva. Alkuperäinen idea on täältä ja tarkoituksena harjoitella värejä ja kysymyksiä, esim. ”onko lepakko keltaisen hatun takana?”. Muita ideoita tämän tehtävän oheen, on harjoitella kirjaimia, muotoja tai lukumääriä. Itsehän ajattelen tämän leikin sopivan mihin tahansa puheterapiaharjoitukseen artikulaatiosta lukemiseen, kunhan on yksilölliset harjoitukset käden ulottuvilla. Ilmainen lataus sivustolta.

2. Taputa tavut ja rakenna

Tähän tarvitaan vain Halloween-aiheinen lottoalusta ja rakennuspalikoita. Tarkoituksena on harjoitella tavuttamaan sanoja ja rakentaa yhtä monesta palikasta torni kuin tavuja sanassa. Yksinkertaista. Alkuperäinen tehtävä löytyy täältä maksullisena, mutta tästä blogista voi tulostaa bingopohjan, jossa ei ole myöskään englanninkielistä tekstiä. Vaihtoehtoisesti tässä vois harjoitella vaikkapa alkuäänteitä tai kuvailla sanoja ominaisuuksien mukaan, esim. ”mikä on valkoinen ja se osaa lentää?”

3. Monsterikisa

Monsterikisassa tarvitaan alusta, jossa on numerot esim. 1-20, kuten täällä alkuperäisessä julkaisussa. Ajatus pelissä on yksinkertainen, nappuloita saa laittaa alustalle nopan tai noppien yhteenlasketun määrän. Halloween-versiossa nappuloina voi olla vaikkapa askartelusilmiä tai muovihämähäkkejä! Voittaja on se, joka saa ensin 20 täyteen. Peli itsessään harjoittaa yhteenlaskua ja laskemista, mutta jälleen oiva peli kaikenlaisten tavoitteiden harjoitteluun.

4. Heitä tarina

Nyt päästään kerronnan harjoitteluun! Tässä tehtävässä heitetään noppaa ja muodostetaan tarina nopan määräämistä osista; hahmo, aika, paikka ja ongelma. Nyt on vaan mielikuvitus rajana. Alkuperäinen idea on täältä blogista, mutta siitä löytyi yllättäen myös suomenkielinen versio valmiina täältä.

5. Kysymys noppapeli

Kysymyksiin vastaamiseen ja kysymys-sanojen harjoitteluun soveltuu hyvin tämä Halloween-aiheinen noppapeli. Peli on ilmaiseksi ladattavissa täältä, mutta kysymykset ovat englanniksi. Kannattaa huomioida, että osa kysymyksistä voi olla suomalaisille lapsille vaikeita (esim. kuka tarkistaa karkit?), mutta nuo muutamat voinee muokata Suomeen sopivimmiksi (esim. kuka syö karkit?).

6. Kummitustalo

Ymmärtämisen ja kuuntelun harjoittelemiseen sopii tulevalla viikolla esimerkiksi tämä ilmaiseksi ladattava kummitustalopeli. Hahmot leikataan ja laitetaan ohjeiden mukaan eri kohtiin taloa. Samalla harjoitellaan sanavarastoa ja sijaintikäsitteitä. Näitä kuvia voi myös viedä eri paikkoihin pitkin huonetta tai kääntää vaikkapa aarteenetsintäpeliksi niin, että ensin piilotetaan hahmot huoneeseen.

7. Arvaa kuka?

Party vector created by studiogstock – www.freepik.com

Tätä varten tarvitaan vain Halloween-hahmot ja kysymyksiä. Tarkoituksena on päätellä kenestä kerrotaan, esim. ”kenellä on päällä jotain raidallista ja silmälappu?”. Itse ajattelin tämän nimenomaan päättelyä tukevaksi tehtäväksi, mutta tuleehan tässä toki kerrontaa ja ymmärtämistä sekä sanavaraston harjoitusta. Halutessasi harjoitella sijainti- tai värikäsitteitä, voi ohjeeksi antaa esim. ”kenellä on päällä jotain oranssia ja on lapsen vieressä, jolla on viitta?”

8. Jatka lausetta

Täältä löytyikin oikein kunnon paketillinen Halloween-tehtäviä kouluikäisille. Minä poimin talteen tehtävän, jossa pitää jatkaa lausetta aiheesta Halloween-juhlat, esim. kutsuisin juhliini.. Muitakin tehtäviä sivustolta löytyy, esim. yhdistä kuva ja sana, keksi tarina tai korjaa väärin kirjoitettu sana.

Aiotko käyttää puheterapiassa tai lasten kanssa työskennellessä Halloween-aihetta? Mitä muita hyviä Halloween-aiheisia ideoita teiltä löytyy?

Happy Halloween!

Etäkuntoutuksen tehtävävinkit

Johanna Naamanka Leave a comment

Täällä päässä on ollut aika tiukka alkusyksy! Meillä Tyyppi on ollut sitä mieltä, ettei yötä kuulu nukkua kerralla putkeen, ja tätä on jatkunut melkein vuoden päivät. Eihän se tuossa mini-ihmisessä näy, mutta vanhemmista näkee kilometrien päähän tämän univajeen. Unen puutteessa sitä huomaa myös töiden kuormituksen vaikutuksen ja luovien ideoiden katoavan, monesta muusta tärkeästä aiheesta nyt puhumattakaan! Onneksi sai kesällä vähän ladata akkuja, ja aurinkoakin vielä näkyy. Ja onneksi ilmassa on myös pientä toivoa siitä, että joskus taas saisi nukkua koko yön. Kyllä uni on vaan tärkeää!

Sitten itse aiheeseen eli etäpuheterapian vinkkeihin. Teen asiakkaani tällä hetkellä suurelta osin etäkuntoutuksena, ja aina uusia puheterapeutteja siihen perehdyttäessäni huomaan, että etäpuheterapiaan soveltuvien tehtävien keksiminen ottaa alussa aikansa. Tulee kysymyksiä, kuten ”mitä materiaaleja voi etäpuheterapiassa käyttää?, ”pitääkö kaikki materiaalit laittaa vaihtoon?”, ”miten saada asiakas osallistumaan ruudun välityksellä?”. Tässä postauksessa kerron lempimateriaaleistani, joihin palaan jatkuvasti ja jotka koen motivoivan myös lapsia etäterapiassa. Nämä eivät kuitenkaan ole mitenkään lähiterapiasta poissuljettuja, eli yhtä hyvin voi napata omaan lähiterapiakassiinsa nämä vinkit.

Jos etäkuntoutus ei ole vielä tuttu asia, niin kannattaa tutustua tähän postaukseeni. Se sisältää perustiedot aiheeseen liittyen. Suomessa on käsittääkseni vielä aika pieni joukko puheterapeutteja, jotka toteuttavat etäkuntoutusta. Etäkuntoutus on lähtenyt laajenemaan nopeaa vauhtia sen jälkeen, kun Kela mahdollisti etäkuntoutuksen uudessa standardissaan ja pitää sitä nyt samanarvoisena kuin lähiterapiaa.

Kumpi ehtii ensin -korttipakat

Erilaiset korttipakat, jotka on helppo toteuttaa myös sähköisesti esim. Powerpointin avulla. Kerään yhteen vaikkapa /l/-sanoja, jokainen omalle dialleen Powerpointiin ja väliin lisään ”toimintakuvia” kuten kiikarit tai jänis. Toimintakuvan osuessa kohdalle, pisteen saa se, joka ensin tekee kuvaan liittyvän tehtävän, esimerkiksi nostaa sormistaan pupun korvat itselleen. Vaatii keskittymistä ja tarkkaavaisuutta, ja tuo kivan kisailun drillitehtäviin!

Piirrä tai väritä ohjeen mukaan

Tämä ei juuri poikkea lähiterapiassa toteutetusta ohjeen mukaan toimimisen tehtävästä, paitsi että tehtävä pitää joko lähettää toiseen päähän tulostettavaksi tai toteuttaa ruudun työkalujen avulla. Terapeutti antaa ohjeen ja asiakas piirtää/värittää sen mukaan. Harjoittaa monia osa-alueita kuten muistia, kuuntelua, käsitteitä, kuullun ymmärtämistä. Toimii myös kotitehtävänä! Täältä esimerkiksi yllä näkyvä ilmaiseksi ladattava väritystehtävä. Vinkki: isompien lasten kanssa valmiisiin pohjiin on piirretty itse keksimiä hassuja juttuja, kuten kissan korvat ihmiselle!

ABCYA -nettisivusto

abcya.com on lähtökohtaisesti amerikkalainen pelisivusto, joka sisältää satoja ilmaisia nettipelejä. Tätä sivustoa voi käyttää etäterapiassa todella monipuolisesti, esimerkiksi make a pizza -ruokapeli on monen lemppari ohjeiden kertomiseen ja ohjeen mukaan toimimiseen. Toisaalta, esimerkiksi dress for the weather -pukemispeliä voi hyödyntää mihin tahansa tehtävään motivoimaan harjoitusten lomassa. Mainokset sivustossa hieman häiritsevät, mutta sisällön koen silti niin hyödylliseksi etten niiden vuoksi ole käyttämättä. Mainokset saa pois kokonaan ostamalla jäsenyyden.

Postilaatikkoluokittelu

Ne, jotka ovat lukeneet blogiani, tietävät, että tämä on yksi minun suosikki lähiterapiakassissani. Perinteisestä luokittelutehtävästä voi vilkaista kuvan täältä postauksesta. Pitihän tämä tehtävä siis saada siirrettyä myös sähköiseen muotoon, joten Powerpoint apuun, ja voidaan jatkaa yläkäsitteiden mukaan luokittelua hiiren klikkauksella. Ruudulla siirretään alarivistä kuva oikean postilaatikon päälle. Harjoittaa mm. sananlöytämistä, vahvistaa sanavarastoa sekä erojen ja yhdistävien tekijöiden pohtimista.

Litistä lause

Mikäli asiakkaan päässä on mahdollista käyttää materiaaleja, niin muovailuvaha on sellainen, millä saa lapsiasiakkaat keskittymään pöydän ääreen. Kuvan tapaan muovailuvaha palloja litistetään lauseen sanojen ”päälle”. Mitä pidempi lause, sitä enemmän kivaa litistettävää. Olen tässä käyttänyt apuna myös omaa lausetuki-liuskaani, jolloin lapsi itse luo lauseen ”kuka tekee mitä missä”.

Simon’s cat -kissavideot

Nämä ovat kivoja lyhyitä youtube-videoita Simon-kissasta, jolle tapahtuu yleensä jotain hassua tai epäonnista. Videoissa ei ole puhetta, joten ne toimivat täällä Suomessakin. Olen käyttänyt tätä kivaa välipalaa uudelleenkerrontaan ja kysymyksiin vastaamiseen ja päättelyyn. Youtubea käyttäessä kannattaa aina ensin katsoa itsekseen, mitä video sisältää!

Mikä on sinun lempitehtäväsi puheterapiassa? Sellainen luottomateriaali, johon palaat säännöllisesti? Jaa se tänne kommentteihin, oli se sitten lähiterapiamatsku tai etäpuheterapiaan soveltuva tehtävä.

Kuva: Christin Hume/ Unsplash

Kesäinen mökkipeli ongelmanratkaisuun

Johanna Naamanka Leave a comment

Kesä ja mökkielämä häämöttävät jo tulevaisuudessa. Jostain kumman syystä mökkeily tuli mieleen nyt kun ulkona sataa vettä – olisiko se Suomessa se perinteinen mökkikeli? 😀 Tai sitten on vaan kova kaipuu luonnon rauhaan, hieman alkeellisimpiin oloihin ja toimettomuuteen. Sitä kuuluisaa tasapainon hakemista arjen hektisyydelle.

Olen saanut sukeltaa ongelmanratkaisun maailmaan muutamien asiakkaideni kanssa. Kieli ja ongelmanratkaisuhan kehittyvät käsi kädessä toisiaan tukien, joten on hyvä miettiä mitä ongelmanratkaisu meiltä vaatii. Ongelmanratkaisu sisältää useamman vaiheen:

  1. ongelman määrittely eli mikä on nyt ongelma
  2. ratkaisuvaihtoehtojen keksiminen eli miten ongelma ratkaistaan
  3. ratkaisun ennakointi eli mitä tulee tapahtumaan
  4. ratkaisun kokeileminen eli mitä tapahtuu
  5. jälkiarviointi eli miten meni

Kielen ja puheen osalta nämä vaiheet vaativat jo aika monipuolisia taitoja; muun muassa laajaa sanavarastoa, sanojen, lauseiden ja kysymysten ymmärtämistä, kielen avulla päättelyä, tärkeiden asioiden poimimista, lauserakenteiden sekä aikamuotojen hallintaa – ihan vain mainitakseni muutaman!

Törmäsin hauskaan ongelmanratkaisu-tehtävään, jossa voi harjoitella yllä mainittuja taitoja. Tehtävää voi soveltaa eri ikäiselle ja eri tasoisille lapsille. Muokkasin alkuperäisestä ideasta omaan (suomalaiseen) makuun sopivamman ja tein siihen kortit. Ajatuksena on, että lähdetään mökille, mutta tällä kertaa mökkireissu on vallan epäonninen ja siellä sattuu ja tapahtuu kaikkea, joihin tarvitaan ratkaisuja.

Aluksi rakennetaan mökki palikoista, legoista tai duploista. Lapsi saa aivan itse päättää, millainen alkuperäisestä rakennelmasta tulee. Me Testityyppin kanssa innostuttiin ja käytettiin vähän enemmän aikaa ja vaivaa rakennelmaan kuin ehkä oli alunperin tarkoitus!

Sitten tulee ongelmanratkaisu-osuus. Nostetaan yksi ”epäonnenkortti” ja katsotaan mitä pitää ratkaista. Esimerkiksi mökin laturi upposi tai ruoka on loppu, mitä sitten voisi tehdä? Lasta voidaan tarvittaessa auttaa erilaisilla kysymyksillä eteenpäin, mutta kannattaa antaa lapselle tilaa keksiä ensin itse ratkaisuja tilanteisiin. Luovimmatkin ratkaisut käyvät!

Esimerkkikysymyksiä:
”Mitä tapahtui?” -anna lapsen kertoa omin sanoin ongelma
”Mitä sitten voisi tapahtua?”
”Miksi pitää tehdä jotain?”
”Miltä voisi tuntua samanlaisessa tilanteessa?
”Miten voisi auttaa?”
”Mitä tarvitaan seuraavaksi?”
”Miksi se olisi hyvä ratkaisu?”
”Miten ratkaisu toimi?”
”Mikä olisi voinut mennä paremmin?”

Kun ongelmaan saadaan ehdotus, sen voi rakentaa! Uponneen laiturin tilalle rakennetaan uusi ja ruoan loppuminen ratkaistaan rakentamalla uusi omenapuu. Voin taata, että lapset eivät huomaakaan harjoittelevansa tässä leikissä!

Ei muuta kuin kaikki epäonnen mökkireissulle! Mitä muita hyviä ideoita teiltä löytyy ongelmanratkaisutaitojen ja kielen harjoitteluun?

Lähteet:

Hanen menetelmän nettisivut: http://www.hanen.org/Helpful-Info/Early-Literacy-Corner/Critical-Thinking.aspx

Joseph, G.E. & Strain, P.S. (2010). Teaching Young Children Interpersonal Problem-Solving Skills. Young Exceptional Children, 13, 28-40.

Kuva: Julie Fader, Unsplash

Pupuja ja tipuja -pääsiäisen tehtäviä

Johanna Naamanka Leave a comment

Niin se on jo huhtikuu ja aurinko vihdoin taas paistaa enemmän kuin on pilvessä. Pääsiäinen lähestyy ja siinä mukana muutamia vapaapäiviä. Itsestäni tuntuu, että arkipyhät kylläkin sekoittavat työviikon, niin ettei oikein saa kalenteriaan järjestykseen. Siispä keräsin jo etukäteen pääsiäisaiheisia tehtäviä mukaan noille viikoille, jotta suunnitteluaikaa voi käyttää muuhun. Mikä parasta nämä materiaalit ovat ilmaiseksi ladattavia! Tehtävän kuvaa klikkaamalla pääset latailemaan. Muutamaan olen laittanut erityismaininnan, koska vaativat TeachersPayTeachers-tilin. Jos se kiinnostaa, kurkkaa blogipostaus TpT:hen liittyen.

Kuulomuistipeli

Avattavien pääsiäismunien sisään piilotetaan erilaisia tavaroita, joista lähtee ääni helistäessä. Tavaroina voi olla arkisia tavaroita esim. klemmari, kivi, nappi, makaronia. Kahteen eri munaan piilotetaan sama asia ja kuunnellen etsitään parit, jotka kuulostavat samalta. Tarkistaa voi kurkkaamalla munien sisään! Kehittää kuuntelua, keskittymistä, muistia ja kuulon varassa erottelua.

Pupujen alkuäänteet

Pääsiäisteeman mukaisesti päästään harjoittelemaan millä äänteellä sana alkaa. Tehtävää voi tehdä irtokirjaimilla tai kuvat voi laminoida ja kirjoittaa pyyhittävällä tussilla vastauksen korttiin. Materiaali on englanninkielinen, eli kaikkia suomen alkuäänteitä ei tästä paketista löydy.

Syötä pupua

Hauska tehtävä muotojen harjoittelemiseen, jossa pupulle pitää löytää oikean muotoinen porkkana. Tehtävään voi ujuttaa jokaisen omia tavoitteita harjoittelun lomaan!

Väriluokittelu pääsiäisteemalla

Vihreän, keltaisen, punaisen, sinisen ja violetin värien mukaan järjestellään pääsiäisen tavarat oikeille paikoille. Samalla tulee tutuksi pääsiäisen sanastoa, kuten kori, porkkana, tipu, pääsiäismuna. Itse leikkasin englanninkielisen värisanan alustoista pois selkeyden vuoksi.

Lasketaan kymmeneen

Lukumäärän käsite on monelle asiakkaalle vaikea ja on tavallista, että sormi kulkee laskiessa nopeammin kuin sanottu sana. Tässäpä oiva tehtävä laskemisen harjoitteluun. Korttien kaveriksi voi ottaa pieniä esineitä tai muovailuvahaa laskettavaksi, tai kuvat voi laminoida ja käyttää pyyhittävää tussia värittämään oikean määrän lokeroita. Samallahan voi tehdä vaikka artikulaatiotoistoja yhtä monta kertaa!

Pääsiäisen muovailut

Joskus on kiva saada kädet saveen ja ryhtyä muovailuhommiin! Täältä sivustolta löytyi pääsiäisaiheeseen sopivia muovailualustoja. Harjoittele vaikka kertomaan lausein millaisen pääsiäismunan muovailet koriin tai kuuntele tarkkaan kuinka monta ja minkä väristä pilkkua munaan tulee.

Pääsiäismuna muistipeli

Tätä voi käyttää vaikka jokaisen lapsen, ehkä jopa aikuistenkin, kanssa. Pääsiäisen muistipeli, jonne voi taakse laittaa erilaisia tehtäväkortteja asiakkaan tavoitteiden mukaan. Harjoitelkaa kuvailemaan miten muna on koristeltu, samalla tulee harjoiteltua värejä sekä käsitteitä erilainen ja samanlainen.

Etsi pääsiäismunat -noppapeli

Mr. Printablesin sivuilta löytyi ihana pääsiäismunien etsintäpeli. Peli vaatii hieman askartelua, mutta valmiina tuottaa paljon kivoja pelihetkiä! Pääsiäismunat piilotetaan alustalle, osa luukkujen alle. Pelissä kerätään munia omaan koriin ja eniten munia löytänyt voittaa. Peliin voi taas miettiä erilaisia puheen ja kielen harjoituksia oheen tai pelata ihan vaan huvin vuoksi!

Pääsiäisen kotitehtävät

Täältä sivustolta löytyi tulostettavaksi moneen tarkoitukseen sopivia pääsiäisaiheisia kotitehtäviä. Puheterapeutin tehtäväksi jää kirjoittaa paperiin mitä taitoja jokainen lapsi samalla harjoittelee ja pääsiäisen ajan kotitehtävät ovat valmiina! Minulla on esimerkiksi monta asiakasta, jotka harjoittelevat /s/-äänteen yhdistämistä vokaaliin, johon mielestäni sopii loistavasti linnun ja munan yhdistämistehtävä hieman tuunattuna.

Pääsiäisen sijaintikäsitteet

Kirja, jossa pääsiäispupu etsii piilotettuja munia eri paikoista. Kirjanen on englanniksi, mutta sen voi ladata myös Boardmaker-tiedostona, jolloin sitä pääsee muokkaamaan ne joilla on Boardmaker käytössä! Harjoittaa helppoja sijaintikäsitteitä ja lauseen muodostamista.

Pääsiäisbingo

Puheterapiaan sopiva pääsiäisbingo, jossa harjoittelun kohteena toimintasanat ja sijaintikäsitteet. Tässä bingossa voi harjoitella lauseen muodostamista tai tarkkaa kuuntelua. Vaatii TpT-tilin lataukseen.

Kysymyssanojen harjoittelu

Loistavia pääsiäisaiheisia kuvia ja niihin liittyviä kysymyksiä. Harjoittaa kuka, mitä ja missä kysymyksiin vastaamista. Vaatii TpT-tilin lataukseen.

Pikku Kakkosen puput

Tulosta erilaiset puput ja porkkanat Pikku Kakkosen sivuilta. Hyvä harjoitus tarkkaan kuunteluun ja ohjeen mukaan toimimiseen, esim. ” anna kaksi porkkanaa pupulle, jolla on vihreä mekko”.

Pikku Kakkosen värityskuvat

Pikku Kakkosen sivuilta löytyy monen monta pääsiäiseen liittyvää värityskuvaa. Harjoittele värejä, määriä, muotoja, kuuntelua, kertomista, ja tietenkin myös värittämistä, näiden kuvien avulla. Toimii myös kotitehtävänä, jos mukaan liittää ohjeet minkä mukaan väritetään, esim. ”aina väriä vaihtaessa, sano harjoitussana 5x”.

Nyt on pääsiäisen aika hyvin taputeltuna valmiina puheterapeutin kassissa ja voi heittäytyä nauttimaan tästä auringon paisteesta! Kommentoikaa ihmeessä, mistä tehtävistä tykkäsitte tai jos teiltä löytyy muita hyviä vinkkejä kevään tehtäviin?

Puhetta Terapeutista testaa: Roihusten arjessa esittely

Johanna Naamanka Leave a comment

Onpas mukava istua sisällä suojassa tuolta kylmältä tuulelta, mikä ulkona puhaltaa. On ollut varsin työntäyteinen syksy ja sen lisäksi meillä on sairasteltu ihan liikaa. Onko muillakin ollut yli kuukauden kestänyttä yskää? Ei kiitos! On ollut varsin kivaa lisätä vähän asiakkaita, kun olen vihdoin taas täysipäiväisesti töissä. Lisäksi kotirintamalla on saanut huomata, että omakotitalossa on kyllä aina jotain pientä puuhaa tehtävänä, varsinkin kun viime hetkillä tehtiin pihatöitä ja sormet palellen laitettiin siirtonurmikkoa!

Nyt jatkuu Puhetta Terapeutista testaa -sarja, jossa tutustun yhteistyötahojen erilaisiin materiaaleihin. Mainittakoon tähänkin alkuun, että valitsen itse materiaalit mihin tutustun ja kirjoitan niistä vain omia ajatuksiani ja havaintoja. Tämä osa onkin joutunut odottamaan, mutta eikös hyvää kannatakin odottaa?! 🙂

Kyseessä on siis Roihusten arjessa -materiaali, joka on monipuolinen kommunikoinnin ja kielellisten taitojen tukemisen paketti. Roihusten arjessa -materiaali on Kipinäkeskuksen puheterapeuttien taidonnäyte. Roihusten kuvituksesta saamme kiittää Nadja Sarellia. Kipinäkeskus ystävällisesti lähetti minulle arvostelukappaleen materiaalista!

Roihusten materiaali on tarkoitettu kielellisten taitojen, sanavaraston ja kommunikoinnin kehityksen tukemiseen. Roihusten perhe on paketin ydin, jonka ympärille on luotu löyhä tarina materiaaleja ajatellen. Perheeseen kuuluu 5-vuotias Oona, isoveli Otto, pikkuveli Aapo ja isä ja äiti. Perheellä on Eppu-koira, ja naapurissa asuu mummi. Voisin kuvitella, että paketista on hyötyä ainakin varhaiskasvatuksessa, suomi toisena kielenä opiskelussa, erityisopetuksessa sekä puheterapiassa. Varmasti löytyy myös sellaisia perheitä ja vanhempia, jotka saavat tästä paketista apua kielellisten taitojen harjoitteluun.

Roihusten arjessa -pakettia avatessa tuntui kyllä ihan joululta. Niin paljon sisällä oli ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Mielestäni Roihusen ”juttu” ovat 6 kpl suuria A3-kokoisia arkikuvia, jotka ovat erilaisista Roihusten perheen arkitilanteista, kuten ruokailusta, olohuoneesta tai päiväkodista. Näiden arkikuvien ympärille koko materiaali rakentuu kuvakorttien, kerrontakorttien, toimintataulujen ja erilaisten tehtävien ja pelien avulla. Materiaali on valmiiksi järjestetty selkeästi pusseihin ja sadat pikkukortit on koodattu niin, ettei haittaa vaikka kaikki menisivätkin sekaisin jossain vaiheessa. Esimerkiksi jos sattuisi käymään niin, että 2-vuotias löytyy korttipinon keskeltä. Ja mikä parasta, mukana on muistitikku, jossa on kortit, toimintataulut ja tehtävät sähköisessä (ja muokattavassa!) muodossa!

Minulla oli testijoukoissa mukana 2-vuotias Tyyppi sekä oma asiakaskuntani, joka koostuu noin 3-8-vuotiaista lapsista. Ihastuin heti alussa arkikuvien käyttömahdollisuuksiin! Taustakulisseissa hääräävä Tyyppi lähti spontaanisti kertomaan ja kyselemään arkikuvista, ja halusi plärätä ne kaikki läpi. Itselleni tuli mieleen lukuisia ideoita kielellisistä tavoitteista, mitä niiden varassa voisi harjoitella; ymmärtämistä, kerrontaa, sanavarastoa, käsitteitä, kielioppia, kysymyssanoja… Ja siis tarkoitan vasta pelkästään arkikuvia, jotka ovat vain murto-osa Roihusten paketista!

Jokaiseen arkikuvaan liittyy kerrontakortit ja PCS-kuvat. Yksinkertaisimmillaan tehtävänä voisi olla, että pikkukuvat etsitään isosta arkikuvasta tai käytetään niitä sellaisenaan nimeämisen harjoitteluun. Kerrontakuvat ovat irrallisia osia isosta arkikuvasta, ikään kuin leikattuja paloja siitä. Kuvakortit ovat puolestaan PCS-kuvia arkikuvan asioista ja toiminnoista. Lisäksi on vielä toimintataulut, jotka sisältävät ydinsanastoa jokaisesti arkikuvasta. Toimintataulujen avulla on helppo harjoitella lausetasoista ilmaisua kuvin tuettuna. Niin ja ydinsanaston harjoittelua varten on vielä valmis harjoitteluohjelmakin. Kun kerrontakuvat leikkaa irti, niin kaikki muu onkin käyttövalmiina! Tämä on mielestäni suuri plussa, ettei esimerkiksi 347:ää PCS-kuvaa tarvitse alkaa leikkaamaan itse!

Materiaalit yllä olisivat jo olleet vallan mainio paketti, mutta Roihunen sisältää lisäksi hurjan määrän tehtävä- ja leikki-ideoita kielelliseen harjoitteluun välineiden kera. Laatikosta löytyy mm. kärpäslätkä ja kärpäskortit, magneettionki ja klemmarit ongintaa varten, erilaiset nopat ja pussi pussileikkeihin. Eikä tämä ole edes kattava lista! Muistitikulta löytyy myös tulostettavia noppapelejä jokaiseen arkikuvaan liittyen ja tehtäviä, joita voi antaa vaikkapa puheterapiasta kotitehtäväksi. Käyttöoppaassa on 13 erilaisia harjoitusideaa ja niihin erilaisia soveltamisvinkkejä. Esimerkiksi kuvien vierittely, jossa laitetaan auton kyytiin pcs-kuva ja lähetetään se kaverille samalla kun nimetään tai kerrotaan kuvasta. Kipinäkeskuksen nettisivuja lainatakseni: valmiit ideat ja materiaalit vaikka koko vuodeksi!

Puhetta Terapeutin kulisseissa lemppariksi osoittautuivat onginta- ja värinoppapeli. Ongintatehtävä toteutettiin laittamalla klemmarit kuvakortteihin, onkimalla ne ja etsimällä vastaavat kuvat arkikuvasta. Värinoppapelissä heitettiin värinoppaa ja etsittiin nopan värin mukaisia asioita arkikuvasta. Nämä tehtävät kehittävät esimerkiksi sanavarastoa, värisanoja, lukumääräsanoja ja kysymyssanoja. Asiakkaiden kanssa lempparitehtävät löytyivät kärpäslätkäpelistä sekä ahmattimummosta. Kärpästen kuvien taakse laitetaan kuvakortteja, ja aina kun lätkäisee kärpäsen, saa kurkata mitä kärpänen on syönyt. Vastaava kuva etsitään arkikuvasta, ja kerrotaan kaverille lausemuodossa toiminnosta tai esineestä, tarvittaessa toimintataulua apuna käyttäen. Ahmattimummo tulee lähes valmiina (vaatii pienen askartelun) Roihusen paketin mukana. Mummolle syötetään valittuja kuva- tai kerrontakortteja, esimerkiksi luokitellen ”tänään mummo haluaa syödä vain vaatteita”. Syöttämishahmot ovat aina pop!

Tätä pakettia on kyllä pakko suositella! Tekemistä riittää eri ikäisille ja eri makuun. Materiaalia voi hyödyntää niin ryhmässä kuin kahdenkesken. Itse olen käyttänyt tätä pääosin etäpuheterapiassa, joten siihenkin materiaali soveltuu vaikka lähtökohtaisesti onkin tarkoitettu lähitapaamisiin. Tehtävien muokkaamismahdollisuus on virkistävä uusi ominaisuus! Mikäli on käytössä Boardmaker-kuvaohjelman lisenssi, voi muokata lähes kaikkia valmiita kortteja ja tehtäviä sopivaksi. Suuri plussa on myös se, että paketissa on kaikki lähes valmiina käyttöä varten, eikä tarvitse metsästää tehtäviin tarvittavia tavaroita ja materiaaleja ympäriinsä. Reissaavan terapeutin unelma, kun kaikki on samassa salkussa! Materiaalit on mukavasti järjestetty pikkupusseihin eivätkä mene siis heti sekaisin. Omaan makuun pienimmät pussit olivat kylläkin liian pieniä, ja tuntui tuskastuttavalta saada kortit niihin mahtumaan. Siirryin siis kumilenksujen käyttäjäksi kuvakorttien kohdalla. Muita heikkouksia paketista onkin vaikea keksiä, toiveita ja lisätehtäväideoita taas vilisee mielessä hurja määrä.

Tätä pakettia on kyllä pakko suositella!

Kipinäkeskus muuten järjestää koulutuksia Roihusten materiaalin käytöstä ja Facebookissa on myös ryhmä, jossa voi jakaa ideoita ja kokemuksia Roihusten paketin tehtävistä. Jos satut jo olemaan Roihusten perheen käyttäjä, ja kaipaat jotain uutta, Kipinäkeskukselta on tulossa jatkoa materiaaliin jo marraskuussa, kun he julkaisevat uuden Roihusten harrastukset paketin!

Kirjoitin alunperin megapitkän postauksen Roihusten innoittamana, mutta päätinkin jakaa sen kahtia esittelyyn ja käytännön vinkkeihin. Tulossa siis pian osa 2, jossa käytännön vinkkejä (Kipinkeskuksen ja omiani sulassa sovussa).

Autistisen lapsen mielenkiinnon kohteet

Johanna Naamanka Leave a comment

Syksyinen aurinko jo pilkistelee tuolta puiden takaa ja maa on täynnä erivärisiä lehtiä. Ah! Syksy onkin ollut tavallista vauhdikkaampi. On ollut muuttoa, perehdytystä, EA-kurssia ja satoja post-it lappuja muistuttamassa tekemättömistä hommista. Puhumattakaan kotona olevista hommista, kuten kaivinkoneen tilaamisesta pihahommiin, maalareiden työn jäljen seuraamista ja istutuksien viimeistelystä ennen talven tuloa. Mutta näin syntyy hyvä tasapaino, kun työ ja vapaa kohtaavat, niin molempia jaksaa hyvällä fiiliksellä! Näistä syistä blogi on saanut hieman odotella vuoroaan.

Puheterapeuttien kesken oli tässä syksyllä keskustelua autistisen lapsen mielenkiinnon kohteista. Tästä innostuneena ajattelin kerätä omia vinkkejäni tänne blogiin! Tästä aiheesta löytyisi varmasti jokaiselta vinkkejä ja ajatuksia kysyttäessä. Sitten kuitenkin, kun tilanne osuu kohdalle ja tarvitaan uutta kiinnostavaa tekemistä, ei tulekaan mieleen enää mitään. Ajattelin siksi koota yhteen autistisia lapsia kiinnostavia leikkejä ja tehtäviä. On syytä kuitenkin muistaa, että jokainen lapsi on erilainen ja jokaista voi kiinnostaa aivan eri asiat. Näistä on kuitenkin itselläni ollut positiivisia kokemuksia!

Miksi näitä tarvitaan? Autistisen lapsen maailma poikkeaa tavanomaisesti kehittyvän lapsen maailmasta ja perinteiset lapsia kiinnostavat jutut eivät välttämättä kiinnosta lainkaan. Kun keksitään tai löydetään asioita, mistä autistinen lapsi kiinnostuu, voidaan niitä käyttää motivoimaan harjoittelua ja oppimista. Esimerkiksi jos lapsi innostuu pyytämään ks. asiaa uudelleen tai itselleen, voidaan harjoitella katseella, kuvalla, apuvälineellä, viittomalla tai puheella pyytämistä.

Saippuakuplat

Nämä taitaa olla puheterapeuttien ”go to” -väline autististen lasten kiinnostuksen kohteita kokeiltaessa. Ainakin oma kokemus on, että näistä kiinnostuu moni asiakas melkeinpä diagnoosista riippumatta!

Ilmapallon päästäminen karkuun

Jo pelkästään ilmapallon puhaltaminen voi kiinnostaa, kun pallo täyttyy pikkuhiljaa. Hauskuuttaa voi saada lisää päästämällä puhalletun pallon irti niin, että ilma karkaa.

Yllätysmakaronit

Minulla on laatikollinen raakoja makaroneja, joiden sekaan piilotetaan milloin mitäkin; pikkuleluja, kortteja ja palloja tms. Tässä tuntuu viehättävän ääni ja se miltä makaronit käsissä tuntuvat. Tätäkin voi pyytää lisää, jos laatikkoon laittaa välillä kannen.

Autojen laskettaminen

Tämä on vähän kuin nuo saippuakuplat – tuntunut toimivan aina! Eräs lapsi innostui laskettamaan kaltevalla alustalla pikku dinosauruksia, toinen pikkuautoja ja yksi toi kaiken mahdollisen kokeiltavaksi.

Tapahtumalelut

Tarkoitan siis ns. ”vauvaleluja”, joissa jotain nappia painamalla hahmo hyppää ylös tai esim. lisätessä renkaan torniin kuuluu musiikkia tai vilkkuu valoja. Näiden kokeilussa toki kannattaa tuntea lapsi, sillä joillekin joilla on erityistä aistiherkkyyttä esim. vilkkuvalot voivat olla liikaa.

Musiikki

Tätä olen kokeillut lasten lempibiiseillä ihan CD-soittimella sekä iPadistä soittamalla. Välillä biisi pauselle, jotta lapsi joutuu vähän näkemään vaivaa saadakseen lisää.

Tuolilla pyörittäminen

Toimistotuolille istumaan ja eikun ympäri!

Tornin kaataminen

Itselleni on sattunut sellaisia autistisia lapsia kohdalle, joita ei ole tornin RAKENTAMINEN kiinnostanut. Mutta kun minä olen tornin kasannut, niin KAATAMINEN onkin ollut mieleistä!

Trampoliini

Tätä mahdollisuutta varten liikkuva terapeutti on saanut tutustua päiväkotien ja koulujen liikuntasaleihin. Tätä ei meinaan löydy minun autostani 🙂 Trampoliinilla hyppely on tosin välillä niin kivaa, että puheterapeutti ei saa lasta sieltä pois!

Vesihana

Vesi elementtinä on ihmeellinen ja sitä kannattaa hyödyntää! Vesihanan avaaminen, vesivanan katsominen tai koskeminen ja sitten hanan sulkeminen voi olla hyvä mielenkiinnon ylläpitäjä.

Pyyhkeen päällä vetäminen

Lakana, pyyhe tai jopa matto käyvät tähän. Lapsi kyytiin ja aikuinen hommiin!

Taikapullon pyöritteleminen

Vesipulloon vettä ja hileitä tai useampaa väriä öljyn kera. Pullon pyörittely on suorastaan hypnotisoivaa. Tämä taikapullo toimii ihan täällä kotijoukoissakin, niin ihmeellinen se on!

Tässä omat vinkkini autistisen lapsen mielenkiinnon kohteista. Näitä löytyy varmasti niin monta kuin on lapsiakin, joten jaa omasi kommenttikentässä niin saadaan kerättyä kaikki ideat kasaan!

Kuvat: Caleb Woods, Julie Laiymani, Sandy Millar, Michał Parzuchowski, Imani