Skip to main content

Mikä lasketaan sanaksi?

Ensin alkuun pieni päivittely tästä keväästä ja sairastelusta! Puhetta Terapeutista kulisseissa on ollut yhtäaikaa koko perhe terveenä 3 erillistä viikkoa sitten jouluaaton. Siis 14 viikon aikana vain 3 viikkoa terveenä. Huoh! Tämä kuulostaa kylläkin harmillisen tutulta nyt lapsiperheissä, puhumattakaan siitä että perheen Tyypit hakevat päiväkodista kaikki taudit, niin allekirjoittanutkin kiertää kouluja ja päiväkoteja. Taudit taattu! Mutta just NYT ei kukaan sairasta, niin äkkiä naputtelemaan blogipostaus tämän kevätauringon innoittamana ensimmäisistä sanoista.

Ensimmäisiä sanoja lapselta odotetaan usein innolla ja kirjataan ylös vauvakirjoihin. Tuntuu, että välillä käsitys lapsen sanojen määrästä tai ensimmäisistä sanoista on erilainen riippuen siitä keneltä kysyy. Joku vanhempi ajattelee, että sana on sana silloin, kun puhutaan täysin tunnistettavasta sanasta, toinen mieltää kaikki eleet sanoiksi, ja kolmas miettii, että jokeltelun lomassa kuulunut sana voitaisiin laskea sanaksi. Tässä postauksessa kerron puheterapeutin näkemystä siitä, mikä voitaisiin laskea sanaksi.

Se, mikä lasketaan ensimmäiseksi sanaksi ei ole välttämättä aivan selvää. Jos on epäselvää, mitä voi pitää sanoina, on vaikea myös seurata ja laskea lapsen sanavaraston kehitystä. Erityisesti meitä puheterapeutteja kiinnostaa nämä, jos nousee huoli lapsen kielen ja puheen kehityksestä. Sanoja ovat kaikki sellaiset tuotokset, joita..

  1. Käytetään itsenäisesti eli lapsi käyttää sanaa myös muulloin kuin matkimalla. Jos lapsi toistaa vain perässä ”nukkuu” yhden kerran, ei tätä voi ihan vielä laskea sanaksi.
  2. Käytetään johdonmukaisesti eli sanaa käytetään toistuvasti tietystä asiasta. Jos lapsi sanoo kerran ”ättä” äidistä, ei tätä voi vielä laskea sanaksi. Kun sana on kuultu noin 3-5 kertaa, voidaan sitä pitää sanana.
  3. Käytetään merkityksellisesti eli sana on sidottu johonkin asiaan. Jos lapsi sanoo ensimmäistä kertaa ”pupu”, mutta pupu ei liity tilanteeseen, tätä ei voi laskea sanaksi. Lapsen pitää ymmärtää sanan ja asian yhteys ensin.

Sanoina voidaan siis pitää paljon enemmän kuin aikuiskieleen liitettyjä oikeita sanamuotoja. Nämä kaikki luetaan sanoiksi.

Johdonmukaiset eleet

Lapsi käyttää aluksi eleitä ilmaistakseen itseään, kuten täällä aiemmassa postauksessa kirjoittelin. ”kädet ylös” tarkoittaa haluan syliin, tai ”vilkutus” lähdön hetkellä tarkoittaa hei hei. Tästä syystä näitä eleitä voidaan pitää sanoina.

Sanan osa

Pienten lasten puhe ei ole vielä äänteellisesti aikuismaista, jolloin sanat voivat olla lyhennettyjä versioita alkuperäisistä. Pienen lapsen kehitykseen kuuluu, että sanoja lyhennetään. Esimerkiksi ”pa” pallosta, tai ”ba” banaanista sekä ”että” vettä-sanasta. Myös sama ”pa” voi tarkoittaa montaa eri asiaa, kuten pappa, pallo, painaa jne. Jokainen ”pa” voidaan laskea erilliseksi sanaksi, jos ne ovat käytössä eri asioista johdonmukaisesti.

Täällä MiniTyyppi aloitti puhumaan pääosin alkutavuilla, joten ilmaus saattoi kuulostaa tältä ”hatuu ka kako ka ku” Käännös siis ”haluan katsoa kaivinkone kaivaa kuoppaa” ja tässä oli siis 5 sanaa, vaikka ulkopuoliselle se ei siltä kuulostaisikaan!

Yksinkertaistettu sana

Tämä liippaa läheltä edellistä, mutta voi olla ns. lapsen oma versio sanasta, esim. ”mam” maidosta tai ”ka ko” kaivinkoneesta. Jos lapsi käyttää näitä toistuvasti viittaamaan tiettyyn asiaan, niin ne voidaan laskea sanoiksi.

Huudahdukset

Pienen lapsen elämässä esimerkiksi ”oho” tai ”o-ou” voivat olla ihan päivittäisiä äännähdyksiä ilmaisemaan, että jokin meni pieleen. Samoin ”au” ilmaistaessa, että sattuu, tai ”hui”, kun pelottaa.

Eläinten ja ympäristön äänet

Nämä ovat aika tavallisia pienen lapsen ensimmäisiä sanoja. Eläinten ääntelyt kiinnostavat monia lapsia, ja niillä lapsi voi viitata kyseiseen eläimeen. Eli kun lapsi sanoo ”hau”, se lasketaan tarkoittamaan koiraa, myös ”prrr” tarkoittaa hyvin usein autoa tai mopoa.

Tukiviittomat

Myös viitottu sana tai oma versio viittomasta lasketaan sanaksi! Nämä auttavat lasta kommunikoimaan ihan siinä missä äänteellisesti tuotetut sanat. LAULU-viittoma, kun halutaan lisää laulua, tai LISÄÄ-viittoma, kun ruoka loppuu ja sitä halutaan lisää.

Sanat

Ja tietysti ne selkeät sanat, jotka kaikki ymmärtävät, tai joissa on äänteellisesti vielä virheitä, kuten ”hego” (lego), ”iti” (isi), ”nootu” (norsu) jne.

Jos lapsi johdonmukaisesti.. 
*sanoo “pa” joka kerta, kun näkee pallon
*sanoo ”miau” aina, kun näkee kissan
*vilkuttaa “hei hei” itsenäisesti
*viittoo “lisää”, kun ruoka loppuu
*ääntelee “au”, kun sattuu

..hänellä on jo 5 sanaa käytössään!

Tein tämän Mikä lasketaan sanaksi? -tietoiskun A4-kokoisena, jonka voi jakaa vaikkapa vanhemmille aiheesta.

_

Sanoja opitaan niitä kuulemalla, ja näkemällä esimerkiksi eleitä ja viittomia. Mitä aikuiset voivat siis tehdä? Mallittaa ja käyttää eleitä, sanoja ja ääntelyitä arjen toimintojen ohessa. Lapset nappaavat sieltä ne omaan käyttöönsä!

Kuva: Volodymyr Hryshchenko

_

Lähteet:

Hoff, E. (2005). Language Development. USA, Wadsworth.

Scanlon, K. (2019). My Toddler’s First Words. CreateSpace Independent Publishing Platform.

Talvista puheterapiapuuhaa

Hiihtoloma lähestyy kovaa vauhtia. Etelässä se toki on jo alkanut, mutta ihan en siihen aikatauluun ehtinyt. Meillä täällä kotikulisseissa sairastetaan. Ei yllättävää, kun on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta perheessä ja yksi vanhempi, joka kiertää päiväkoteja ja kouluja 😅 Miten se onkin niin, että sitten vasta kun lapset ovat jo terveenä, niin aikuiset sairastuvat yhtäaikaa? Ja toki niin, että ne 3 päivää sisätiloissa olevat lapset ovat täynnä energiaa eikä yhtään täysin toimintakykyistä aikuista ei ole talossa. On kyllä käytetty kaikki kortit; tunnin kylpyaika, puheterapialaukun tutkiminen, piirtämiset ja askartelut, keittiönkaappien tutkimukset yms. Mikä teillä on varma kiinnostuksen kohde, kun haluaisi hetken hengähtää?

On tästä sairastamisesta se hyvä puoli, että ehtii ajatella blogijuttuja 🤩 Tämä loputon lumi ja ihana kevät aurinko innoitti kehittelemään hiihtolomaa ajatellen erilaisia kivoja puuhia. Sellaisia, joissa voi harjoitella kielen ja puheen taitoja ohessa. Ota tästä hiihtolomalle viihdyttäjäksi tai sitten helpottamaan tulevia työviikkoja. Helppoja ja nopeita toteuttaa👌 

1. Paperilumisota

Paperia myttyyn ja heittelemään kaveria ihan luvan kanssa. Voi vaikka miettiä eri yläkäsitteitä, esim. tietyn väristä asioita, tai tähdätä paperipallolla nimeten esineitä tai kuvia. Toimii myös etänä👌🏻 Tai jos haluaa oikeasti digitaalisen lumipallopelin, niin kurkkaa täältä aiheeseen sopiva BOOM-peli. Nappaa hiirellä lumipallo ja heitä se. Harjoituksen kohteena voi olla mikä tahansa tavoite tai pallojen alta löytyvien kuvien nimeäminen.

2. Väritä hassu kuva

Löysin tällaisen hassun talvisen kuvan täältä ja kaiken lisäksi siitä on myös väritettävä versio! Kerro lausein hassu juttu ja väritä se. Myös loistava kotitehtäväidea. Toinen ajatus tämän käyttöön olisi värittää ohjeen mukaan hassu kuva, jolloin kuuntelu ja ymmärtäminen ovat tavoitteena.

3. Piirrä lumiukko

Kuinka yksinkertaista! Molemmat piirtävät oman näköisen lumiukon ja sitten kerrotaan kuvaillen piirustuksesta. Lisäksi voidaan vertailla kuvia, jolloin tulee hienoa harjoittelua komparatiivi-muodoille (isompi, pyöreämpi, matalampi..) Toimii myös etänä👌🏻

4. Talvinen sanavarasto(-retki)

Tähän ei tarvita välttämättä kuin kävelyretki ulos ja tarkat silmät bongaamaan kaikkea talvista. Lasta voi motivoida niin, että otatte valokuvia kaikesta talveen liittyvästä. Samalla vahvistuu sanat, kuten lumiukko, pulkka, lumikola, jää, liukas, kylmä, iso kasa.. Sisätiloissa vastaavaa treeniä sanavarastolle ja kerronnalle saa näillä talvisilla kuvilla.

5. Digitaalinen taskulamppuleikki

Tämä BOOM-peli on ehdoton hitti etäpuheterapiaan, mutta miksei myös vaikkapa hiihtolomalle tablettipeliksi. Etsi kuvasta talvisia asioita liikuttamalla taskulamppua ruudulla. Tavoittena esimerkiksi nimeäminen, yläkäsitteiden pohtiminen ja sijaintikäsitteet.

6. Heitä ja tähtää vaahtokarkkeja

Harjoitele omaa äännettä, ja yritä osua minivaahtokarkilla omaan mukiin! Harjoittelun lopuksi vaahtokarkkien sekaan saa tietenkin kaakota. Soveltuu erityisesti kotiharjoittelun motivoimiseksi tai pelkkään hauskanpitoon!

7. Pingviinin lumileikit

Harjoittele kirjainten tai numeroiden piirtämistä sokeriin sormella tai leluilla. Sokeri muistuttaa ihan lunta, johon pingviini tekee kuvioita, mutta kuten kuvasta huomaatte sitä saattaa lähteä parempiin suihin tehtävän aikana. Sotkun riski on kohtalainen 😅

8. Askartele sulanut lumiukko

Sulanut lumiukko -askartelu kaiken ikäisille löytyi täältä blogista! Tarvitset minigrip-pussin, partavaahtoa, oranssia ja mustaa pahvia sekä askartelusilmät. Tavoitteena voi olla mm. ohjeiden ymmärtäminen, käsitteet (muodot ja sijainnit) sekä toimintasanat ja toiminnallinen tekeminen.

Löytyikö mieleistä puuhaa hiihtolomalle tai tuleville talviviikoille? Vinkkaa oma lempparisi näistä tai omista talvitehtävistä. Nauttikaa auringosta!

Kuvat: Jon Tyson /CC, Joanna Kosinska/ CC

Puhetta Terapeutista testaa: Roihusten arjessa esittely

Onpas mukava istua sisällä suojassa tuolta kylmältä tuulelta, mikä ulkona puhaltaa. On ollut varsin työntäyteinen syksy ja sen lisäksi meillä on sairasteltu ihan liikaa. Onko muillakin ollut yli kuukauden kestänyttä yskää? Ei kiitos! On ollut varsin kivaa lisätä vähän asiakkaita, kun olen vihdoin taas täysipäiväisesti töissä. Lisäksi kotirintamalla on saanut huomata, että omakotitalossa on kyllä aina jotain pientä puuhaa tehtävänä, varsinkin kun viime hetkillä tehtiin pihatöitä ja sormet palellen laitettiin siirtonurmikkoa!

Nyt jatkuu Puhetta Terapeutista testaa -sarja, jossa tutustun yhteistyötahojen erilaisiin materiaaleihin. Mainittakoon tähänkin alkuun, että valitsen itse materiaalit mihin tutustun ja kirjoitan niistä vain omia ajatuksiani ja havaintoja. Tämä osa onkin joutunut odottamaan, mutta eikös hyvää kannatakin odottaa?! 🙂

Kyseessä on siis Roihusten arjessa -materiaali, joka on monipuolinen kommunikoinnin ja kielellisten taitojen tukemisen paketti. Roihusten arjessa -materiaali on Kipinäkeskuksen puheterapeuttien taidonnäyte. Roihusten kuvituksesta saamme kiittää Nadja Sarellia. Kipinäkeskus ystävällisesti lähetti minulle arvostelukappaleen materiaalista!

Roihusten materiaali on tarkoitettu kielellisten taitojen, sanavaraston ja kommunikoinnin kehityksen tukemiseen. Roihusten perhe on paketin ydin, jonka ympärille on luotu löyhä tarina materiaaleja ajatellen. Perheeseen kuuluu 5-vuotias Oona, isoveli Otto, pikkuveli Aapo ja isä ja äiti. Perheellä on Eppu-koira, ja naapurissa asuu mummi. Voisin kuvitella, että paketista on hyötyä ainakin varhaiskasvatuksessa, suomi toisena kielenä opiskelussa, erityisopetuksessa sekä puheterapiassa. Varmasti löytyy myös sellaisia perheitä ja vanhempia, jotka saavat tästä paketista apua kielellisten taitojen harjoitteluun.

Roihusten arjessa -pakettia avatessa tuntui kyllä ihan joululta. Niin paljon sisällä oli ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Mielestäni Roihusen ”juttu” ovat 6 kpl suuria A3-kokoisia arkikuvia, jotka ovat erilaisista Roihusten perheen arkitilanteista, kuten ruokailusta, olohuoneesta tai päiväkodista. Näiden arkikuvien ympärille koko materiaali rakentuu kuvakorttien, kerrontakorttien, toimintataulujen ja erilaisten tehtävien ja pelien avulla. Materiaali on valmiiksi järjestetty selkeästi pusseihin ja sadat pikkukortit on koodattu niin, ettei haittaa vaikka kaikki menisivätkin sekaisin jossain vaiheessa. Esimerkiksi jos sattuisi käymään niin, että 2-vuotias löytyy korttipinon keskeltä. Ja mikä parasta, mukana on muistitikku, jossa on kortit, toimintataulut ja tehtävät sähköisessä (ja muokattavassa!) muodossa!

Minulla oli testijoukoissa mukana 2-vuotias Tyyppi sekä oma asiakaskuntani, joka koostuu noin 3-8-vuotiaista lapsista. Ihastuin heti alussa arkikuvien käyttömahdollisuuksiin! Taustakulisseissa hääräävä Tyyppi lähti spontaanisti kertomaan ja kyselemään arkikuvista, ja halusi plärätä ne kaikki läpi. Itselleni tuli mieleen lukuisia ideoita kielellisistä tavoitteista, mitä niiden varassa voisi harjoitella; ymmärtämistä, kerrontaa, sanavarastoa, käsitteitä, kielioppia, kysymyssanoja… Ja siis tarkoitan vasta pelkästään arkikuvia, jotka ovat vain murto-osa Roihusten paketista!

Jokaiseen arkikuvaan liittyy kerrontakortit ja PCS-kuvat. Yksinkertaisimmillaan tehtävänä voisi olla, että pikkukuvat etsitään isosta arkikuvasta tai käytetään niitä sellaisenaan nimeämisen harjoitteluun. Kerrontakuvat ovat irrallisia osia isosta arkikuvasta, ikään kuin leikattuja paloja siitä. Kuvakortit ovat puolestaan PCS-kuvia arkikuvan asioista ja toiminnoista. Lisäksi on vielä toimintataulut, jotka sisältävät ydinsanastoa jokaisesti arkikuvasta. Toimintataulujen avulla on helppo harjoitella lausetasoista ilmaisua kuvin tuettuna. Niin ja ydinsanaston harjoittelua varten on vielä valmis harjoitteluohjelmakin. Kun kerrontakuvat leikkaa irti, niin kaikki muu onkin käyttövalmiina! Tämä on mielestäni suuri plussa, ettei esimerkiksi 347:ää PCS-kuvaa tarvitse alkaa leikkaamaan itse!

Materiaalit yllä olisivat jo olleet vallan mainio paketti, mutta Roihunen sisältää lisäksi hurjan määrän tehtävä- ja leikki-ideoita kielelliseen harjoitteluun välineiden kera. Laatikosta löytyy mm. kärpäslätkä ja kärpäskortit, magneettionki ja klemmarit ongintaa varten, erilaiset nopat ja pussi pussileikkeihin. Eikä tämä ole edes kattava lista! Muistitikulta löytyy myös tulostettavia noppapelejä jokaiseen arkikuvaan liittyen ja tehtäviä, joita voi antaa vaikkapa puheterapiasta kotitehtäväksi. Käyttöoppaassa on 13 erilaisia harjoitusideaa ja niihin erilaisia soveltamisvinkkejä. Esimerkiksi kuvien vierittely, jossa laitetaan auton kyytiin pcs-kuva ja lähetetään se kaverille samalla kun nimetään tai kerrotaan kuvasta. Kipinäkeskuksen nettisivuja lainatakseni: valmiit ideat ja materiaalit vaikka koko vuodeksi!

Puhetta Terapeutin kulisseissa lemppariksi osoittautuivat onginta- ja värinoppapeli. Ongintatehtävä toteutettiin laittamalla klemmarit kuvakortteihin, onkimalla ne ja etsimällä vastaavat kuvat arkikuvasta. Värinoppapelissä heitettiin värinoppaa ja etsittiin nopan värin mukaisia asioita arkikuvasta. Nämä tehtävät kehittävät esimerkiksi sanavarastoa, värisanoja, lukumääräsanoja ja kysymyssanoja. Asiakkaiden kanssa lempparitehtävät löytyivät kärpäslätkäpelistä sekä ahmattimummosta. Kärpästen kuvien taakse laitetaan kuvakortteja, ja aina kun lätkäisee kärpäsen, saa kurkata mitä kärpänen on syönyt. Vastaava kuva etsitään arkikuvasta, ja kerrotaan kaverille lausemuodossa toiminnosta tai esineestä, tarvittaessa toimintataulua apuna käyttäen. Ahmattimummo tulee lähes valmiina (vaatii pienen askartelun) Roihusen paketin mukana. Mummolle syötetään valittuja kuva- tai kerrontakortteja, esimerkiksi luokitellen ”tänään mummo haluaa syödä vain vaatteita”. Syöttämishahmot ovat aina pop!

Tätä pakettia on kyllä pakko suositella! Tekemistä riittää eri ikäisille ja eri makuun. Materiaalia voi hyödyntää niin ryhmässä kuin kahdenkesken. Itse olen käyttänyt tätä pääosin etäpuheterapiassa, joten siihenkin materiaali soveltuu vaikka lähtökohtaisesti onkin tarkoitettu lähitapaamisiin. Tehtävien muokkaamismahdollisuus on virkistävä uusi ominaisuus! Mikäli on käytössä Boardmaker-kuvaohjelman lisenssi, voi muokata lähes kaikkia valmiita kortteja ja tehtäviä sopivaksi. Suuri plussa on myös se, että paketissa on kaikki lähes valmiina käyttöä varten, eikä tarvitse metsästää tehtäviin tarvittavia tavaroita ja materiaaleja ympäriinsä. Reissaavan terapeutin unelma, kun kaikki on samassa salkussa! Materiaalit on mukavasti järjestetty pikkupusseihin eivätkä mene siis heti sekaisin. Omaan makuun pienimmät pussit olivat kylläkin liian pieniä, ja tuntui tuskastuttavalta saada kortit niihin mahtumaan. Siirryin siis kumilenksujen käyttäjäksi kuvakorttien kohdalla. Muita heikkouksia paketista onkin vaikea keksiä, toiveita ja lisätehtäväideoita taas vilisee mielessä hurja määrä.

Tätä pakettia on kyllä pakko suositella!

Kipinäkeskus muuten järjestää koulutuksia Roihusten materiaalin käytöstä ja Facebookissa on myös ryhmä, jossa voi jakaa ideoita ja kokemuksia Roihusten paketin tehtävistä. Jos satut jo olemaan Roihusten perheen käyttäjä, ja kaipaat jotain uutta, Kipinäkeskukselta on tulossa jatkoa materiaaliin jo marraskuussa, kun he julkaisevat uuden Roihusten harrastukset paketin!

Kirjoitin alunperin megapitkän postauksen Roihusten innoittamana, mutta päätinkin jakaa sen kahtia esittelyyn ja käytännön vinkkeihin. Tulossa siis pian osa 2, jossa käytännön vinkkejä (Kipinkeskuksen ja omiani sulassa sovussa).

Puhetta Terapeutista testaa: Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat

Nyt alkaa uusi kokonaisuus blogissa eli Puhetta Terapeutista testaa. Tässä sarjassa tutustun ja testaan yhteistyötahojen erilaisia materiaaleja ja ihania uutuuksia. Sanottakoon kuitenkin, että valitsen itse materiaalit mihin tutustun, ja se, mitä niistä kirjoitan tulee vain ja ainoastaan omista kokemuksistani ja ajatuksistani.

Sitten asiaan. Ah, vihdoin pääsen kirjoittamaan tästä ihanuudesta eli uudesta kerrontataitojen kirjasta, jonka arvostelukappaleen kirjan kustantaja ystävällisesti lähetti minulle! Kyseessä on siis Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat. Kirjoittajat Leena Mäkinen, Anne Suvanto ja Soile Ukkola ovat puheterapeutteja, joten tämä kirja sopii allekirjoittaneelle kuin nenä päähän!

Kirja on tainnut ihastuttaa jo monia enkä kyllä ihmettele, sillä jo ulkoasu ja kuvitus houkuttelevat selaamaan kirjaa. Kuvituksen kirjaan on tehnyt Ina Majaniemi.

Kirja on jaettu kahteen osaan; teoriaan ja käytäntöön. Alkuosuus sisältää tutkittua tietoa kerronnasta ja tarjoaa keinoja kerrontataitojen kehittämiseen. Kirja sisältää tietoa siitä, mitä hyötyä on satujen kertomisesta ja kuuntelemisesta, mitä kerronta on ja mihin kaikkeen sitä tarvitaan sekä mitä kertominen lapselta vaatii; tarinan kerronnassa monet lapsen taidot nivoutuvat yhteen, ja itseasiassa kerrontataitojen harjoittelu kehittää myös muita kielen osa-alueita. Kirjan teoriaosuus avaa myös sitä, miten kerrontataidot kehittyvät lapsen kasvaessa. Puheterapeutin näkökulmasta (joita kirjoittajatkin ovat!) erityismaininnan saa kappale kerrontataitojen kehittämisestä. Moni vanhempi ja aikuinen toteuttavat näitä ”tukimuotoja” jo ihan huomaamattaan! Esimerkiksi valokuvien katseleminen lapsen kanssa ja menneiden tapahtumien muistelu yhdessä voi kehittää lapsen tulevia kerrontataitoja!

Sitten päästään itse asiaan eli kertomaan! Toinen osio sisältää käytännön osuuden eli 3 tekstitöntä kuvitettua tarinaa Puupposen perheestä. Kirjan ideana on tukea lapsen omaa kerrontaa, ja lapsi saa itse kertoa kuvista sen minkä kokee tärkeäksi. Tavallisesti kirjoja lukiessa lapsi on helposti kuuntelijan roolissa, mutta näissä tarinoissa hän pääseekin päärooliin eli kertojaksi! Jokainen tarina alkaa lyhyellä johdantotarinalla, joka virittää kuulijan aiheeseen. Tarinat; 1. Eetu, Iitu ja kadonnut kissa 2. Eetu, Iitu ja kammottava komero 3. Eetu, Iitu ja riita ruokapyödässä. Kirjaa suositellaan n. 4-vuotiaista eteenpäin alle kouluikäisille. Täällä on kyllä myös testiryhmän 1,5v on ollut aivan haltioissaan kirjasta. Eihän Tyyppi täällä toki lausein vielä osaa kertoa, mutta kuvat riittävät pitämään mielenkiinnon yllä aikuisen kanssa.

Lapsi saa itse kertoa kuvista sen minkä kokee tärkeäksi

Eetun ja Iitun tarinoihin on taitavasti sisällytetty erilaisia tunneteemoja kuten pelko, ristiriita, anteeksi pyytäminen ja yhdessä toimiminen. Kirjan mukaan tarkoituksena onkin herätellä mielen teorian taitoja. Ensimmäisessä tarinassa esimerkiksi kissa piiloutuu perheen tietämättä, mutta lukija näkee mihin kissa menee. Pienempien lasten voi olla vaikea ymmärtää, ettei perhe tiedä missä kissa on, koska lapsi itse sen tietää. Kirjassa on onneksi kaikilla sivuilla apukysymyksiä, jotka auttavat lasta huomaamaan tällaisia tärkeitä asioita ja tarinan hahmojen tunnetiloja.

Jokaisen tarinan jälkeen on lähes 10 harjoitus- tai leikki-ideaa tarinaan liittyen. Esimerkiksi omakohtaisen tapahtuman kertominen liittyen tarinan kadonneeseen kissaan. Lapselta voidaan kysyä, oletko sinä koskaan kadottanut jotain ja miltä se tuntui. Jokaisen tarinan päätteeksi on myös hauska Vinksin Vonksin -kuva, joissa asiat ovat hullunkurisesti. Nämä ovat kiva kevennys tarinoiden välissä. (Hassuista asioista jutteleminen toki sekin kehittää kerrontaa!) Lisämateriaalina kirjasta löytyy hahmojen paperinuket, pohjapiirrustus Puupposten talosta sekä tarinakortit auttamaan tarinan jäsentämistä. Kirja sisältää siis hurjan määrän vinkkejä ja ideoita kerronnan harjoittelemiseen selkeästi esitettynä.

Tällaisesta paketista on vaikea keksiä mitään muuta kuin hyvää sanottavaa. Kirjassa on toki vain 3 tarinaa, mutta kuten teoksessa todetaan myös uudelleen kerronta on tärkeä lapsen kerrontataitojen kehittäjä. Ei muuta kuin kertomaan näitä tarinoita uudelleen ja uudelleen!

Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat -kirjaa on aivan pakko suositella! Kirja on innostavasti erilainen satukirja, jossa lapsi pääsee kertojan rooliin helposti. Kirja soveltuu puheterapeuteille, varhaiskasvatukseen, lapsiperheen kotiin ja kaikille, joita kerronta ja hyvät tarinat kiinnostavat!

Luetaan, luetaan ja vielä vähän luetaan

Täällä Puhetta terapeutista -blogin kulisseissa luetaan paljon kirjoja. Siis kymmenittäin kirjoja joka päivä. Niitä luetaan heti klo 7 jälkeen aamulla, keskellä päivää ja illalla viimeisillä voimilla pinnistäen. Pienellä Tyypillä on usein lempikirja, jota (vanhempien iloksi) luetaan yli 10 kertaa päivässä. Tästä arjen inspiraatiosta johtuen Puhetta terapeutista syventyy tällä kertaa kirjojen maailmaan.

Eli helppo ja yksinkertainen keino tukea lapsen kielen kehitystä? No kirjojen lukeminen! Tämä on siis tutkittu juttu. Jo pienenä aloitettu kirjojen lukeminen tukee kielen kehitystä, kognitiivisia taitoja ja vaikuttaa jopa tuleviin akateemisiin taitoihin.

Oppiakseen puhumaan ja käyttämään kieltä lapsen tarvitsee kuulla sanoja – ja usein. Kirjat sisältävät paljon sekä arkista että oudompaa sanavarastoa. Uudet sanat opitaan merkityksen kautta ja kirjoissa on käytetty paljon ”vinkkejä” avuksi. Kirjoitettu ja kuultu sana, kuva ja sen osoittaminen sekä käytetty konteksti toimivat hyvin sanojen oppimisen tukena. Kirjan tarinassa usein myös tietyt sanat toistuvat ja toiston avullahan sitä opitaan!

Eli lukekaa siis usein. Joka päivä. Ja myös sitä samaa kirjaa, jonka lapsi tuo aina vaan uudelleen ja uudelleen!

Mitä enemmän lapsen kanssa luetaan, sen parempi.

Kirjan lukeminen on mukavaa yhteistä tekemistä. Kirja on yhteinen mielenkiinnon kohde ja suhteellisen pysyvä lelu verrattuna esimerkiksi palloon. Sitä voi ihmetellä yhdessä ja omalla tyylillä. Niille lapsille, jotka jaksavat kuunnella, voi tekstin lukea sanasta sanaan. Ne lapset, jotka vasta harjoittelevat kirjan lukemista, voivat osoittaa yksittäisiä kiinnostavia kuvia tekstistä välittämättä.

Eli jos lukeminen on lapsesta kivaa, sitä todennäköisesti halutaan tehdä uudelleen. Siispä aikuinen mukaan hassuttelemaan, ihmettelemään, laulamaan ja ääntelemään.

Lapsi oppii todennäköisesti enemmän, kun hän pysyy kiinnostuneena. Aikuinen voi auttaa yhdistämällä kirjan lapsen elämään ja sen tapahtumiin. Pienempien lasten kohdalla tämä voisi tarkoittaa sitä, että kirjan esineitä ja kuvia etsitään myös omasta talosta tai elämästä. Kun kirjassa näkyy pallo, kysytään ”missä sinun pallo on?” tai ”onko sinulla palloa?”. Isompien lasten kohdalla tarinoista voi löytyä yhtäläisyyksiä omakohtaisiin kokemuksiin. ”Muistatko kun me kävimme lääkärissä? Onko sinullakin pikkusisko? Onko sinua koskaan harmittanut jokin asia?”

Lapsi jaksaa yrittää ja oppia erehdyksen ja oivalluksen kautta, kun keskustelu pidetään positiivisena.

Eli kun kirja koskettaa lapsen elämää, se voi olla todella mieluinen. Usein tämä toteutuu helposti aikuisen esittäessä erilaisia kysymyksiä kirjasta.

Lapsi jaksaa yrittää ja oppia erehdyksen ja oivalluksen kautta, kun keskustelu pidetään positiivisena. Esimerkiksi tilanne, jossa lukiessa kysytään missä on pallo ja lapsi näyttää aurinkoa. Jos aikuinen vastaa lyhyesti ”ei”, voi keskustelu loppua siihen. Positiivisen ilmauksen kautta tilanne voisi mennä esimerkiksi niin, että aikuinen toteaa ”Se on aurinko. Ihan totta se näyttää vähän pallolta. Se on myös pyöreä ihan niin kuin tämä pallo täällä”.

Kuinka pienenä kirjojen lukeminen sitten kannattaisi aloittaa? 8 kuukauden ikäisen vauvan kanssa lukemisesta on jo merkittäviä hyötyjä varhaisessa kielen ja puheen kehityksessä. Tätä nuorempien kohdalla ei ole huomattu yhtä suuria etuja, mutta jos vauvaa kiinnostaa jo nuorempana, eikun lukemaan! Se paljonko lapsen kanssa luetaan, on suhteessa lapsen myöhempiin kielellisiin taitoihin ja kouluvalmiuksiin.

Eli mitä enemmän lapsen kanssa luetaan, sen parempi!

Vinkkejä lukemiseen:

OSOITA ja NIMEÄ. Ja lapsen sanavarasto kasvaa!
TAUOTA. Kun aikuinen pitää tahallisen tauon lukemisessa, lapsi usein täyttää hiljaisuuden jollain. Joko pyytämällä lisää tai jopa jatkamalla tarinaa.
LAAJENNA. Jos lapsi nimeää sanan (lintu) aukeamalta, aikuinen voi muodostaa siitä lauseen (juu, lintu lentää).
ESITÄ KYSYMYKSIÄ. Kuka/missä -kysymykset tulevat luonnostaan pienimpien lukijoiden kanssa. Isompien lasten kohdalla kannattaa muistaa pohtimista herättelevät miksi-kysymykset.
KOMMENTOI. Kirjan lukemisesta tulee rennompi tilanne, jos ei aina orjallisesti edetä tekstin mukaan. Välillä aikuinen voi kertoa omia ajatuksiaan; ”Oho, lapsi kiipeää tuossa korkealle. Äitiä vähän jännittää”.
ILO! Kiva hetki kirjan parissa on paras vinkki kaikista.

Siispä LUKEMAAN! Meillä tällä hetkellä yhtenä suosikkina Pikku-Eetun Päästä varpaisiin (Vaukirja). Mitä suosikkikirjoja teillä on?

Lähteitä:

Dickinson, D. K., Griffith, J. A., Michnick Golinkoff, R., & Hirsh-Pasek, K. (2012). How Reading Books Fosters Language Development around the World. Child Development Research, vol. 2012. Saatavissa: http://www.hindawi.com/journals/cdr/2012/602807/cta/

Raikes, H., Luze, G., Brooks-Gunn J. et al., “Mother-child bookreading in low-income families: correlates and out- comes during the first three years of life,” Child Development, vol. 77, no. 4, pp. 924–953, 2006.

Trivette, C.M., Dunst, C.J., & Gorman, E. (2010). Effects of Parent-Mediated Joint Book Reading on the Early Language Development of Toddlers and Preschoolers. CELLReviews, 3(2), 1-15.

Ideajoulukalenterin luukut 2016

Pitäähän Puhetta Terapeutista -joulukalenterin ideat koota myös tänne blogiin! Ensinnäkin tajusin, että Facebookista ei voi tehdä Pinnauksia Pinterestiin ja sinne ainakin itse aina tallennan kaikki hyvät ideat. Toisekseen tuolla Facebookissa ne häviävät uutisvirtaan ajan kuluessa. Joten ikuistetaanpa joulukalenterin 2016 ideat tähän postaukseen. Materiaalien linkit avautuvat kuvia klikkaamalla 🙂

1. Litistä lause

Muovailuvahasta palloja niin monta kun on sanoja lauseessa. Lapsi saa litistää pallot muodotaessaan lauseen.

2. Yhdistä varjot

Yhdistä kulkuväline omaan varjoonsa. Hauskaa kulkuvälineiden nimeämistä ja hahmottamista! Linkistä materiaali ilmaiseksi ladattavissa.

3. Eläintoimintakortit

Erilaisia toimintaohjeita eläinten tapaan, esimerkiksi ”venyttele kuin kirahvi, hyppää kuin sammakko”. Kortit ovat englanniksi, mutta aika helposti lennosta suomennettavissa. Linkistä ilmaiseksi ladattavissa.

4. Salapoliisin pullo

Muovipulloon riisiä ja pieniä erilaisia esineitä. Tehtävänä on etsiä esimerkiksi tietty esine (etsi sudenkorento) tai kaikki piilotetut (etsi 10 erilaista esinettä).

5. Vuodenajat

Hyvä materiaali, jonka avulla pääsee alkuun vuodenaikojen harjoittelussa. Mikä olikaan syksy? Entäs talvi? Mitä silloin tehdään? Yhdistä pikkukuvat oikeisiin vuodenaikoihin tai piirrä omasi. Materiaali linkistä ladattavissa.

6. Lumiukon kuuntelutehtävä

Nyt korvat hörölle ja kuulolle! Lumiukkokuva piirretään valmiiksi annettujen ohjeiden mukaan. Mukana helppoja ja hieman haastavampia ohjeita malliksi. Linkistä ilmaiseksi ladattavissa.

7. Nappaa ötökät

Moneen tarkoitukseen soveltuva peli, jossa kerätään erivärisiä ötököitä. Soveltuu loistavasti toistoja vaativaan treeniin tai vaikkapa lyhyiden lauseiden ja värien harjoittelemiseen. Voi pelata kahdestaan tai jopa kuuden hengen porukalla! Linkistä materiaali ladattavissa.

8. Lumipallon puhallus

Kilpailu siitä, kuka on saa pallon puhallettua ensimmäisenä maaliviivan yli! Tarvitaan jokaiselle pumpulipallo (eli lumipallo) ja pilli, jolla sitä liikutetaan. Teipistä lähtö- ja maaliviivat lattiaan tai pöytään. Eikun puhaltamaan!

9. Sammakon kieli

Yksinkertainen mutta toimiva idea on tehdä pitkä sammakon kieli, jossa harjoiteltavat sanat kuvitettuina. Kielen voi rullata paperiliittimellä kiinni ja avata kuva kerrallaan. Tai kuviin voi laittaa kärpästarroja sitä mukaan kun harjoittelussa edetään. Ilmaisia sammakon kuvia esimerkiksi täältä

10. Jouluiset kysymyssanat

Noppapeli, jossa harjoiteltavissa erilaiset kysymykset ja niihin vastaaminen, esimerkiksi ”KUKA on joulupukin apulainen?/MILLOIN avataan lahjoja?”. Materiaali on englanniksi, mutta ilmaiseksi ladattavissa linkistä.

11. Sarjakuvamaiset toimintakuvat

Törmäsin näihin toimintakuviin etsiessäni materiaalia, joka sopisi nuorille ja aikuisille. Kuvia voi käyttää vaikkapa tarinan kerrontaan niin, että yritetään muodostaa yhteinäinen tarina nostamalla yksittäisiä kortteja vuorotellen ja jatkamalla tarinaa. Vaatii vähän pohtimista! Linkistä ladattavissa.

12. Missä pöllö?

Sijaintikäsitteitä, kuten alla, päällä, välissä, voi harjoitella tämän ihastuttavan pöllön avulla. Lapsi esimerkiksi valitsee kuvan ja matkii pöllön paikan tuolin tai pöydän avulla. “Pöllö on laatikon edessä/ Maija on pöydän edessä”. Ilmaiseksi ladattavissa linkistä.

13. Autot parkkiin!

Loistava idea lisämotivaatiota kaipaaville harjoitellijoille. Ajetaan pikkuautot parkkipaikoille harjoitussanojen päälle. Harjoittelun kohteena voi olla vaikkapa riimiparit (aja auto sinne, missä on samankaltainen sana kuin possu), alkuäänteiden tunnistaminen (aja auto sinne, missä on /l/:llä alkava sana) tai äänteiden lausetasoinen harjoittelu (“punainen auto ajaa parkkiin pesäpallomailan paikalle). Parasta on, että tähän löytyy ilmaiseksi pohjat niin PowerPointiin kuin Boardmakeriinkin alla olevasta linkistä.

14. Suuria tunteita

Piirretyt lasten tunnekuvat muistipelinä tunteiden käsittelemiseen ja harjoitteluun. Kortteja voi käyttää esimerkiksi niin, että yhdet tunnekuvat käännetään pöydälle näkyviin ja näiden parit pinotaan korttipakaksi. Nostetaan vuorotellen kortti pakasta, matkitaan ilme, ja toinen pelaaja etsii pöydälle levitetyistä korteista vastaavan tunnekuvan, joka nimetään yhdessä. Kuvat linkistä ladattavissa.

15. Muovailumatot

Näitä voi käyttää melkeinpä kaikkeen kielelliseen harjoitteluun mitä mielikuvitus keksii. Esimerkiksi lukumäärien harjoittelu, ”teen kolme omenaa omenapuuhun”. Tai pyytämisen harjoittelu, ”haluan punaista muovailuvahaa”. Ladattavissa linkistä.

16. Merenalaista laskemista

Lapsi laskee kuvassa olevat eläimet ja laittaa pyykkipojan oikean numeron kohdalle. Hahmottamista, käsitteitä ja hienomotoriikkaa tulee harjoiteltua ihan huomaamatta! Linkistä ilmaiseksi ladattavissa.

17. Järjestä ja kerro tarina Pikku toukka paksulaisesta

Simppeli idea kirjan tarinan jäsentämiseen ja uudelleen kerrontaan. Pikkukuvat laitetaan kiinni pyykkipoikiin ja laitetaan tarinan mukaiseen järjestykseen, joko kuulemaansa muistellen tai lukemisen aikana. Lapsi voi näiden kuvien avulla kertoa Pikku toukka paksulaisen tarinan itse uudelleen. Linkistä ladattavissa.

18. Mitä koira tekee?

Toimintasanojen harjoitteluun tarkoitettu kirja, jossa yhdistetään valokuva koirasta tekemässä jotain (esim. koira juoksee) ja sitä vastaava PCS-kuva. Alkuperäinen materiaali löytyy Kuva-linkistä, mutta tein teille myös suomenkielisen version, joka tästä ladattavissa.

19. Avaruustavut

Tavutetaan kuvassa oleva sana ja lasketaan tavut. Etsitään oikea avaruusalus ja “lastataan kyytiin”. Materiaali on englanniksi mutta sanat voi vaikka leikata pois kuvista, jolloin voi keksiä suomenkieliset vastineet. Linkistä ladattavissa.

20. Rakenna lumiukko -korttipeli

Monipuolinen materiaali, jota voi käyttää niin ryhmässä kuin kahdestaankin. Tarkoituksena on kerätä kaikki 4 lumiukon osaa voittaakseen. Aurinkokortti sulattaa lumiukon ja kortit joutuu palauttamaan, mutta lumihiutalekortilla saa ylimääräisen vuoron. Kun tehtävään yhdistää yksilölliset harjoitukset vaikkapa kortin nostamisen yhteyteen, niin harjoittelu tapahtuu pelatessa ihan huomaamatta! Ilmaiseksi ladattavissa linkistä. Samassa tiedostossa myös paljon muita talvitehtäviä.

21. Piilotusleikki

Välillä ne yksinkertaisimmat ideat ovat parhaita ja lapsista hauskimpia. Kippojen tai kuvien alle piilotetaan jokin esine tai mikä tahansa “yllätys”. Ennen kipon kääntämistä harjoitellaan sanan sanomista, lauseen muodostamista tai vaikkapa ohjeen kuuntelemista. Sitten saa kurkata yllätyksen. Jännitystä saa lisää, jos joidenkin kippojen alla ei ole mitään!

22. Merirosvojen sijaintikäsitteet

Merirosvokirja, jossa lapsi osallistuu laittamalla kuvat oikeisiin kohtiin. Harjoitellaan sijaintikäsitteitä ja kuuntelemista, esimerkiksi “laita papukaija arkun viereen”. Materiaali ladattavissa linkistä.

23. Muffinssivuoka lajittelu

Keittiötarvikkeita voi hyödyntää myös oppimiseen! Helppo lajittelutehtävä pienemmille harjoittelijoille, kun otetaan pikkuesineitä ja niitä vastaavat kuvat (vaikkapa Googlen kuvahausta). Lapsi ottaa esineen ja etsii sitä vastaavan kuvan vuoasta ja tipauttaa esineen paikoilleen. Tulee harjoiteltua mm. kuva-esine vastaavuutta ja samanlainen-käsitettä.

24. Joululahjan arvoitus

Piilotetaan joulupakettiin jokin tuttu (jouluinen) esine ja kuvaillaan sen ominaisuuksia. “Se on punainen ja pyöreä, sen voi laittaa kuusen oksalle”. Toinen yrittää arvata mikä esine on paketissa piilossa. Vaihtoehtoisesti arvaaja voi kysyä kysymyksiä piilottajalta. “Onko se pieni?/ Mihin sitä käytetään?/ Voiko sitä syödä?”. Tätä voi pelata vaikka joulupukkia odotellessa!

Mukavaa joulunodotusta ja loppuvuotta!

Kuva: Jamie McCaffrey/ CC BY

Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat

Viime aikoina kehonosat ovat olleet useamman asiakkaani puheterapian tavoitteena. Nyt kun olen aiheeseen enemmän perehtynyt huomaan, että kehonosien harjoittelu taipuu monen lapsen tarpeisiin. Se voi olla todella hyvä perusvuorovaikutusharjoitus, jossa haetaan kontaktia ja yhteisen jakamisen taitoja, esimerkiksi silittelemällä pensselillä tai vibralla koskettamalla eri kehonosia, kuten jalka, suu, käsi. Kehonosien harjoittelua ja nimeämistä voi sisällyttää myös taitavampien lasten tavoitteisiin, esimerkiksi tarkan kuuntelun tehtävissä, ja ottaa mukaan myös harvemmin käytetyt kehonosat kuten nilkka, kaula, otsa. Näistä vaativimmista tehtävistä tulossa vielä erillinen blogipostaus.

Pensselileikki kehonosien harjoitteluun
Pensselileikki kehonosien harjoitteluun (Lähde: http://www.stillplayingschool.com/)

Valokuvien ja piirrettyjen kuvien yhdistäminen on yksinkertainen tapa aloittaa tutustuminen kehonosiin. Kuvia yhdistellessä vastaava kehonosa etsitään omasta ja toisen kehosta. ”Missä on sinun nenä?” Valokuvat pääset lataamaan itsellesi tästä blogista ja piirretyt kehonosien kuvat täältä.

Alunperin tarve kehonosien harjoitteluun lähti autismin kirjon asiakkaani tavoitteesta pystyä osoittamaan tai kertomaan minne sattuu. Puhuvien ja helposti kommunikoivien ihmisten maailmassa ei ehkä tule ajatelleeksi, kuinka tärkeä taito on pystyä ilmaisemaan minne sattuu. Tykästyin Pinterestistä löytämääni ideaan ”Minne sattuu?” -kuvataulusta, jonka avulla lapsi voi näyttää kipeän kehonosan.

"Minne sattuu?" -kuvataulu
”Minne sattuu?” -kuvataulu

Boardmaker-kuvaohjelmaa käyttäville tältä sivustolta saa käsittääkseni ladattua itselleen tämän kuvataulun. (Kotikoneella en harmikseni pääse testaamaan aukeaako tiedosto Boardmakerillä)

Toiminnallisemman tehtävästä saa, jos on olemassa esimerksiksi iso pehmonoppa, jossa on taskut kuville. Ei kuin noppaa heittämään ja peilin avulla etsimään kuvaa vastaava kehonosa itseltä!

Pehmonoppapeli kehonosien harjoitteluun
Pehmonoppapeli kehonosien harjoitteluun (Lähde: http://thefantasticfive-hockmana.blogspot.fi/)

Suosituin leikki on tähän mennessä ollut kuitenkin laastarileikki, jossa nostetaan kuva kehonosasta ja laitetaan laastari kyseiseen paikkaan, esimerkiksi korvaan. Tehtävässä voi käyttää apuna pehmolelua tai kuvaa ihmishahmosta. Ensin laitetaan pehmolelulle tai hahmolle laastari ja sen jälkeen itselle samaan paikkaan. Löysin Tigerista jättilaastari-magneetin, joka on toiminut asiakkaalle laitettavana laastarina eikä ole tarvinnut oikeasti liimata mitään kehoon kiinni.

Laastarileikki pehmolelulla
Laastarileikki pehmolelulla (Lähde: https://storytimekatie.com)

Laastarileikki ihmishahmolla
Laastarileikki ihmishahmolla (Lähde: http://www.classroomfreebiestoo.com/)

Onko teillä muita kehonosien harjoitteluun soveltuvia tehtäviä? Tai oletteko jo kokeilleet esimerkiksi laastarileikkiä ja miten se on toiminut? Mitä perusvuorovaikutusleikkejä käytätte kontaktin hakemiseksi esimerkiksi pienien autististen lasten kanssa?

Puhetta terapeutista suosittelee: Lisää pienten sovelluksia

Tammikuu ja täällä on vihdoin päästy työrytmiin kiinni, kun takana on ensimmäinen täysi työviikko pitkään aikaan! Lomalla on rentouduttu, syöty (liiankin) hyvin ja ulkoiltu vihdoinkin talvisessa maisemassa. Taitaapa kaapissa olla vielä konvehtirasioitakin avaamatta. Lomien jäljiltä oma pää on täynnä kaikenlaisia materiaali- ja terapiaideoita, joista en puoliakaan ehdi käytännössä toteuttaa. Onneksi iPadin kanssa ei tarvitse askarrella tai etsiä sopivia kuvia, vaan voi ladata ohjelman pinkkien iPad-kansien väliin. Tässä postauksessa lisää sovellussuosituksia pienille lapsille, noin 2-4-vuotiaille (tai sen tasoisille). Tuttuun tapaan mukana myös vinkkejä käyttöä varten, sillä ajatuksena on pelata ja opetella näitä asioita yhdessä lapsen kanssa.

Muumileikit (tai Moomin Play)

Dohi Sweden: iOS 0,99e

Sovellus mainostaa olevansa digitaalinen lelu eikä peli. Se sisältää muutaman minipelin, jossa lapsi voi ihmetellä ja kokeilla esimerkiksi heittää ötökät pois polulta sormen pyyhkäisyllä, tai yhdistää näkinkengät muumimamman laukun malleihin. Pelissä ei ole aikarajoja ja on täysin kieliriippumaton.

Vinkkejä vanhemmille

Laskekaa lapsen kanssa kaikki ötökät, tai muumitaloa maalatessa keksikää, mikä voisi olla sininen esine tai asia?

First sounds

MyFirstApps: iOS/Android, 2,99e/2,86e (ilmainen lite-versio)

Tämän huipun sovelluksen löysin ihan vasta. Äänipeli, jossa eläimen kuvaa painamalla kuulee miten eläin ääntelee. Näitä pelejä on sovelluskaupat pullollaan, mutta tässä oli nauhoitusmahdollisuus eli peliin saa jokaisen eläimen kohdalle (helposti) nauhoitettua suomenkielisen sanan. Ja eikun sanavarastoa rikastuttamaan! Ensimmäiset kaksi osiota ovat ilmaiset, loput maksullisia.

Vinkkejä vanhemmille

Voitte nauhoittaa yhdessä lapsen puhumat sanat peliin. Mikään ei motivoi paremmin kuin yksilöllinen peli, josta voi kuulla oman äänensä!

Raccoon Treehouse

TinyHands: iOS 3,99e (ilmainen lite-versio)

Tutustuin TinyHandsin sovelluksiin saamani vinkin perusteella. Raccoon treehouse sisältää useita pieniä pelejä, joissa harjoitellaan mm. muotoja, hahmottamista, loogista ajattelua ja muistia. Esimerkiksi olohuoneessa esineet tulee laittaa oikeille paikoilleen, minne kuuluu verhot? Entäpäs avain? Keittiössä sen sijaan harjoitellaan luokittelua, mitkä asiat kuuluvat jääkaappiin? Ei aikarajoituksia ja kieliriippumaton.

Vinkkejä vanhemmille

Voitte lapsen kanssa yhdessä pohtia, miksi kumisaapas ei kuulu jääkaappiin tai miksi avain ja lukko sopivat yhteen.

Busy shapes

Seven Academy: iOS 2,99e

Muotojen harjoitteluun ja päättelykyvyn harjoittelemiseen pienemmällekin. Pelin alussa vaihtoehtoja on vain yksi, palikka pitää tiputtaa yhteen reikään. Peli vaikeutuu ja seuraavalla tasolla onkin tahmea lammikko, mitä tulee välttää, ja sitten mukaan tulee liikkuvia esteitä, jotka pitää kiertää. Loppua kohden muotopala pitää vaihtaa koloon sopivaksi, ja aikarajoite tulee mukaan kuvioon. Peli on alunperin ehkä tarkoitettu muotojen harjoitteluun, mutta onkin lopulta yrityksen ja erehdyksen kautta opittavaa päättelykykyä.

Vinkkejä vanhemmille

Mallita ja nimeä muotoja sekä eri värejä lapsen pelatessa. Kannusta kokeilemaan eri vaihtoehtoja, jos lapsi ei itse hoksaa ”Siitä ei voi mennä, mitä sitten voitaisiin kokeilla?”

Sago Mini Doodlecast

Sago Sago: iOS 2,99e

Piirrustusohjelma, jossa koko prosessin voi nauhoittaa lyhyeksi videoksi. Lasten piirrustuksiin ei tarvitse enää kirjoittaa mitä ne esittää, kun lapsi voi itse kertoa piirrustusprosessinsa ääneen samalla kun piirtää. Piirrustuksen valmistuttua koko touhun tarinoineen voi katsoa videona ja lähettää vaikka isovanhemmille! Ohjelmassa on lisäksi piirrustuspohjia herättelemässä mielenkiintoa esim. ruokalautanen (mikä on sinun lempiruokasi?), valitettavasti nämä tarinan aloitus -kysymykset ovat englanniksi.

Vinkkejä vanhemmille

Piirtäkää kuva valmiiksi vuorotellen kertoen samalla mitä tapahtuu, esimerkiksi ”Isä haluaa rakentaa korkean punaisen talon”, ”minä haluan tänne pelottavan dinosauruksen”. Näin lapsi saa mallin kerrontaansa ja tarinat saavat aivan uusia käänteitä!

Peli-iloa!


Katso myös aiemmat suositukset:

Puhetta terapeutista suosittelee: Pienten sovellukset

Tuntuu, että jälleen on ollut kiireinen syksy (mutta koskapa se ei olisi). Se, että työarki alkaa taas pyöriä rutiinilla, vie ainakin minulta muutaman viikon, että saan taas kaikki langat käsiini. Tällä kertaa on mietitty asiakkaiden tavoitteita ja tehty suunnitelmaa syksyksi. Aikataulutetristä on siis pelattu. Onneksi vielä kalenteri näyttää ihan siedettävältä. Olen saanut herätellä opiskeluaikaista tutkijapuoltakin esiin, koska olen työn kautta mukana Kelan tutkimusprojektissa.  Ne, jotka minut tuntevat, tietävät että innostuessani saatan haukata liiankin isoja paloja kerralla, joten ei siinä vielä kaikki. Olen ollut myös ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä koulutusseminaaria ja nähnyt mitä kaikkea siellä taustakulisseissa tapahtuu.  On tästä tulossa mielenkiintoinen syyslukukausi!

Aloitan tässä blogipostauksessa isompaa kokonaisuutta sovellusvinkeistä. Ajatuksena on ottaa eri aihepiireittäin sovelluksia ja valita niistä kirsikat päältä. Suomi on paikoin haastavan pieni kieli ja kieliriippumattomia, hyviä sovelluksia saa metsäsästää, mutta niitäkin on olemassa. Tällä kertaa olen valinnut noin 2-4 -vuotiaille (tai sen tasoisille lapsille) ”ensisovelluksia”. Listaan sovelluksia puheterapeutin näkökulmasta, mutta mielestäni nämä toimivat hyvin myös vanhemmille vinkeiksi, mikäli haluaa tukea lapsen kehitystä tabletin avulla. Mukana siis vinkkejä sekä ammattilaisille että vanhemmille.

Sanottakoon vielä, että en halua tabletista sähköistä lastenhoitajaa, vaikka monien pelien pelaaminen onnistuisikin lapselta itsekseen. Erityisesti sisäinen puheterapeuttini haluaa muistuttaa, että sovelluksista saa enemmän irti, kun pelataan vuorovaikutuksessa ja opetellaan asioita yhdessä lapsen kanssa.

Play & Discover

Croco Studio: Android/iOS, 1,99€

Sovellus sisältää yksinkertaisia syy-seuraustehtäviä, esimerkiksi mitä tapahtuu kun napautat ilmapalloa? Se poksahtaa! Pelissä on “ensipalapelejä”, joissa muutama pala puuttuu isosta kokonaisuudesta ja palat on laitettava paikoilleen päästäkseen eteenpäin. Sovellus on suurimmaksi osaksi kieliriippumaton peli, mutta muutamissa minipeleissä tulee esimerkiksi laskemista, kirjaimia ja muotoja englanniksi (tai ruotsiksi). Äänet saa pelistä toki pois ja aikuinen voi kertoa ne suomeksi. Syy-seuraus-suhteen lisäksi pelissä tulee käsitteitä ja paljon sanastoa, kuten eläimet, ruoat, kehonosat.

Vinkkejä vanhemmille

Miettikää ja nimetkää lapsen kanssa kehonosia, kun kasaatte palapeleistä hahmoja, esimerkiksi ”pää, kädet, jalat” tai ”Missä Matin pää on?”

SoundTouch

SoundTouch: Android/iOS, 4,99€ (lite-versio ilmainen)

Hyviä äänipelejä on enemmänkin, mutta SoundTouch on yksi lemppareistani. SoundTouch-sovelluksessa on aihepiireittäin (koti, kulkuvälineet, villieläimet..) piirroskuvia, joita painamalla kuuluu ääni ja tulee esiin valokuva kyseisestä asiasta esimerkiksi juna. Parasta on, että valokuvia on monipuolisesti yhdestä asiasta, esimerkiksi junan kuvan takaa löytyy mm. veturi, pendolino sekä juna. SoundTouchin asetuksia saa muutettua niin, että kielen saa suomeksi(!), kuvaan saa mukaan kirjoitetun sanan tai kaiken tämän saa pois, jolloin jäljelle jää vain mikä ääni kuuluu. Lisäksi kuvien määrää ruudulla voi säätää 4-12 kuvaan. Olen käyttänyt esimerkiksi näkövammaisen asiakkaani kanssa, koska hän motivoituu erilaisista äänistä. Tätä voisi hyvin soveltaa myös niin päin, että näkemättä kuvaa lapsen pitää tunnistaa mistä kyseinen ääni tuli.

Hox! Pelin asetukset löytyvät iPadin Yleisistä asetuksista -> vieritä alas asti vasemman puolinen valikko ja etsi SoundTouch.

Vinkkejä vanhemmille

Valitse lapsen kanssa vuorotellen kuva ja matkikaa ääntä: ”Äidin vuoro, äiti haluaa junan. Junasta kuuluu tsuk-tsuk-tusk”, sitten ”Matin vuoro, minkä haluat?”

Kapun Metsä

Kapu Toys: iOS, 1,99€, Android ilmainen

Kapun Metsästä löytyy monta yksinkertaista minipeliä eläinten maailmasta. Myyrä menee maan alla sokkelossa, jossa se pitää ohjata oikeaan paikkaan. Metsän sienet pitää luokitella värien mukaan koreihin ja ketulle pitää syöttää kaikki vadelmat pensaasta. Pelissä ei ole aikarajoituksia ja se on kieliriippumaton, vaikkakin alkuperältään suomalainen. Pelissä on paljon sanastoa ja juteltavaa eläimistä, heidän elinpaikoista ja toiminnoista sekä metsäaiheesta. Mukaan voi hyvin ujuttaa myös laskemista ja värien harjoittelua, pöllö-pelissä pystyisi ottamaan mukaan myös sijaintikäsitteitä.

Vinkkejä vanhemmille

Nimeä lapselle eläimiä ja mitä ne tekevät, esimerkiksi ”Kettu syö vadelmia” tai ”Pöllö nukkuu, pöllö heräsi”

Sago Mini Sadut

Sago Sago: iOS/Android, 2,99€

Sovellus on iso mielikuvitusmaailma, jossa pieni kissa käy tutkimassa ja ihmettelemässä ympäristöään. Pelissä on paljon vaikutteita tutuista lasten saduista. Mitä tapahtuu, jos jättiläisen nenää nipistää tai istahtaa nukkuvan puun oksalle? Pelissä ei ole aikarajoituksia ja se on kieliriippumaton. Hurja määrä keskusteltavaa, nimettävää, pohdittavaa ja kyseltävää. Toimii hyvin myös ohjeiden mukaan toimimiseen ja on mielestäni miksi-kysymysten luvattu aarreaitta!

Vinkkejä vanhemmille

Anna lapselle helppoja ohjeita, joiden mukaan toimia. Esimerkiksi ”Mene luolaan” tai ”Etsi sienet” tai ”Lennä puuhun”.

Lumikids Park

Lumosity: Android/iOS, ilmainen

Sovellus sisältää 3 minipeliä, jotka ovat ovelasti kehittäviä pelejä. Yhdessä pelissä pikkumonsteri syö vain kaikki itsensäväriset nappulat, toisessa samanlaiset muodot pitää yhdistää toisiinsa, ja viimeisessä pelataankin piiloleikkiä ruudulla. Peli on kieliriippumaton ja siinä on miellyttävät värit sekä äänet. Huomaamatta harjoiteltua tulee ainakin värejä, logiikkaa, silmä-käsiyhteistyötä, muotoja sekä muistia ja tarkkaavisuutta. Ai niin, sokerina pohjalla se että peli sopeutuu lapsen taitojen mukaan 🙂

Vinkkejä vanhemmille

Nimeä lapselle värejä ja muotoja: ”Se on punainen” tai ”Nyt etsitään kaikki kolmiot”.

Tämä listaus ei missään nimessä ole kattava ja mielelläni kuulisinkin teidän lempisovelluksista, jotka sopivat pienille oppimisen tueksi. Muistakaa myös tutustua muihin sovelluksiin näiltä tekijoiltä (esimerkiksi Kapu Toys tai Croco Studio). Mukavia pelihetkiä ja yhteistä oppimisen iloa!

Materiaalimietteitä: File Folder -pelit

Amerikassa puheterapeutit tuntuvat suosivan materiaalina file folder -pelejä. Suomeksi sana taitaa kääntyä riippukansio. Kansion sisälle askarrellaan yksi kiinteä tehtävä esim. yhdistä alkuäänne ja sitä vastaava kuva. Kansioon liimataan pelipohja ja pelinappulat laitetaan esim. kirjekuoreen kansion väliin. Kun on harjoittelun aika, kansio vain avataan auki pelipohjaksi ja peli voi alkaa. Ajatuksena on, että file folder -tehtävät on helppo pitää järjestyksessä ja nopeasti saatavilla joko perinteisesti arkistointilaatikostossa tai ihan vaan säilytyslaatikossa. File foldereita löytyy erivärisinä ja niissä on usein nimikyltit yläreunassa, jolloin pelien pitäminen järjestyksessä helpottuu entisestään.

kuvateksti
Esimerkki yksinkertaisesta file folder -pelistä
(lähde: http://www.littlefamilyfun.com)

No mitä sinne file folderiin sitten kannattaisi laittaa? Ihan perinteisiä materiaaleja, mutta niin ettei aikaa mene korttien etsimiseen tai oikean pelipohjan löytämiseen. Jostain syystä minun liikkuvassa toimistossa korttipinot ja materiaalit eivät pysy omilla paikoillaan, vaan siinä vaiheessa kun haluan ”ne yhdet aakkoskortit”, niitä ei näy missään! File foldereihin materiaalia löytyy lukuisilta jenkkisivustoilta ilmaiseksi tulostettavana.

Yksi tällainen sivusto on http://filefolderfun.com. Törmäsin tähän sattumalta ja etsintöjenkin jälkeen tykkäsin tästä eniten. Kaikki materiaali on ilmaista ja sivut ovat edes jollain tavalla selkeät. Filefolderfun -sivusto on jaettu teeman, aiheen ja iän mukaan osioihin. Lisäksi sieltä löytyy hakukenttä, josta voi olla helpompi hakea. Sivustot ovat mielestäni vähän sekavat mainoksineen, mutta jos ne jaksaa kerran kahlata läpi, niin seuraavalle askartelupäivälle on jo kovasti laminoitavaa ja leikattavaa. Jos erehtyy klikkaamaan jotain mainosta (jotka on ovelasti naamioitu hakutuloksiksi), päätyy samankaltaiselle sivulle, jossa on taas lisää materiaalia tarjolla. Huono puoli on se, että osa näistä ”sisarsivuista” on maksullisia tai vaatii rekisteröitymisen.

Mutta, mutta.. materiaalithan ovat englanninksi!? Tiedetään. Mutta ainakin tältä kyseiseltä sivustolta tuntui löytyvän useita vaihtoehtoja, jotka ovat kieliriippumattomia ja käyttövalmiita. Esimerkkiksi:

kuvateksti
Count & Clip Cards sekä Busy Bees Color Matching Game toimivat kielestä riippumatta

Osa tehtävistä vaatii taas pientä muokkausta, jotta ne soveltuvat suomenkieliseen käyttöön. Esimerkiksi leikkaa englanninkieliset sanat pois kuvakortin alareunasta:

Sivustolta löytyy vähintäänkin hyviä ideoita, jos materiaalit eivät osu yhteen omien tarpeiden kanssa. Ideapankkiini lähtee ainakin lumiukkoyhdyssanat (Compound Words Game) ja riimisanojen yhdistäminen (Rhyming Game). Toki se ken jaksaa, suomentaa tekstiosuudet, mutta se vaatii jo selvästi enemmän aikaa ja leikkaa&liimaa -projektia.

Loistava idea yhdyssanojen harjoitteluun!
Loistava idea yhdyssanojen harjoitteluun!

Nyt tämän vinkin jälkeen on hyvä paljastaa, että itse suosin file folderien sijasta kulmalukkokansioita, joihin askartelen yllä mainittuja pelejä ihan perinteiseen muotoon liimaamatta niitä kansioon kiinni. Liikkuvana puheterapeuttina idea ei mielestäni toimi, sillä haluaisin mukaani yhden tehtävän (en laatikollista), ja jos sen yhden file folderin nappaan mukaani, niin tietäähän siinä miten käy! Ennen kuin saan sen laukkuuni, niin kortit ovat todennäköisesti jo pitkin auton lattiaa, koska kansio on ”avonainen”. Siispä liikkuvalle puheterapeutille suosittelen kulmalukkokansioita!

Oliko file folder -peli jo jollekin entuudestaan tuttu? Oletteko kokeneet toimivaksi vai löytyykö parempi vaihtoehto?

Huomio, tabletin käyttäjät! Ajattelin kirjoittaa jatkossa siitä, miten hyödyntää tällaista materiaalia suoraan tabletilla ilman tulostamista ja askartelua. Pysykää kuulolla!