Skip to main content

Varhaiset eleet ennustavat myöhempää kielitaitoa

Usein pienen vauvan tai taaperon kanssa odotetaan kovasti ensimmäisiä sanoja. Mutta ennen ensisanoja tapahtuu aivan valtavasti kaikkea odotettavaa! Tänään aiheena eleet.

Mitä eleellä tarkoitetaan?

Tässä tarkoitetaan eleitä, joita käytetään kommunikointiin. Eleet ovat toiseen ihmiseen suunnattua ei-kielellistä käyttäytymistä, joilla pyritään johonkin tavoitteeseen. Tässä vaiheessa lapsi on siis ymmärtänyt, että omalla toiminnallaan voi välittää omia ajatuksia tai tahtoa. Ojentamalla käden kohti mukia, voi ilmaista ”tahdon mukin!” tai vilkuttamalla kättä voi ilmaista ymmärtävänsä ”joku lähtee, heippa!”. Ääntely usein toimii eleiden vahvistajana.

Eleet mahdollistavat lapsen oman ilmaisun silloin, kun sanallinen ilmaisu ei ole vielä kehittynyt. Lapsi voi käyttää eleitä esimerkiksi ilmaisemaan haluavansa tietyn esineen tai kiinnittämään aikuisen huomion johonkin häntä kiinnostavaan asiaan.

Monenlaisia eleitä

Eleiden käyttö alkaa keskimäärin 10kk ikäisenä. Ensimmäisten eleiden joukossa ovat näyttäminen, antaminen ja osoittaminen. Näiden tarkoituksena on kiinnittää toisen huomio. Osoittamisele on alkuun koko kädellä osoittamista, ja kehittyy ajan myötä etusormella osoittamiseksi. Osoittaminen on siitä tärkeä, että se tavallisesti ennakoi puhuttua sanaa.

9-13kk ikäisenä eleiden avulla myös pyydetään tai kieltäydytään. Lapsi voi esimerkiksi avata ja sulkea kättä nyrkkiin osoittaakseen, että tavoittelee jotakin, tai asettaa aikuisen käden esineelle. Pään heiluttaminen ”ei” merkiksi, on ensimmäisiä kieltäytymiseleitä. Muita varhaisia eleitä ovat esimerkiksi vilkuttaminen, käsien nostaminen ylös tarkoittaen ”syliin”.

Ensimmäisen ikävuoden paikkeilla opitaan entistä paremmin seuraamaan ja matkimaan ympärillä olevia ihmisiä. Mallista opitaan tässä vaiheessa eleitä, kuten taputtaminen ja ”shh” etusormi suun edessä hiljaisuuden merkiksi. 1-vuotiaana tulisi olla vähintään 2 elettä. Keskimäärin 1-vuotiaalla on käytössään jo 6-7 elettä. Kun sanoja alkaa jo olla jonkin verran, lapsi oppii tavallisesti myös esittäviä eleitä, jotka muistuttavat kohdesanaa, esimerkiksi käsien räpyttely linnun merkiksi.

1-2 vuoden iässä lapsen eleiden käyttö on suurimmillaan. Eleet ja sanat tukeva toisiaan kielen kehittyessä, ja kulkevat kommunikoinnissa rinnakkain noin 18kk iässä. Kun lapsi alkaa tuottaa puhetta ja sanojen hallinta kehittyy, eleet jäävät vähemmälle.

  • Kun sanoja vasta opetellaan, lapset saattavat käyttää elettä (osoittaa koiraa) tukemaan puhuttua sanaa (”koira”). Tällöin siis käytetään samaa tarkoittavaa elettä ja sanaa yhtäaikaisesti.
  • Seuraavaksi lapset alkavat käyttämään yhdistelmää eleistä ja sanoista, jotka tarkoittavat eri asiaa. Lapsi voi osoittaa koiraa ja sanoa ”iso”, tarkoittaen ”iso koira”. Tällainen eleiden käyttö ennakoi kahden sanan ilmauksia, eli vasta myöhemmin lapsi tuottaa itse puhutun kahden sanan ilmauksen; ”iso koira”.

Miksi eleet ovat tärkeitä?

Eleet ja kielen kehittyminen ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. On todettu, että lapset, joilla on enemmän eleitä käytössä varhaisissa vaiheissa, omaavat laajemman aktiivisen sanavaraston myöhemmin. Lasten eleiden määrä 18kk iässä ennusti vahvasti lasten aktiivisen sanavaraston kokoa 3,5-vuotiaana. Lapsi, joka käyttää elettä haluamastaan esineestä, todennäköisesti oppii sanan esineelle 3 kuukauden sisään. Myös myöhemmät kerrontataidot ovat yhteydessä varhaisten eleiden käyttöön.

Lapset, joilla on enemmän eleitä käytössä, omaavat laajemman aktiivisen sanavaraston myöhemmin

Monet tutkimukset ovat todenneet, että lapsen eleiden varhainen käyttö on yhteydessä myöhempään kognitiiviseen kehitykseen. Esimerkiksi Lyytisen tutkimuksessa eleiden ja esineiden käyttö 14kk iässä olivat yhteydessä kognitiiviseen kehitykseen 2-vuotiaana.

Tosin päin ajateltuna, eleiden puuttuminen tai myöhäisempi käyttö voi olla viitteenä suuremmista pulmista kielen kehityksessä ja/tai kognitiivisessa kehityksessä.

Miten tukea eleiden kehittymistä?

Aikuisen tehtävä on MALLITTAA! Kun puhut, käytä käsiä ja kehoa. Monelle nämä tulevat jo aivan itsestään asiaa sen enempää ajattelematta. Tässä esimerkkejä:

  • Näytä, kuinka ”iso” puu on nostamalla kädet ylös
  • Heiluta päätä, kun sanot ei
  • Puhalla malliksi, kun puhutte kuumasta ruoasta tai saippuakuplista
  • Vilkuttakaa yhdessä, kun joku on lähdössä
  • Osoita ja näytä. Kun puhut valosta, osoita lamppua. Jos ulkona lapsen huomio kiinnittyy kaivuriin, osoita kaivuria, ja kerro mitä näette.
  • Lisäksi laulu ja loruleikit, joihin liittyy käsileikki ovat loistavia tapoja mallintaa lapselle eleiden käyttöä

Vanhempien eleiden käyttö puheen tukena tutkitusti kehittää lasten puhetta niin ymmärtämisen kuin tuoton osalta. Ja tämä koskee niin tyypillisesti kehittyviä lapsia kuin myös lapsia, joilla on kielen kehityksen viivettä.

Nyt vaan rohkeasti puhumaan käsillä! Sen hyvät seuraukset voivat näkyä lapsen kielitaidossa vielä vuosien päästä.

Lähteet ja lisää aiheesta:

16 gestures by 16 months. (2014). First Word Project. Saatavilla: https://firstwordsproject.com/about-16by16/

Capone Singleton, N. & Saks, J. (2015). Co-speech gesture input as a support for language learning in children with and without early language delay. Perspectives on Language Learning and Education, 22, 61-71.

Laakso, M.-L. (2003). Esikielellinen vuorovaikutus ja kommunikointi. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko
se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa
(s. 20–47). Jyväskylä: PS-kustannus.

Lyytinen, P. (1999). MCDI. Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti

Rowe, M. & Goldin-Meadow, S. (2009). Early gestures selectively predicts later language use. Developmental Science, 12, 182-187. Saatavilla: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2677374

Stein, L. (2016). Taking a Closer Look at Gestures: Implications for Intervention with Late Talking Children. Hanen Early Language Program. Saatavilla: http://www.hanen.org/SiteAssets/Helpful-Info/Articles/Taking-a-closer-look-at-gestures.aspx

Stolt, S. (2009). Language in Acquisition : Early Lexical Development and Associations between Lexicon and Grammar : Findings from Full-Term and Very-Low-Birth-Weight Finnish Children. Väitöskirja. Helsinki, Helsingin yliopisto. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19892

Kuva: Tim Trad

Johanna Naamanka

Etäkuntoutuksesta, tableteista ja oman työnsä kehittämisestä kiinnostunut puheterapeutti ja PRT-ohjaaja, jonka päässä pyörii ajatuksia ja ideoita yli omien tarpeiden.

One thought to “Varhaiset eleet ennustavat myöhempää kielitaitoa”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *