Mikä lasketaan sanaksi?
Ensin alkuun pieni päivittely tästä keväästä ja sairastelusta! Puhetta Terapeutista kulisseissa on ollut yhtäaikaa koko perhe terveenä 3 erillistä viikkoa sitten jouluaaton. Siis 14 viikon aikana vain 3 viikkoa terveenä. Huoh! Tämä kuulostaa kylläkin harmillisen tutulta nyt lapsiperheissä, puhumattakaan siitä että perheen Tyypit hakevat päiväkodista kaikki taudit, niin allekirjoittanutkin kiertää kouluja ja päiväkoteja. Taudit taattu! Mutta just NYT ei kukaan sairasta, niin äkkiä naputtelemaan blogipostaus tämän kevätauringon innoittamana ensimmäisistä sanoista.
Ensimmäisiä sanoja lapselta odotetaan usein innolla ja kirjataan ylös vauvakirjoihin. Tuntuu, että välillä käsitys lapsen sanojen määrästä tai ensimmäisistä sanoista on erilainen riippuen siitä keneltä kysyy. Joku vanhempi ajattelee, että sana on sana silloin, kun puhutaan täysin tunnistettavasta sanasta, toinen mieltää kaikki eleet sanoiksi, ja kolmas miettii, että jokeltelun lomassa kuulunut sana voitaisiin laskea sanaksi. Tässä postauksessa kerron puheterapeutin näkemystä siitä, mikä voitaisiin laskea sanaksi.
Se, mikä lasketaan ensimmäiseksi sanaksi ei ole välttämättä aivan selvää. Jos on epäselvää, mitä voi pitää sanoina, on vaikea myös seurata ja laskea lapsen sanavaraston kehitystä. Erityisesti meitä puheterapeutteja kiinnostaa nämä, jos nousee huoli lapsen kielen ja puheen kehityksestä. Sanoja ovat kaikki sellaiset tuotokset, joita..
- Käytetään itsenäisesti eli lapsi käyttää sanaa myös muulloin kuin matkimalla. Jos lapsi toistaa vain perässä "nukkuu" yhden kerran, ei tätä voi ihan vielä laskea sanaksi.
- Käytetään johdonmukaisesti eli sanaa käytetään toistuvasti tietystä asiasta. Jos lapsi sanoo kerran "ättä" äidistä, ei tätä voi vielä laskea sanaksi. Kun sana on kuultu noin 3-5 kertaa, voidaan sitä pitää sanana.
- Käytetään merkityksellisesti eli sana on sidottu johonkin asiaan. Jos lapsi sanoo ensimmäistä kertaa "pupu", mutta pupu ei liity tilanteeseen, tätä ei voi laskea sanaksi. Lapsen pitää ymmärtää sanan ja asian yhteys ensin.
Sanoina voidaan siis pitää paljon enemmän kuin aikuiskieleen liitettyjä oikeita sanamuotoja. Nämä kaikki luetaan sanoiksi.
Johdonmukaiset eleet
Lapsi käyttää aluksi eleitä ilmaistakseen itseään, kuten täällä aiemmassa postauksessa kirjoittelin. "kädet ylös" tarkoittaa haluan syliin, tai "vilkutus" lähdön hetkellä tarkoittaa hei hei. Tästä syystä näitä eleitä voidaan pitää sanoina.
Sanan osa
Pienten lasten puhe ei ole vielä äänteellisesti aikuismaista, jolloin sanat voivat olla lyhennettyjä versioita alkuperäisistä. Pienen lapsen kehitykseen kuuluu, että sanoja lyhennetään. Esimerkiksi "pa" pallosta, tai "ba" banaanista sekä "että" vettä-sanasta. Myös sama "pa" voi tarkoittaa montaa eri asiaa, kuten pappa, pallo, painaa jne. Jokainen "pa" voidaan laskea erilliseksi sanaksi, jos ne ovat käytössä eri asioista johdonmukaisesti.
Täällä MiniTyyppi aloitti puhumaan pääosin alkutavuilla, joten ilmaus saattoi kuulostaa tältä "hatuu ka kako ka ku" Käännös siis "haluan katsoa kaivinkone kaivaa kuoppaa" ja tässä oli siis 5 sanaa, vaikka ulkopuoliselle se ei siltä kuulostaisikaan!
Yksinkertaistettu sana
Tämä liippaa läheltä edellistä, mutta voi olla ns. lapsen oma versio sanasta, esim. "mam" maidosta tai "ka ko" kaivinkoneesta. Jos lapsi käyttää näitä toistuvasti viittaamaan tiettyyn asiaan, niin ne voidaan laskea sanoiksi.
Huudahdukset
Pienen lapsen elämässä esimerkiksi "oho" tai "o-ou" voivat olla ihan päivittäisiä äännähdyksiä ilmaisemaan, että jokin meni pieleen. Samoin "au" ilmaistaessa, että sattuu, tai "hui", kun pelottaa.
Eläinten ja ympäristön äänet
Nämä ovat aika tavallisia pienen lapsen ensimmäisiä sanoja. Eläinten ääntelyt kiinnostavat monia lapsia, ja niillä lapsi voi viitata kyseiseen eläimeen. Eli kun lapsi sanoo "hau", se lasketaan tarkoittamaan koiraa, myös "prrr" tarkoittaa hyvin usein autoa tai mopoa.
Tukiviittomat
Myös viitottu sana tai oma versio viittomasta lasketaan sanaksi! Nämä auttavat lasta kommunikoimaan ihan siinä missä äänteellisesti tuotetut sanat. LAULU-viittoma, kun halutaan lisää laulua, tai LISÄÄ-viittoma, kun ruoka loppuu ja sitä halutaan lisää.
Sanat
Ja tietysti ne selkeät sanat, jotka kaikki ymmärtävät, tai joissa on äänteellisesti vielä virheitä, kuten "hego" (lego), "iti" (isi), "nootu" (norsu) jne.
Jos lapsi johdonmukaisesti..
*sanoo “pa” joka kerta, kun näkee pallon
*sanoo ”miau” aina, kun näkee kissan
*vilkuttaa “hei hei” itsenäisesti
*viittoo “lisää”, kun ruoka loppuu
*ääntelee “au”, kun sattuu..hänellä on jo 5 sanaa käytössään!
Tein tämän Mikä lasketaan sanaksi? -tietoiskun A4-kokoisena, jonka voi jakaa vaikkapa vanhemmille aiheesta.
_
Sanoja opitaan niitä kuulemalla, ja näkemällä esimerkiksi eleitä ja viittomia. Mitä aikuiset voivat siis tehdä? Mallittaa ja käyttää eleitä, sanoja ja ääntelyitä arjen toimintojen ohessa. Lapset nappaavat sieltä ne omaan käyttöönsä!
_
Lähteet:
Hoff, E. (2005). Language Development. USA, Wadsworth.
Scanlon, K. (2019). My Toddler's First Words. CreateSpace Independent Publishing Platform.
