Skip to main content

Mikä lasketaan sanaksi?

Ensin alkuun pieni päivittely tästä keväästä ja sairastelusta! Puhetta Terapeutista kulisseissa on ollut yhtäaikaa koko perhe terveenä 3 erillistä viikkoa sitten jouluaaton. Siis 14 viikon aikana vain 3 viikkoa terveenä. Huoh! Tämä kuulostaa kylläkin harmillisen tutulta nyt lapsiperheissä, puhumattakaan siitä että perheen Tyypit hakevat päiväkodista kaikki taudit, niin allekirjoittanutkin kiertää kouluja ja päiväkoteja. Taudit taattu! Mutta just NYT ei kukaan sairasta, niin äkkiä naputtelemaan blogipostaus tämän kevätauringon innoittamana ensimmäisistä sanoista.

Ensimmäisiä sanoja lapselta odotetaan usein innolla ja kirjataan ylös vauvakirjoihin. Tuntuu, että välillä käsitys lapsen sanojen määrästä tai ensimmäisistä sanoista on erilainen riippuen siitä keneltä kysyy. Joku vanhempi ajattelee, että sana on sana silloin, kun puhutaan täysin tunnistettavasta sanasta, toinen mieltää kaikki eleet sanoiksi, ja kolmas miettii, että jokeltelun lomassa kuulunut sana voitaisiin laskea sanaksi. Tässä postauksessa kerron puheterapeutin näkemystä siitä, mikä voitaisiin laskea sanaksi.

Se, mikä lasketaan ensimmäiseksi sanaksi ei ole välttämättä aivan selvää. Jos on epäselvää, mitä voi pitää sanoina, on vaikea myös seurata ja laskea lapsen sanavaraston kehitystä. Erityisesti meitä puheterapeutteja kiinnostaa nämä, jos nousee huoli lapsen kielen ja puheen kehityksestä. Sanoja ovat kaikki sellaiset tuotokset, joita..

  1. Käytetään itsenäisesti eli lapsi käyttää sanaa myös muulloin kuin matkimalla. Jos lapsi toistaa vain perässä ”nukkuu” yhden kerran, ei tätä voi ihan vielä laskea sanaksi.
  2. Käytetään johdonmukaisesti eli sanaa käytetään toistuvasti tietystä asiasta. Jos lapsi sanoo kerran ”ättä” äidistä, ei tätä voi vielä laskea sanaksi. Kun sana on kuultu noin 3-5 kertaa, voidaan sitä pitää sanana.
  3. Käytetään merkityksellisesti eli sana on sidottu johonkin asiaan. Jos lapsi sanoo ensimmäistä kertaa ”pupu”, mutta pupu ei liity tilanteeseen, tätä ei voi laskea sanaksi. Lapsen pitää ymmärtää sanan ja asian yhteys ensin.

Sanoina voidaan siis pitää paljon enemmän kuin aikuiskieleen liitettyjä oikeita sanamuotoja. Nämä kaikki luetaan sanoiksi.

Johdonmukaiset eleet

Lapsi käyttää aluksi eleitä ilmaistakseen itseään, kuten täällä aiemmassa postauksessa kirjoittelin. ”kädet ylös” tarkoittaa haluan syliin, tai ”vilkutus” lähdön hetkellä tarkoittaa hei hei. Tästä syystä näitä eleitä voidaan pitää sanoina.

Sanan osa

Pienten lasten puhe ei ole vielä äänteellisesti aikuismaista, jolloin sanat voivat olla lyhennettyjä versioita alkuperäisistä. Pienen lapsen kehitykseen kuuluu, että sanoja lyhennetään. Esimerkiksi ”pa” pallosta, tai ”ba” banaanista sekä ”että” vettä-sanasta. Myös sama ”pa” voi tarkoittaa montaa eri asiaa, kuten pappa, pallo, painaa jne. Jokainen ”pa” voidaan laskea erilliseksi sanaksi, jos ne ovat käytössä eri asioista johdonmukaisesti.

Täällä MiniTyyppi aloitti puhumaan pääosin alkutavuilla, joten ilmaus saattoi kuulostaa tältä ”hatuu ka kako ka ku” Käännös siis ”haluan katsoa kaivinkone kaivaa kuoppaa” ja tässä oli siis 5 sanaa, vaikka ulkopuoliselle se ei siltä kuulostaisikaan!

Yksinkertaistettu sana

Tämä liippaa läheltä edellistä, mutta voi olla ns. lapsen oma versio sanasta, esim. ”mam” maidosta tai ”ka ko” kaivinkoneesta. Jos lapsi käyttää näitä toistuvasti viittaamaan tiettyyn asiaan, niin ne voidaan laskea sanoiksi.

Huudahdukset

Pienen lapsen elämässä esimerkiksi ”oho” tai ”o-ou” voivat olla ihan päivittäisiä äännähdyksiä ilmaisemaan, että jokin meni pieleen. Samoin ”au” ilmaistaessa, että sattuu, tai ”hui”, kun pelottaa.

Eläinten ja ympäristön äänet

Nämä ovat aika tavallisia pienen lapsen ensimmäisiä sanoja. Eläinten ääntelyt kiinnostavat monia lapsia, ja niillä lapsi voi viitata kyseiseen eläimeen. Eli kun lapsi sanoo ”hau”, se lasketaan tarkoittamaan koiraa, myös ”prrr” tarkoittaa hyvin usein autoa tai mopoa.

Tukiviittomat

Myös viitottu sana tai oma versio viittomasta lasketaan sanaksi! Nämä auttavat lasta kommunikoimaan ihan siinä missä äänteellisesti tuotetut sanat. LAULU-viittoma, kun halutaan lisää laulua, tai LISÄÄ-viittoma, kun ruoka loppuu ja sitä halutaan lisää.

Sanat

Ja tietysti ne selkeät sanat, jotka kaikki ymmärtävät, tai joissa on äänteellisesti vielä virheitä, kuten ”hego” (lego), ”iti” (isi), ”nootu” (norsu) jne.

Jos lapsi johdonmukaisesti.. 
*sanoo “pa” joka kerta, kun näkee pallon
*sanoo ”miau” aina, kun näkee kissan
*vilkuttaa “hei hei” itsenäisesti
*viittoo “lisää”, kun ruoka loppuu
*ääntelee “au”, kun sattuu

..hänellä on jo 5 sanaa käytössään!

Tein tämän Mikä lasketaan sanaksi? -tietoiskun A4-kokoisena, jonka voi jakaa vaikkapa vanhemmille aiheesta.

_

Sanoja opitaan niitä kuulemalla, ja näkemällä esimerkiksi eleitä ja viittomia. Mitä aikuiset voivat siis tehdä? Mallittaa ja käyttää eleitä, sanoja ja ääntelyitä arjen toimintojen ohessa. Lapset nappaavat sieltä ne omaan käyttöönsä!

Kuva: Volodymyr Hryshchenko

_

Lähteet:

Hoff, E. (2005). Language Development. USA, Wadsworth.

Scanlon, K. (2019). My Toddler’s First Words. CreateSpace Independent Publishing Platform.

Syksy tuli puheterapiaan

Puhetta Terapeutista sivuilla on ollut hiljaista, koska kuliseissa riittää menoa ja meininkiä! Meidän MiniTyyppi on liikkeessä koko hereilläoloaikansa, joten niin olemme mekin. Nykyään ei enää kävellä, vaan juostaan paikasta toiseen. Jostain syystä illalla kun istahtaa klo20.30 ensimmäistä kertaa, ei olekaan enää energiaa jakaa ideoita muille 😅 Nyt kuitenkin teille tarjolla syksyisiä ideoita.

Syksy on mielestäni ihanaa aikaa, vaikkakin siihen liittyy nykyään aika paljon hiekkaa eteisessä, kuravaatteiden pyöritystä ja haravointia 😏 Onneksi ulkona ja erityisesti metsässä on niin ihanat värit, että se jo saa mielen rentoutumaan. Miksipä ei siis hyödynnettäisi syksyä ja värikkäitä lehtiä myös puheterapiassa?

Olisi ihanaa, jos ulkopuheterapia järjestyisi kaikkien kanssa, mutta niihin hetkiin kun se ei ole mahdollista, täältä tai täältä voi tulostella muutamat syksyn lehdet sisälle syyspuuhiin. Lehtitehtäviä voi vinkata myös kotiin perheille ulkoilun lomassa tehtäväksi.

Heitä ilmaan

Tätähän syksyn lehdillä KUULUU tehdä! Heittää ilmaan ja katsoa, kun ne “satavat” alas. Harjoitteltua tulee esimerkiksi ylös ja alas, heittää ja ottaa kiinni, paljon ja vähän. Meidän MiniTyypistä on hassua, kun lehdet tarttuvat hänen pipoon, kenkään tai hanskaan (ja sanavarasto sen kuin rikastuu vaatesanoilla!)

Sisälle suositus käyttää silkkipaperia!

Piilota lehtien alle

Piilotetaan lehtikasaan jotain, joka pitää sitten etsiä. Tämän voi valita harjoiteltavan asian mukaan, laminoidut tehtäväkortit sujahtavat mukavasti lehtien alle piiloon, tai sinne voi piilottaa vaikka pieniä ulkoleluja tai aarrekiviä. Harjoittelussa myös alla-sijaintikäsite.

Lehtikasa verbit

Millä eri tavoin voi lehtikasassa liikkua tai mitä kaikkea siellä voi tehdä? Kokeile hypätä, juosta, istua, seistä, uida, maata, kieriä, pyöriä, heittää, painaa, puhaltaa ja niin edelleen. Täällä MiniTyyppi teki lehtikeittoa ämpärissä ja taas sanavarasto kiittää; sekoittaa, kaataa, maistaa.

Värit

Tämä taitaa olla itsestäänselvyys syksyn lehtien kohdalla, mutta pakko se on tänne laittaa. Värien harjoittelu! Etsi samanväriset lehdet omiin kasoihinsa, etsi samanvärinen tavara hiekkalaatikosta, kasaa tietynväriset lehdet ämpäriin, toiset vaikka leikkikuorma-auton lavalle. 

Lehden piilotus

Piilotetaan lehti sisällä (tai miksei ulkonakin) ja annetaan ohjeita, mistä se voisi löytyä. “Lehti on sohvan alla”/ “Lehti löytyy sieltä paikasta, missä voi heittää löylyä”. Harjoitelussa ohjeen mukaan toiminen tai ohjeen kertominen sekä sijaintikäsitteet ja kodin (tai pihan) sanasto. Tehtävän voi myös kääntää kysymys-muotoon, eli etsijä kysyy “Onko lehti olohuoneessa?”/ Onko lehti jonkin alla?”

Lehtien kerääminen

Kerätään lehtiä ja harjoitellaan toistoa vaativia tehtäviä. Jokaisesta nostetusta lehdestä, sanotaan harjoitussana, esimerkiksi /s/-äänteellä alkava sana, tai keksitään vaikka sana yläkäsitteen mukaan. Harjoittelussa myös laskeminen!

Lehtien aarrejahti

Lapsen tehtävänä on etsiä lehtiä ohjeen mukaan, esimerkiksi “etsi lehti joka on punainen”/ etsi lehti joka on kiven päällä”/ etsi 3 lehteä, jotka ovat eri suuntiin” /etsi lehti jossa on reikä /etsi lehti, joka on pieni” jne.

Värikästä syksyä!

Kuva: Susan Jones CC