Skip to main content

Millaisia eri materiaaleja etäkuntoutukseen?

Onpa ollut erilainen kevät nyt kaikilla ja moni puheterapeutti on joutunut hyppäämään etäkuntoutuksen pariin nopealla tempolla. Itse seuraan tilannetta sivusta (mutta mukana!), koska meidän elämää hallitsee 9 viikon ikäinen MiniTyyppi. Etäkuntoutus on ollut minun henki ja elämä viimeiset 6 vuotta, ja sitten tällaisessa poikkeustilanteessa jossa etä kasvaa räjähdysmäisesti, olenkin sivusta katsojana. On tämä vaikeaa, kun tietoa ja taitoa haluaisin jakaa, mutta tottakai MiniTyyppi menee ykköseksi! Mutta tästä johtuu Puhetta Terapeutista hiljaiselo nyt.

Kokosin tähän postaukseen etäkuntoutuksessa käytettäviä materiaalivinkkejä. Tarkoituksena on siis esitellä erilaisia materiaaleja, mitä etäkuntoutuksessa voi hyödyntää. Mukana on sekä ilmaiseksi ladattavia että maksullisia tehtäviä, ja linkkivinkkejä! 

Perinteiset lelut ja pelit

Aloitetaan tutusta ja turvallisesta eli leluista. Käytän etäpuheterapiassa paljon konkreettisia leluja. Pääosin niin, että vain jommalla kummalla (asiakas tai terapeutti) on lelut, mutta välillä samat lelut ovat molemmissa päissä. Esimerkiksi pieni 3-vuotias asiakkaani löysi sattumalta saman lelubussin kotoaan, ja saimme loistavat leikit aikaiseksi. Minulla on aina käden ulottuvilla mm. isot tornipalikat, magneettionginta, jättinoppa, ahmattikäsinukke, leikkiruoat, erivärisiä huiveja ja purkkeja piilotusleikkeihin sekä sorminukkeja ja autoja ramppeineen. Asiakkaan päässä leluina voi olla ihan mitä mielikuvitus keksii, mutta toimivia esimerkkejä ovat legodublot tai pikkulegot, pikkueläimet ja -hahmot, nukke- ja ruokalelut, autot, pallot, ja palapelit. Näitä leluja hyödynnän siis suoraan kameralle näyttämällä.  

Kun ottaa käyttöönsä myös dokumenttikameran, voi etäterapiassa käyttää melkein mitä vaan lähiterapiamatskua. Esimerkiksi muistipeli onnistuu, kun korttien taakse laittaa erilaiset tarrat. Nimeämällä tarran, asiakas voi valita mikä kortti käännetään. Kirjojen lukeminen onnistuu yhteisesti dokumenttikameran alla tai siihen voi levittää vaikkapa palapelin, josta asiakas sitten suullisesti kuvailemalla osallistuu palojen valintaan.  

PDF-tehtävät

Kaikki lähiterapiasta tutut pelit ja tiedostot Boardmakerista valokuviin ovat käytettävissä etäkuntoutuksessa, kun ne muuntaa pdf-muotoon. Monissa etäohjelmissa on Ruudunjako-ominaisuus, jolloin tehtävät saa jaettua asiakkaan ruudulle. Lisäksi on mahdollista käyttää erilaisia etäohjelmien työkaluja ja pelata näitä ruudulla.

VINKKI: Adobe Readerillä voi myös tehdä merkintöjä ja siirrettäviä nappuloita pdf-tiedostoihin, jos etäohjelmassa itsessään ei ole näitä työkaluja!

Boardmaker-peli muunnettuna pdf-muotoon, ja lisätty pelinappulat Zoomin työkaluilla.

Paljon hyviä pdf-pelejä löytyy TeachersPayTeachers-sivuston kautta, kun hakee sanoilla ”no print/ no prep/ telepractice”. Alla muutama esimerkki. Osa Tpt -peleistä on maksullisia, mutta ilmaisia löytyy myös vino pino. Haasteena on löytää sellaiset, joissa englannin kieli ei haittaa pelin käyttöä meillä.

https://www.teacherspayteachers.com/Product/Picture-Reveal-Game-Free-Add-your-Own-Questions-3315169

https://www.teacherspayteachers.com/Product/No-Print-Noun-Cards-Teletherapy-Distance-Learning-3645309

https://www.teacherspayteachers.com/Product/Categorization-What-Doesnt-Belong-2590027

https://www.teacherspayteachers.com/Product/Candy-Color-Interactive-Game-Speech-SLP-Tele-Therapy-Distance-Learning-5399129

Kurkkaa myös esimerkki interaktiivisesta pdf-pelistä täältä. Nämä ovat tavallista pdf:ää fiinimpiä, koska sisältävät klikattavia kohtia. 

Powerpoint-pelit

Powerpointia olen ennen etäkuntoutusta käyttänyt lähinnä virallisten koulutusmateriaalien tai esitysten tekemiseen. Ohjelma tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia etäkuntoutukseen animaatioiden ja liikuteltavien osien vuoksi. Esimerkiksi /l/-äänteen saa vaikkapa laskemaan liukumäkeä pitkin kohti alla odottavaa vokaalia, ahmatin suuhun saa katoamaan ruokakuvat tai kuvien taakse voi piilottaa yllätyksiä. Mielikuvitus on vain rajana! Ohessa muutama minun ppt-tehtävistäni.

/m/-alussa parkkipaikka -peli

Lataa /m/ sanan alussa parkkipaikka-peli, jossa voit siirtää autot parkkiin.

Lepakkopiilo-peli

Lataa lepakkopiilo-peli, jossa kurkataan kuvien alle ja etsitään piilotettu lepakko.

Boom-tehtävät

Boom-tehtävät ovat hienostuneempi versio Powerpoint-tehtävistä ja suurinta huutoa nyt USA:n etäpuheterapeuttien kesken. Boom-tehtävät ovat interaktiivisia tehtäväkortteja, joissa on sisäänrakennettuna tehtävän tarkistus. Eli tehtävä antaa palautteen, menikö oikein vai väärin. Boom-tehtäviä voi tehdä kuka tahansa, niitä voi ostaa, ja ne toimivat selaimessa oman Boom-tilin kautta, josta ne on kätevä jakaa etäohjelman ruudulle. Boom-tehtäviä voi hakea suoraan Boom-sivuston kaupasta tai TeachersPayTeachers-sivuston kautta. Olen testaillut ilmaisia Boom-tehtäviä ilmaistilin kautta. Täältä löytyy lyhyt esittelyvideo Boom-tehtävistä.

Nettisivustot

Internet on pullollaan erilaisia peli- ja tehtäväsivustoja, joita voi jakaa etäterapiassa ruudulle. Monet näistä ovat toki englanninkielisiä sivustoja, mutta niistäkin löytyy soveltuvia pelejä terapiassa käytettäväksi. Ihan vaikka perinteiset lautapelit digimuodossa soveltuvat moneen. Ja pieni suuri apu voi olla myös virtuaalinen noppa tai kiinnostava youtube-video. Tässä alla muutamia omia lemppareita.

VINKKI: Jos et halua, että sivuston äänet raikaavat omasta tietokoneesta, niin mykistä sivusto selaimen välilehdestä. Jos taas haluat äänen kuuluvan, voi joissakin etäohjelmissa valita ”Share computer sound”-vaihtoehdon.

https://www.abcya.com/

https://www.oppijailo.fi

https://toytheater.com

https://pbskids.org/

http://papunet.net/pelit/

https://yle.fi/pikkukakkonen/

https://www.coolmathgames.com/

https://www.youtube.com/

Ipadin peilaus

Ne joilla, on iPad terapiakäytössä tietävät, että sen sisään saa mahtumaan kaikenlaista hyödyllistä. Näitäkin sovelluksia pystyy hyödyntämään etäterapiassa, mutta pienin rajoituksin. Kun iPadin peilaa tietokoneelle, sitä voi ohjata vain iPadistä painelemalla. Näitä ei siis pysty pelaamaan, niin että jakaisi hiiren asiakkaalle. iPad on tällöin vain peilattu, ei jaettu ruudulle. Monessa etäohjelmassa on kuitenkin muita työkaluja, joita pystyy hyödyntämään iPadin kanssa, esim. asiakas voi piirtää etäohjelman kynällä merkin siihen kohtaan minkä valitsee, tai mikäs sen parempi kerronnan harjoitus kuin selittää terapeutille, mitä haluaisi pelissä tehtävän seuraavaksi, ja terapeutti tekee. Muutamia suosittuja sovelluksia ovat esimerkiksi MyPlayHome, Toca Bocan sovellukset, Pikku Kakkosen sovellus ja Lukulumo-kirjasovellus. Kurkkaa täältä aiemmasta postauksesta, mihin kaikkeen MyPlayHome sovellusta sitä voi puheterapiassa käyttää. 

Eri etäohjelmissa peilaus onnistuu eri tavoin. Zoom-ohjelmassa se sujuu suhteellisen helposti, kun iPad on kiinni joko samassa langattomassa nettiyhteydessä tai piuhan päässä. Ruudunjaosta voi tällöin vain valita iPadin jaettavaksi. Muissa etäohjelmissa voi joutua lataamaan koneelle erillisen ohjelman iPadin peilausta varten esim. AirServer.

Muunnellun todellisuuden työkalut

Olen aina ollut sitä mieltä, että etäkuntoutuksen ei tarvitsisi vain yrittää jäljitellä lähiterapiaa, vaan etäterapiassa voisi olla jotain ekstraa mitä ei lähiterapiassa pysty tekemään. Tällaisia ovat esimerkiksi muunnellun todellisuuden työkalut. Näillä voi esimerkiksi muuttaa oman videokuvan taustaa tai muunnella omaa videokuvaa. Ainakin Zoom-ohjelmassa on mahdollista vaihtaa taustakuvaksi mikä tahansa kuva, jolloin voidaan toteuttaa terapia vaikka viidakossa tai terapeutti voi istua lammen rannalla onkimassa harjoituskaloja. Tällöin kannattaa perehtyä green screenin käyttöön ja kurkata esimerkiksi USA:n puheterapeuttien FB-ryhmä aiheesta täältä.

Zoomissa taustakuva vaihdettu lastenhuoneeksi

Toinen tapa hyödyntää muunneltua todellisuutta, on esimerkiksi Snap Camera. Tietokoneelle ladattavan ohjelman avulla voi lisätä videokuvaan rekvisiittaa esim. hassun hatun tai terapeutti voi olla vaikkapa puhuva ananas!

Chromen laajennukset

Google Chrome -selaimeen saa kaikenlaisia laajennuksia, joista voi olla apua tai ainakin iloa etäterapiassa. Olen testannut ainakin erilaisia hahmoja hiiren kursorin tilalle sekä virtuaalista serpentiinä (confetti), joka toimii kivana palkkiona tehtävän jälkeen.

Confetti-laajennus

Lisäksi löytyy erilaisia työkaluja, kuten ruudun tapahtumien nauhoittamiseen soveltuva Screencastify. Suosittelen erityisesti Web Paint-laajennusta, jos käytössäsi on etäohjelma jossa ei ole annotaatio-työkaluja, kuten kyniä ja värejä. Web Paintin avulla minkä tahansa nettisivun ”päälle” voi piirtää ja käyttää työkaluja suoraan Chromen selaimessa.

Esimerkki Web Paint-laajennuksesta Google-kuvahaun ”päällä”

Jos tarvitset eri tiedostomuotoja, kokeile smallpdf-laajennusta. Tällä voi esimerkiksi tehdä pdf-tiedostosta muokattavan word-tiedoston! En lähde näistä lisäosista kertomaan sen enempää tässä postauksessa, mutta täältä löytyy hyvä video, jos Chromen lisäosat alkavat kiinnostaa.

Tässäpä siis erilaisia etäkuntoutuksen materiaaleja. Monenlaista voi siis hyödyntää etäterapiassa! Vinkkaa oma lempimateriaalisi kommenteissa tai kerro oliko kaikki tässä mainitut jo ennalta tuttuja.

Kuva: Kelly Sikkema /Unsplash


Etäkuntoutuksen pikavinkit puheterapeuteille

Nyt on kaikki uutiset ja mielet täynnä koronavirusta ja sitä, miten se laittaa maailmaa sekaisin. Monet miettivät, miten voisivat toteuttaa omaa työtään etänä. Olemme puheterapeutteina onnekkaassa tilanteessa siinä mielessä, että puheterapiaa on mahdollista toteuttaa myös etänä. Siityminen etäkuntoutuksen pariin kuitenkin herättää paljon kysymyksiä ja pohdittavaa, varsinkin tällaisessa tilanteessa. Kokosin tähän postaukseen pikavinkkejä etäpuheterapiaan liittyen, ja vastauksia kysymykseen miten siirryn toteuttamaan etäpuheterapiaa.

Mitä etäpuheterapia vaatii terapeutilta?

Terapeutti tarvitsee tietokoneen, etäohjelman ja nettiyhteyden. Voi käyttää tavallista läppäriä tai pöytäkonetta. Etäohjelmia on lukuisia ja näissä on erilaisia ominaisuuksia. Avaan näitä seuraavassa kappaleessa hieman. Nettiyhteys on vielä kolmas osa, jota ilman ei etäkuntoutus toimi. Nettiyhteyksistä paras vaihtoehto olisi, että koneeseen olisi kytketty ethernet-piuha, mutta myös langaton WiFi usein toimii. Puhelimesta jaettu netti on kaikista epävarmin, mutta voi riittää perus videovastaanottoon. Internetyhteyden nopeus on yksi tärkeimpiä huomionarvoisia asioita etäkuntoutuksessa. Nopeuden voi testata osoitteessa nopeustesti.fi ja jokaisella etäohjelmalla on omat minimikriteerit toimivalle etävastaanotolle. Muuta teknologiaa kannattaa hankkia tarvittaessa esim. ulkoinen näyttö, ulkoinen kamera, ulkoinen mikrofoni ja/tai kaiutin. 

Etäohjelmia on mm. Webex, Adobe Connect, Zoom, GoToMeeting sekä suomalaisia versioita kuten Solki live ja Navisec Health. Perusohjelmissa on videoneuvottelumahdollisuus eikä juuri muuta. Ruudunjako-ominaisuus mahdollistaa tehtävien jakamisen ruudulla kaikkien nähtäväksi. Ja näiden lisäksi ohjelmissa on erilaisia työkaluja, joilla voi tehdä harjoittelusta interaktiivista ja osallistaa asiakasta enemmän. Täältä voi katsoa vertailua ulkomaisten ohjelmien välillä.

Tärkein on ohjelman valinnassa muistaa, että suojaus on riittävä esim. FaceTime tai perus Skype eivät täytä etäkuntoutuksen suojausvaatimuksia. Lisäksi voi olla tarpeen päivittää palomuurit. Ohjelman valinnan jälkeen, tee etäohjelmaan tili ja tutustu ohjelman käyttöön. Monista etäohjelmista löytyy ohjevideoita netistä englanniksi.

Mitä etäkuntoutus vaatii asiakkaalta?

Asiakas tarvitsee sähköpostiosoitteen, tietokoneen ja internetyhteyden. Myös avustaja on usein tarpeen. Sähköposti tarvitaan tavallisesti etäohjelman kirjautumislinkin lähettämistä varten, vaikkakin joissain ohjelmissa on erilainen kirjautumismenetelmä esim. tunnukset, jotka annetaan asiakkaalle suoraan.

Tietokone on tarpeen, usein läppäri on helpoin vaihtoehto, koska siinä on jo sisäänrakennettuna kamera, kaiutin ja mikrofoni. Tarvittaessa asiakas voi hankkia lisälaitteita kuten mikrofonikuulokkeet tai paremman ulkoisen kameran, mutta nämä eivät ole välttämättömiä. Tabletin avulla asiakkaan onnistuu osallistua myös, tällöin videokuva on toki pienempi, ja ruudulla jaetut tehtävät voivat näkyä aika pienenä ja niitä voi olla hankalampi pelata pieneltä tabletin ruudulta. Puhelimen välityksellä saattaa etäkuntoutus onnistua, mutta tällöin en jakaisi ruudulla tehtäviä enkä tätä suosittelisi lähtökohtaisesti videokuvan pienuuden vuoksi.

Internetyhteys on tärkeä myös asiakkaan päässä. Mikäli toteutat etäkuntoutusta koululle tai muuhun laitokseen, kannattaa tarkistaa yhteistyössä että koulun tms. paikan palomuurit sallivat etäohjelman käytön. Nopeustesti kannattaa tehdä myös asiakkaan päässä. Testityhteys voi olla paikallaan ennen varsinaista aloitusta.

Asiakkaan kanssa olisi hyvä olla omainen tai muu aikuinen, esim. päivähoidon henkilö, etäkuntoutuksessa. Lasten kanssa tämä on usein jo turvallisuusasia ja välttämätöntä. Mikäli avustajana on perheenjäsen, kotiohjaus tapahtuu terapian ohella luontevasti.

Suositukset ja linjaukset etäkuntoutuksesta

Lähtökohtaisesti etäkuntoutusta voi toteuttaa, kun on lupa toteuttaa lähiterapiaa. Erillistä hyväksyntää ei tarvita enää edes Kelalta, kunhan asiakas itse suostuu etäkuntoutukseen. Kelan asiakkailla on huomioitava vakuutuspiirirajat, eli terapeutin ja asiakkaan tulisi olla saman vakuutuspiirin alla. Toki kuntien ja muiden maksajien kanssa täytyy sopia etäkuntoutuksesta, jos sitä ei ole sopimuksessa ennalta. Tähän koottu linkit ohjeisiin ja suosituksiin:

STM

Valvira

Kela 

Kelan ohje palveluntuottajille

Kelan ohje koronaviruksen vaikutuksesta kuntoutuspalveluihin

Puheterapeuttiliiton selvitys etäkuntoutuksesta

Mille asiakkaille etäkuntoutus soveltuu?

Tutkimusten mukaan etäkuntoutus soveltuu laajasti eri puheterapia-asiakkaille. Sitä ei voida häiriöryhmän tai diagnoosin perusteella sulkea pois, vaan aina tulee arvioida tapauskohtaisesti sen soveltuvuus. Käytännössä siis kannattaa kokeilla muutama kerta etänä, jolloin tietää miten etäkuntoutus asiakkaalle sopii.

Mistä saisin tietoa etäkuntoutuksesta?

Kelan etäkuntoutus -teos, jossa tarkasteltu etäkuntoutuksen tutkimuksia maailmalta ja annetaan suosituksia etäkuntoutuksen käytöstä kelan asiakkailla.

Kelan kokemuksia etäkuntoutuksesta – teos, jossa Suomen sisällä toteutetut etäkuntoutuskokeilut tarkastelussa.

ASHA:n etäkuntoutus sivut -USAn puheterapeuttiliitolla on omat etäkuntoutuksen sivut, joilta löytyy paljon tutkimuksia, ohjeita ja lähteitä 

Mitä materiaaleja voi etäkuntoutuksessa käyttää? 

Tuttuja materiaaleja pystyy useimmiten hyödyntämään, kun ne skannaa koneelle sähköiseen muotoon. Etäohjelmasta riippuen käytössäsi voi olla ruudunjaon lisäksi työkaluja, joilla tehdä harjoittelusta ruudulla interaktiivista. Esim. Piirtää/värittää ruudulla tai tehdä pelinappulat noppapeliim siirrettäväksi.

Pinterest on pullollaan valmiita materiaaleja etäkuntoutukseen, suurin osa näistä on toki englanniksi mutta monet hyödynnettävissä myös suomeksi. Ja ainakin ideoita täältä saa! Kokeile hakusanoja: telepractice, slp, ”no print”.

Erilaiset nettipelit voivat olla mahdollisia etäohjelmasta riippuen. Suosikkejani ovat abcya, papunet ja oppi ja ilo. Unohtamatta Googlen kuvahakua ja youtube-videoita.

Linkkivinkkejä:

Tässä muutama video siitä, miltä etäpuheterapia näyttää:

-Ohjeita ja vinkkejä etäkuntoutuksen aloittamiseen Stacy Crouse -puheterapeutin blogista

-Paljon materiaalivinkkejä ja etäkuntoutukseen liityvää sisältöä The Whimsical Word -blogissa

Tutkimuksia etäkuntoutuksesta koottuna The Informed SLP:n sivuille

FB-ryhmät:

Etäkuntouttajat

Ideoita etäpuheterapiaan

Telepractice for SLPs

Teletherapy materials for speech-language pathologist

Jäikö vielä kysymyksiä etäpuheterapiaan liittyen? Tai unohtuikoi jotain olennaista etäpuheterapiaan siirtyessä? Kommentoi alle ja yritetään tehdä halukkaille puheterapeuteille etäkuntoutukseen siirtyminen helpommaksi yhdessä!

Kuva: freepik

Etäkuntoutuksen tehtävävinkit

Täällä päässä on ollut aika tiukka alkusyksy! Meillä Tyyppi on ollut sitä mieltä, ettei yötä kuulu nukkua kerralla putkeen, ja tätä on jatkunut melkein vuoden päivät. Eihän se tuossa mini-ihmisessä näy, mutta vanhemmista näkee kilometrien päähän tämän univajeen. Unen puutteessa sitä huomaa myös töiden kuormituksen vaikutuksen ja luovien ideoiden katoavan, monesta muusta tärkeästä aiheesta nyt puhumattakaan! Onneksi sai kesällä vähän ladata akkuja, ja aurinkoakin vielä näkyy. Ja onneksi ilmassa on myös pientä toivoa siitä, että joskus taas saisi nukkua koko yön. Kyllä uni on vaan tärkeää!

Sitten itse aiheeseen eli etäpuheterapian vinkkeihin. Teen asiakkaani tällä hetkellä suurelta osin etäkuntoutuksena, ja aina uusia puheterapeutteja siihen perehdyttäessäni huomaan, että etäpuheterapiaan soveltuvien tehtävien keksiminen ottaa alussa aikansa. Tulee kysymyksiä, kuten ”mitä materiaaleja voi etäpuheterapiassa käyttää?, ”pitääkö kaikki materiaalit laittaa vaihtoon?”, ”miten saada asiakas osallistumaan ruudun välityksellä?”. Tässä postauksessa kerron lempimateriaaleistani, joihin palaan jatkuvasti ja jotka koen motivoivan myös lapsia etäterapiassa. Nämä eivät kuitenkaan ole mitenkään lähiterapiasta poissuljettuja, eli yhtä hyvin voi napata omaan lähiterapiakassiinsa nämä vinkit.

Jos etäkuntoutus ei ole vielä tuttu asia, niin kannattaa tutustua tähän postaukseeni. Se sisältää perustiedot aiheeseen liittyen. Suomessa on käsittääkseni vielä aika pieni joukko puheterapeutteja, jotka toteuttavat etäkuntoutusta. Etäkuntoutus on lähtenyt laajenemaan nopeaa vauhtia sen jälkeen, kun Kela mahdollisti etäkuntoutuksen uudessa standardissaan ja pitää sitä nyt samanarvoisena kuin lähiterapiaa.

Kumpi ehtii ensin -korttipakat

Erilaiset korttipakat, jotka on helppo toteuttaa myös sähköisesti esim. Powerpointin avulla. Kerään yhteen vaikkapa /l/-sanoja, jokainen omalle dialleen Powerpointiin ja väliin lisään ”toimintakuvia” kuten kiikarit tai jänis. Toimintakuvan osuessa kohdalle, pisteen saa se, joka ensin tekee kuvaan liittyvän tehtävän, esimerkiksi nostaa sormistaan pupun korvat itselleen. Vaatii keskittymistä ja tarkkaavaisuutta, ja tuo kivan kisailun drillitehtäviin!

Piirrä tai väritä ohjeen mukaan

Tämä ei juuri poikkea lähiterapiassa toteutetusta ohjeen mukaan toimimisen tehtävästä, paitsi että tehtävä pitää joko lähettää toiseen päähän tulostettavaksi tai toteuttaa ruudun työkalujen avulla. Terapeutti antaa ohjeen ja asiakas piirtää/värittää sen mukaan. Harjoittaa monia osa-alueita kuten muistia, kuuntelua, käsitteitä, kuullun ymmärtämistä. Toimii myös kotitehtävänä! Täältä esimerkiksi yllä näkyvä ilmaiseksi ladattava väritystehtävä. Vinkki: isompien lasten kanssa valmiisiin pohjiin on piirretty itse keksimiä hassuja juttuja, kuten kissan korvat ihmiselle!

ABCYA -nettisivusto

abcya.com on lähtökohtaisesti amerikkalainen pelisivusto, joka sisältää satoja ilmaisia nettipelejä. Tätä sivustoa voi käyttää etäterapiassa todella monipuolisesti, esimerkiksi make a pizza -ruokapeli on monen lemppari ohjeiden kertomiseen ja ohjeen mukaan toimimiseen. Toisaalta, esimerkiksi dress for the weather -pukemispeliä voi hyödyntää mihin tahansa tehtävään motivoimaan harjoitusten lomassa. Mainokset sivustossa hieman häiritsevät, mutta sisällön koen silti niin hyödylliseksi etten niiden vuoksi ole käyttämättä. Mainokset saa pois kokonaan ostamalla jäsenyyden.

Postilaatikkoluokittelu

Ne, jotka ovat lukeneet blogiani, tietävät, että tämä on yksi minun suosikki lähiterapiakassissani. Perinteisestä luokittelutehtävästä voi vilkaista kuvan täältä postauksesta. Pitihän tämä tehtävä siis saada siirrettyä myös sähköiseen muotoon, joten Powerpoint apuun, ja voidaan jatkaa yläkäsitteiden mukaan luokittelua hiiren klikkauksella. Ruudulla siirretään alarivistä kuva oikean postilaatikon päälle. Harjoittaa mm. sananlöytämistä, vahvistaa sanavarastoa sekä erojen ja yhdistävien tekijöiden pohtimista.

Litistä lause

Mikäli asiakkaan päässä on mahdollista käyttää materiaaleja, niin muovailuvaha on sellainen, millä saa lapsiasiakkaat keskittymään pöydän ääreen. Kuvan tapaan muovailuvaha palloja litistetään lauseen sanojen ”päälle”. Mitä pidempi lause, sitä enemmän kivaa litistettävää. Olen tässä käyttänyt apuna myös omaa lausetuki-liuskaani, jolloin lapsi itse luo lauseen ”kuka tekee mitä missä”.

Simon’s cat -kissavideot

Nämä ovat kivoja lyhyitä youtube-videoita Simon-kissasta, jolle tapahtuu yleensä jotain hassua tai epäonnista. Videoissa ei ole puhetta, joten ne toimivat täällä Suomessakin. Olen käyttänyt tätä kivaa välipalaa uudelleenkerrontaan ja kysymyksiin vastaamiseen ja päättelyyn. Youtubea käyttäessä kannattaa aina ensin katsoa itsekseen, mitä video sisältää!

Mikä on sinun lempitehtäväsi puheterapiassa? Sellainen luottomateriaali, johon palaat säännöllisesti? Jaa se tänne kommentteihin, oli se sitten lähiterapiamatsku tai etäpuheterapiaan soveltuva tehtävä.

Kuva: Christin Hume/ Unsplash

Puhetta Terapeutista testaa: Roihusten arjessa esittely

Onpas mukava istua sisällä suojassa tuolta kylmältä tuulelta, mikä ulkona puhaltaa. On ollut varsin työntäyteinen syksy ja sen lisäksi meillä on sairasteltu ihan liikaa. Onko muillakin ollut yli kuukauden kestänyttä yskää? Ei kiitos! On ollut varsin kivaa lisätä vähän asiakkaita, kun olen vihdoin taas täysipäiväisesti töissä. Lisäksi kotirintamalla on saanut huomata, että omakotitalossa on kyllä aina jotain pientä puuhaa tehtävänä, varsinkin kun viime hetkillä tehtiin pihatöitä ja sormet palellen laitettiin siirtonurmikkoa!

Nyt jatkuu Puhetta Terapeutista testaa -sarja, jossa tutustun yhteistyötahojen erilaisiin materiaaleihin. Mainittakoon tähänkin alkuun, että valitsen itse materiaalit mihin tutustun ja kirjoitan niistä vain omia ajatuksiani ja havaintoja. Tämä osa onkin joutunut odottamaan, mutta eikös hyvää kannatakin odottaa?! 🙂

Kyseessä on siis Roihusten arjessa -materiaali, joka on monipuolinen kommunikoinnin ja kielellisten taitojen tukemisen paketti. Roihusten arjessa -materiaali on Kipinäkeskuksen puheterapeuttien taidonnäyte. Roihusten kuvituksesta saamme kiittää Nadja Sarellia. Kipinäkeskus ystävällisesti lähetti minulle arvostelukappaleen materiaalista!

Roihusten materiaali on tarkoitettu kielellisten taitojen, sanavaraston ja kommunikoinnin kehityksen tukemiseen. Roihusten perhe on paketin ydin, jonka ympärille on luotu löyhä tarina materiaaleja ajatellen. Perheeseen kuuluu 5-vuotias Oona, isoveli Otto, pikkuveli Aapo ja isä ja äiti. Perheellä on Eppu-koira, ja naapurissa asuu mummi. Voisin kuvitella, että paketista on hyötyä ainakin varhaiskasvatuksessa, suomi toisena kielenä opiskelussa, erityisopetuksessa sekä puheterapiassa. Varmasti löytyy myös sellaisia perheitä ja vanhempia, jotka saavat tästä paketista apua kielellisten taitojen harjoitteluun.

Roihusten arjessa -pakettia avatessa tuntui kyllä ihan joululta. Niin paljon sisällä oli ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Mielestäni Roihusen ”juttu” ovat 6 kpl suuria A3-kokoisia arkikuvia, jotka ovat erilaisista Roihusten perheen arkitilanteista, kuten ruokailusta, olohuoneesta tai päiväkodista. Näiden arkikuvien ympärille koko materiaali rakentuu kuvakorttien, kerrontakorttien, toimintataulujen ja erilaisten tehtävien ja pelien avulla. Materiaali on valmiiksi järjestetty selkeästi pusseihin ja sadat pikkukortit on koodattu niin, ettei haittaa vaikka kaikki menisivätkin sekaisin jossain vaiheessa. Esimerkiksi jos sattuisi käymään niin, että 2-vuotias löytyy korttipinon keskeltä. Ja mikä parasta, mukana on muistitikku, jossa on kortit, toimintataulut ja tehtävät sähköisessä (ja muokattavassa!) muodossa!

Minulla oli testijoukoissa mukana 2-vuotias Tyyppi sekä oma asiakaskuntani, joka koostuu noin 3-8-vuotiaista lapsista. Ihastuin heti alussa arkikuvien käyttömahdollisuuksiin! Taustakulisseissa hääräävä Tyyppi lähti spontaanisti kertomaan ja kyselemään arkikuvista, ja halusi plärätä ne kaikki läpi. Itselleni tuli mieleen lukuisia ideoita kielellisistä tavoitteista, mitä niiden varassa voisi harjoitella; ymmärtämistä, kerrontaa, sanavarastoa, käsitteitä, kielioppia, kysymyssanoja… Ja siis tarkoitan vasta pelkästään arkikuvia, jotka ovat vain murto-osa Roihusten paketista!

Jokaiseen arkikuvaan liittyy kerrontakortit ja PCS-kuvat. Yksinkertaisimmillaan tehtävänä voisi olla, että pikkukuvat etsitään isosta arkikuvasta tai käytetään niitä sellaisenaan nimeämisen harjoitteluun. Kerrontakuvat ovat irrallisia osia isosta arkikuvasta, ikään kuin leikattuja paloja siitä. Kuvakortit ovat puolestaan PCS-kuvia arkikuvan asioista ja toiminnoista. Lisäksi on vielä toimintataulut, jotka sisältävät ydinsanastoa jokaisesti arkikuvasta. Toimintataulujen avulla on helppo harjoitella lausetasoista ilmaisua kuvin tuettuna. Niin ja ydinsanaston harjoittelua varten on vielä valmis harjoitteluohjelmakin. Kun kerrontakuvat leikkaa irti, niin kaikki muu onkin käyttövalmiina! Tämä on mielestäni suuri plussa, ettei esimerkiksi 347:ää PCS-kuvaa tarvitse alkaa leikkaamaan itse!

Materiaalit yllä olisivat jo olleet vallan mainio paketti, mutta Roihunen sisältää lisäksi hurjan määrän tehtävä- ja leikki-ideoita kielelliseen harjoitteluun välineiden kera. Laatikosta löytyy mm. kärpäslätkä ja kärpäskortit, magneettionki ja klemmarit ongintaa varten, erilaiset nopat ja pussi pussileikkeihin. Eikä tämä ole edes kattava lista! Muistitikulta löytyy myös tulostettavia noppapelejä jokaiseen arkikuvaan liittyen ja tehtäviä, joita voi antaa vaikkapa puheterapiasta kotitehtäväksi. Käyttöoppaassa on 13 erilaisia harjoitusideaa ja niihin erilaisia soveltamisvinkkejä. Esimerkiksi kuvien vierittely, jossa laitetaan auton kyytiin pcs-kuva ja lähetetään se kaverille samalla kun nimetään tai kerrotaan kuvasta. Kipinäkeskuksen nettisivuja lainatakseni: valmiit ideat ja materiaalit vaikka koko vuodeksi!

Puhetta Terapeutin kulisseissa lemppariksi osoittautuivat onginta- ja värinoppapeli. Ongintatehtävä toteutettiin laittamalla klemmarit kuvakortteihin, onkimalla ne ja etsimällä vastaavat kuvat arkikuvasta. Värinoppapelissä heitettiin värinoppaa ja etsittiin nopan värin mukaisia asioita arkikuvasta. Nämä tehtävät kehittävät esimerkiksi sanavarastoa, värisanoja, lukumääräsanoja ja kysymyssanoja. Asiakkaiden kanssa lempparitehtävät löytyivät kärpäslätkäpelistä sekä ahmattimummosta. Kärpästen kuvien taakse laitetaan kuvakortteja, ja aina kun lätkäisee kärpäsen, saa kurkata mitä kärpänen on syönyt. Vastaava kuva etsitään arkikuvasta, ja kerrotaan kaverille lausemuodossa toiminnosta tai esineestä, tarvittaessa toimintataulua apuna käyttäen. Ahmattimummo tulee lähes valmiina (vaatii pienen askartelun) Roihusen paketin mukana. Mummolle syötetään valittuja kuva- tai kerrontakortteja, esimerkiksi luokitellen ”tänään mummo haluaa syödä vain vaatteita”. Syöttämishahmot ovat aina pop!

Tätä pakettia on kyllä pakko suositella! Tekemistä riittää eri ikäisille ja eri makuun. Materiaalia voi hyödyntää niin ryhmässä kuin kahdenkesken. Itse olen käyttänyt tätä pääosin etäpuheterapiassa, joten siihenkin materiaali soveltuu vaikka lähtökohtaisesti onkin tarkoitettu lähitapaamisiin. Tehtävien muokkaamismahdollisuus on virkistävä uusi ominaisuus! Mikäli on käytössä Boardmaker-kuvaohjelman lisenssi, voi muokata lähes kaikkia valmiita kortteja ja tehtäviä sopivaksi. Suuri plussa on myös se, että paketissa on kaikki lähes valmiina käyttöä varten, eikä tarvitse metsästää tehtäviin tarvittavia tavaroita ja materiaaleja ympäriinsä. Reissaavan terapeutin unelma, kun kaikki on samassa salkussa! Materiaalit on mukavasti järjestetty pikkupusseihin eivätkä mene siis heti sekaisin. Omaan makuun pienimmät pussit olivat kylläkin liian pieniä, ja tuntui tuskastuttavalta saada kortit niihin mahtumaan. Siirryin siis kumilenksujen käyttäjäksi kuvakorttien kohdalla. Muita heikkouksia paketista onkin vaikea keksiä, toiveita ja lisätehtäväideoita taas vilisee mielessä hurja määrä.

Tätä pakettia on kyllä pakko suositella!

Kipinäkeskus muuten järjestää koulutuksia Roihusten materiaalin käytöstä ja Facebookissa on myös ryhmä, jossa voi jakaa ideoita ja kokemuksia Roihusten paketin tehtävistä. Jos satut jo olemaan Roihusten perheen käyttäjä, ja kaipaat jotain uutta, Kipinäkeskukselta on tulossa jatkoa materiaaliin jo marraskuussa, kun he julkaisevat uuden Roihusten harrastukset paketin!

Kirjoitin alunperin megapitkän postauksen Roihusten innoittamana, mutta päätinkin jakaa sen kahtia esittelyyn ja käytännön vinkkeihin. Tulossa siis pian osa 2, jossa käytännön vinkkejä (Kipinkeskuksen ja omiani sulassa sovussa).

Meillä on synttärit!

”Paljon onnea vaan!”

Se on nyt vuosi kulunut siitä, kun julkaisin ensimmäisen blogipostauksen. En voi uskoa, että vuoden päivät on tullut jo bloggailtua, sillä tuntuu että vastahan sitä aloitettiin tämä kokeilu!

Ajattelin summata kuulumisia vuoden varrelta tämän puheterapeutin ja blogin näkökulmasta. Aina välillä pitää katsoa taaksepäin ja muistella, mitä on tullut tehtyä ja saatua aikaiseksi. (Usein itse muistan vain lähinnä ne tulevat tekemättömät hommat.)

Alkuvuoden aikana olin täynnä virtaa ja pohdin tuttuun tapaan monia omaan työhön liittyviä kysymyksiä sekä kehittelin ideoita sohvalla, kunnes sohvan toisesta päästä kuului ehdotus: ”kirjoittaisit blogia”. Siitä se ajatus sitten lähti! Kevättalvi oli koulutusten aikaa. Pääsin jakamaan tietoa ihanan ihmeellisestä tablettien maailmasta lähes viikottain ja iPadin lisäksi tutustuin myös Androidien tarjontaan. Tästä intoutuneena syntyikin blogin tämän hetken suosituin postaus iPad vinkkejä päivittäiseen käyttöön ja sen pikkusisko osa 2 nousi toiseksi suostuimmaksi. Voidaanko tästä päätellä, että tabletti kuntoutuksessa ja opetuksessa on nyt kova juttu ja siihen on muitakin hurahtaneita kuin vain minä? 🙂

Isoin kiitos kuuluu teille lukijoille!

Vuosi 2015 oli minulla selkeästi myös etäkuntoutuksen vuosi. Sen parissa on vietetty aikaa opetellen, esitellen, kokeillen, kouluttaen ja tutkimustyötä tehden! Opettelin etäpuheterapian pitämistä ja sen käytäntöjä, kuten sähköisten materiaalien hyödyntämistä tietokoneen välityksellä. Etsin itsestäni opiskeluaikaisen tutkijan ja luin lähes 100(!) tutkimusartikkelia etäkuntoutukseen liittyen. Innostuessani aiheesta kokoajan enemmän olen onneksi pääsyt jakamaan tietoa etäkuntoutuksesta ja osallistumaan mm. Etäkuntoutuksen seminaarin järjestämiseen.

Olen toki tehnyt puheterapeuttina myös asiakastyötä, joka on vaatinut kaiken muun ohella jonkin verran aikataulutetriksen pelaamista ja kalenterin järjestämistä. Pohjana on toiminut hyvin järjestetty liikkuva toimisto. PRT-menetelmä on ollut konkreettisesti kokeilussa ja olen ollut positiivisesti yllättynyt sen tuomista edistysaskelista autististen asiakkaideni kommunikoinnissa. Ei voi kun ihmetellä kuinka yksinkertaisin keinoin voi saada tuloksia! Kiireissäni olen hyödyntänyt muiden loistavia kuntoutus- ja oppimisideoita Pinterestistä, sekä vähemmän esivalmistelua kaipaavia materiaali-ideoita, kuten pahvilaatikkoleikkejä, kesätehtäviä ulkoilmassa, unohtamatta loistavan Skitch-sovelluksen hyödyntämistä.

Puhetta terapeutista heijastaa aika hyvin siis minun kulunutta työvuotta ja sitä on ollut ilo kirjoittaa. Voitteko kuvitella, että kävijöitä blogissa on ollut jo lähes 25 000 vuoden aikana?! Näitä tilastoja tulee ihmeteltyä ja ihasteltua täällä blogin takahuoneessa, ja eihän näitä lukuja osaa pieni ihminen edes käsittää, wau!

Isoin kiitos kuuluu teille lukijoille, sillä ei tämä blogi pelkän kirjoittajan voimin toimi. Kiitos, että luette ja pidätte Puhetta Terapeutista -blogin hengissä!

Nyt suunta kohti jännittävää toista blogivuotta! Ajatuksia tulevia blogipostauksia varten pulppuaa mieleen jatkuvasti. Mainittakoot esimerkkinä tunnetaitojen harjoittelu, itsetehtyjen sähköisten materiaalien valmistaminen, tablettien käyttö- ja sovellusvinkit, aikuisten terapiamateriaalit ja vanhemmille suunnatut vinkkiosiot. Onko teidän mielestä näistä jokin erityisen ajankohtainen vai tuleeko mieleen muita blogipostaustoiveita?

Tätä kaikkea on ja tulee olemaan…

Mitä on etäkuntoutus?

Olen viimeisen vuoden aikana sukeltanut aivan uuteen ja ihmeelliseen maailmaan, nimittäin etäkuntoutuksen saloihin. Ensipuraisun aiheeseen sain viime syksynä, kun kävin hakemassa oppia Yhdysvalloista etäkuntoutuskoulutuksesta. Sen jälkeen homma on vienytkin enemmän tai vähemmän mukanaan. Olen ollut töiden puolesta mukana kehittämässä etäkuntoutuksen käytäntöjä sekä järjestämässä aiheesta seminaaria. Lisäksi keväällä aukesi mahdollisuus osallistua KELA:n tutkimusprojektiin aiheesta. Jänskää!

Yllättävintä tässä oppimisprosessissa on ollut se, että monessa maailman kolkassa etäkuntoutus on puheterapiassa jo vuosia ellei vuosikymmeniä vanha juttu. Suomessa siitä kuulee kovin vähän ja uskallan nyt ääneen ihmetellä, miksei se ole Suomessa ottanut vielä laajemmin tuulta alleen?

Yritän tässä antaa lyhyen intron aiheesta puheterapian näkökulmasta, mutta käsittelen tätä varmasti myös jatkossa (sillä tietoa ainakin tästä aiheesta on ehtinyt kertyä!)

Mitä on etäkuntoutus?

Etäkuntoutuksella tarkoitetaan pääsääntöisesti videovälitteistä puheterapiaa. Käytännössä asiakas on omalla tietokoneellaan ja puheterapeutti omallaan samanaikaisesti. Internetin ja videoyhteyden avulla molemmat osapuolet näkevät ja kuulevat toisensa maantieteellisestä etäisyydestä välittämättä. Lisäksi monilla etäohjelmilla on mahdollista yhteisen ruudun avulla jakaa tehtäviä, tehdä yhdessä harjoituksia tai vaikka pelata online-pelejä, jotka soveltuvat puheterapiaan. Tämä onnistuu siis interaktiivisesti niin, että asiakas pystyy vaikuttamaan ruudun tapahtumiin. Puheterapian etäkuntoutus voi olla arviointia, ohjausta, konsultointia, yksilö- ja ryhmäkuntoutusta tai seurantaa.

Joidenkin määritelmien mukaan etäkuntoutukseen lasketaan mukaan myös puhelinyhteys ja ajasta riippumattomat menetelmät, kuten sähköposti, perinteinen posti tai kotona toteutettu tietokoneharjoitteluohjelma, josta puheterapeutti voi seurata asiakkaan edistymistä.

Missä etäkuntoutusta toteutetaan?

Oma kokemukseni on, että etäkuntoutusta voidaan toteuttaa missä vain kunhan saatavilla on riittävä internet-yhteys ja laitteet. Minimissään tarvitaan tietokone, kaiuttimet ja mikrofoni sekä internet-yhteys ja jokin etäohjelma. Etäkuntoutukseen soveltuvia ohjelmia on lukuisia, joista osa on ilmaisia (esim. Skype) ja osa maksullisia (esim. videoneuvotteluohjelmistot tai videoneuvottelulaitteistot). Tärkeintä tässä vaiheessa on pitää mielessä salassapito ja turvallisuus, jos ajatuksena on hyödyntää ohjelmaa etäkuntoutuksessa. Samat säännöt ja lait salassapidosta pätevät kuin perinteisessä kasvokkain tapahtuvassa terapiassakin.

Asiakas voi olla siis omassa kodissaan, päiväkodissa, koulussa, laitoksessa tai vaikkapa ulkomailla!

Kenelle etäkuntoutus sopii?

Kokeilemalla se selviää! Tämän ohjeen sain Yhdysvaltojen koulutuksessa ja allekirjoitan sen täysin. On selvää, ettei etäkuntoutus sovellu kaikille, koska me kaikki olemme erilaisia. Tiettyjä asiakasryhmiä en lähtisi kuitenkaan diagnoosin perusteella sulkemaan pois, sillä kokeilut ja tutkimukset ovat osoittaneet, että siinä voi mennä pieleen. Kokeiltuja ja tutkittuja asiakasryhmiä ovat mm. viivästyntyt puheen ja kielen kehitys, lukitaidot, kuullun hahmottamisen ongelmat, puheilmaisun ja/tai ymmärtämisen ongelmat, artikulaatiohäiriöt (HOX, suomalainen gradukin tehty aiheesta!), afasia, apraksia, dyspraksia, nieleminen, huuli-suulakihalkiot, autismin kirjon häiriöt, kuulovammat, ääniterapia ja niin edelleen.

Etäkuntoutuksen on todettu olevan yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus!

Voisi esimerkiksi luulla, että ruudun edessä istuminen olisi todella haastavaa tarkkaavuus- ja keskittymishäiriöisille lapsille, MUTTA kokeiltaessa tietokoneen äärellä tapahtunut harjoittelu onkin motivoinut lapsen paikoilleen, sillä etäkuntoutus on niin intensiivistä yhteisellä ruudulla. Toisena epäilevien mieleen voisi nousta autismin kirjon häiriöt, koska eihän se ole luonnollista vuorovaikutusta ruudun välityksellä. MUTTA tässäkin tapauksessa on huomattu, että autistisen ihmisen voikin olla helpompi olla kontaktissa ja harjoitella haastavia taitoja nimenomaa ruudun välityksellä, sillä suora vuorovaikutus voi olla liian kuormittavaa.

Erityisesti lasten, mutta usein myös aikuisasiakkaiden, kohdalla tärkeään rooliin nousee e-avustaja (eHelper) eli aikuinen, joka on etäkuntoutuksen ajan mukana asiakkaan kanssa. Hänen tehtävänsä on toimia yhteyshenkilönä sekä auttaa esimerkiksi teknologian, aikataulutuksen, materiaalien kanssa sekä asiakkaan huomion suuntaamisessa ja turvallisuuden ylläpitämisessä. E-avustajan mukanaolo voi tehdä suurenkin merkityksen taitojen vakiinnuttamiseen arkeen ja oppittujen taitojen käyttöönotossa.

Miksi etäkuntoutusta?

Miksi pitäisi jaksaa innostua tällaisesta uudesta tavasta tarjota puheterapiaa? Suurin hyöty on ehdottomasti saatavuus ja etäkuntoutuksen avulla voitaisiin tasata puheterapeuttien resursseja ympäri Suomen ja mahdollistaa kuntoutus useammalle puheterapiaa tarvitsevalle. Ajansäästö on merkittävä niin terapeutin kuin asiakkaan (ja hänen perheen) näkökulmasta. Kenenkään ei tarvitsisi ajaa pitkiä välimatkoja saadakseen kuntoutusta eikä esimerkiksi vanhempien tarvitsisi olla töistä pois saadakseen lapsensa puheterapiaan. Parasta on että, etäkuntoutuksen on todettu olevan yhtä vaikuttavaa (ellei jopa tehokkaampaa) kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus! Osa tutkimuksista on päätynyt siihen tulokseen, että etänä käyntejä tarvittiin vähemmän ja/tai tavoitteet saavutettiin nopeammin. Ja kun kaiken tämän sitoo vielä nätisti pakettiin, niin puhutaanhan tässä myös niistä kallisarvoisista euroista eli mahdollisista kustannussäästöistä.

Etäkuntoutuksen avulla voitaisiin tasata puheterapeuttien resursseja.

Etäkuntoutus tuo mukanaan myös haasteita. Suurimpana näistä ovat varmasti tekniset pulmat, mitkä ovat onneksi vähenemään päin sillä nykyään internet-yhteydet ovat kautta maan riittäviä moiseen touhuun. Ulkomailla suureksi haasteeksi on muodostunut lainsäädäntö ja maksavan tahon löytyminen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki vakuutusyhtiöt eivät miellä puheterapian etäkuntoutusta korvattavakseen. Suomessa taas etäkuntoutus on vielä niin uutta, että asenteet ja ennakkoluulot sekä tekijöiden löytyminen tässä vaiheessa tuottavat haasteita, mutta valoa on näkyvissä tunnelin päässä, sillä esimerkiksi KELA on ottanut jo askeleen kohti verkkokuntoutusta ja etäkuntoutuksen tarkastelemista.

Monia varmasti kiinnostaisi tietää onko olemassa jotain ohjeistuksia ja säädöksiä etäkuntoutuksen käytöstä. Koska etäkuntoutus on (varsinkin puheterapian osalta) vielä aika uusi ilmiö Suomessa, näitä ei valitettavasti vielä ole. Tietääkseni Puheterapeuttiliittokaan ei ole ottanut kantaa etäkuntoutuksen käytöstä Suomessa, joten siksi viittaan Yhdysvaltojen vastaavaan eli ASHA:n (American Speech-Language Hearing Association) kantaan. ASHA:n mukaan etäkuntoutus on soveltuva menetelmä puheterapian tarjoamiseen, sillä sen vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on julkaisuja jo yli 20 vuoden ajalta. ASHA:n sivuilta on löydettävissä paljon vaikuttavuustutkimuksia ja ohjeita etäkuntoutuksen käyttöön.

Kyllähän tällainen uusi tapa toteuttaa kuntoutusta vaatii vähän aivojen nyrjäyttämistä uuteen asentoon, mutta oma kokemukseni on ollut lähinnä innostava, opettavainen ja mukaansatempaava!

Täältä löytyy muutamia hyviä linkkejä ja tutkimuksia aiheesta:

ASHA:n telepractice -sivusto

Eveliina Stamin Pro gradu -tutkimus lasten äännevirheiden etäkuntoutuksesta sekä Eveliinan blogi etäpuheterapiasta

Ruotsin Västerbottenin Vård på distans -sivusto ja puheterapian etäkuntoutus

The Voice and Swallowing Center of Maine, joka tarjoaa USA:n ainoana American Telemedicine Associationin hyväksymää etäkuntoutuskoulutusta puheterapeuteille