Puhetta terapeutista suosittelee: Puheen ymmärtämisen sovelluksia

Niin se taitaa olla viralliseti syksy, kun piti viimein käydä ostamassa pipo hukkuneen tilalle! Syksyn myötä olen päässyt pikkuhiljaa taas työnteon makuun; olen joutunut miettimään miten ne Gas-tavoitteet taas määriteltiinkään, mikäs se salasana oli siihen tiliin ja missäs oli se hyvä materiaali lyhyiden lauseiden harjoitteluun. Toisaalta olen saanut taas vaihtaa kuulumisia kollegoiden kanssa, innostua siitä mitä saan tehdä työkseni ja huomata kuinka hienoja uusia materiaaleja on olemassa!

Tällä kertaa blogiin on koottu puheen ymmärtämisen tueksi tablettisovelluksia. Tämä ei ollut meidän äidinkielellä ihan helpoin tehtävä. Ihan suoraan sellaista sovellusta ei vielä ole, jossa voisi vaikeutuen harjoitella puheen ymmärtämisen taitoja suomeksi. Onneksi on olemassa paljon hyviä appseja, joita voi soveltaa puheen ymmärtämisen, passiivisen sanavaraston, kuulomuistin, kuulonvaraisen päättelyn ja ohjeiden mukaan toimimisen harjoittelussa. Tässä mun lempparit!

My Little Town: Toddler’s Seek & Find

wonderkind GmbH: iOs/Android 3,49e/2,99e
(Android-puolella juuri tätä sovellusta ei ollut, mutta esimerkiksi sirkusversio samasta pelistä löytyy)

Peli sisältää kaupunkinäkymän, jossa painamalla kohteita voi saada erilaisia tapahtumia aikaan. Esimerkiksi pilveä painamalla saa sateen aikaiseksi ja paahdinta napauttamalla lentää leipä koiran suuhun. Aikuinen tai terapeutti antaa ohjeen, jonka mukaan asiakas toimii, esimerkiksi ”paina vihreää liikennevaloa” tai ”avaa ikkuna, jonka edessä on kukkaruukku”. Sovellus mahdollistaa omassa tahdissa etenemisen. Näitä sovelluksia on monesta eri aihepiiristä, joten kukin voi valita sen, mikä asiakasta eniten kiinnostaa. Tämä on loistava myös kerrontaa harjoitellessa!

Vinkkejä vanhemmille

Helpoimmasta päästä ohjeet voivat olla yhden esineen etsimistä; ”löydätkö bussin?”. Hieman haastavamman ohjeesta saa, jos mukaan lisää käsitteitä, kuten värejä tai sijainteja; ”etsi tyttö, jolla on punainen paita”, ”etsi kello, joka on sängyn vieressä”.

Burgerista

Magma Mobile: Android/iOs ilmainen

Tämä on leikkisovellus, jossa tehdään hampurilaisannoksia. Siitä huolimatta tämä on yksi lemppareistani ohjeen mukaan toimimiseen, kuulonvaraisen muistin ja kerronnan harjoitteluun. Pelissä tehdään annoksia valmiiksi annettujen ohjeiden mukaan ja aikaa vastaan, mutta sovellus sisältää myös vapaan ”leikkitilan”, jossa voi tehdä annoksia rauhassa ja ihan miten itse haluaa (piti ehkä pelata ensin kaikki kentät läpi!). Tehdään siis ohjeen mukaan annoksia; ”haluan hampurilaisen, jossa on juustoa, pihvi ja suolakurkkua. Lisukkeeksi haluan ranskalaiset ja pirtelön”.

Vastaavanlaisia leikkisovelluksia on aiheesta kuin aiheesta, kuten esimerkiksi Toca Kitchen ruoanlaittoon ja Draw a House talon rakentamiseen.

Vinkkejä vanhemmille

Hampurilaisen täytevaihtoehdot kannattaa käydä yhdessä läpi nimeämällä. Pekoni, sipuli ja suolakurkku eivät välttämättä ole kuvan perusteella heti tunnistettavissa. Ohjeisiin on tässä pelissä helppo ottaa lukumäärät mukaan; ”laita minulle kaksi pihviä ja kolme tomaattia”.

Chromville

Imascono Art S.L.: Android/iOs ilmainen

Tämä on värityssovellus, jossa väritetty hahmo herää henkiin iPadin kautta. Ohjeen mukaan toimitaan ensin värittäessä kuvaa, vaikkapa vuorotellen ohjeita antaen. ”Väritä hiukset mustiksi, paita voisi olla punainen ja kengät siniset”. Värittämisen jälkeen sovellus käyntiin ja – tadaa! – hahmo liikkuu siinä pöydällä omilla värivalinnoilla väritettynä!

Vinkkejä vanhemmille

Tätä tehtävää voi käyttää myös kuulomuistin harjoituksena. Kokeilkaa niin, että ohje sanotaan vain kerran ja lapsi yrittää muistaa sen kokonaan. Aluksi helpompana, esimerkiksi ”väritä kengät punaisella” ja sitten hieman vaikeutuen ”väritä housut mustaksi ja hattu siniseksi”.

Matikkaa 3-6-vuotiaille

onebillion: iOS/Android 24,99e (ilmainen lite-versio)
(Matikkaa 4-7v iOs/Android 43,99e) (ilmainen lite-versio)

Alunperin sovellus on tarkoitettu aivan muuhun, mutta mielestäni oikein hyvä myös ymmärtämisen harjoitteluun. Huomaa, että kyseessä on aika laaja yksittäinen peli, sillä tässä on 10 tasoa, joista jokainen sisältää 7 minipeliä! Sovellus sisältää paljon käsitteitä kuten värit, lukumäärät ja sijainnit eri tasojen sisällä. Minulla sovelluksen eniten käytetty pikkupeli on ”Missä se on?”. Nimi voisi olla myös ohjeen mukaan toimiminen, sillä esineitä laitetaan paikoilleen ohjeen mukaan; ”laita kuppi pöydälle, laita pallo alimmalle hyllylle”. Ja kerrankin suomeksi puhuttuna! Pelistä on olemassa seuraava versio Matikkaa 4-7v. Siinä on samanlaisia tehtäviä sijaintien ymmärtämisen suhteen ja lisäksi vaikeampia ohjeita, kuten ”siirrä nappulaa 2 pykälää ylöspäin” ja ”siirrä nappulaa yksi vasemmalle ja kolme ruutua ylöspäin”.

Vinkkejä vanhemmille

Ne ohjeet, mitkä tuntuvat pelissä vaikeilta, voi olla hyvä siirtää kotioloihin joko keskustelemalla tai toimimalla. Esimerkiksi ohje ”kosketa keskimmäistä laatikkoa” voi olla paljon helpompi käydä läpi omassa keittiössä, kun laatikoiden paikat hahmottuvat paremmin konkreettisesti. Tai jos näyttää, että ohjeet joissa asioita laitetaan ”pöydälle” ovat haastavia, niin voidaan jutella mitä omalla pöydällä näkyy.

Funny Directions with Speecharoo

Syndy Margot: iOS, 3,49e

Sovellus sisältää 4 isoa tapahtumakuvaa, joissa toimitaan ohjeiden mukaan. Ohjeet ovat englanniksi, mutta puheen saa pelin asetuksista pois ja ohje on myös kirjallisena, jolloin terapeutti voi kertoa sen suomeksi. Pelissä on 3 eri vaikeustasoa. Esimerkiksi ohje helpoimmasta päästä: ”kosketa kilpikonnaa”. Seuraavalla tasolla ohjeet ovat kaksiosaisia; ”ota hattu ja laita se ankalle”. Haastavimmat ohjeet ovat pitkiä: ”nosta muurahainen, laita se palikoiden päälle ja kaada palikat”. Jokaisen ohjeen jälkeen tapahtuu jotain hassua palkkioksi, mikä on kiva pieni lisä pelissä.

Jos haluaa täysin puhumattoman version tämänkaltaisesta pelistä, niin katso Make-a-scene -pelit (Innivo Ltd, 3,49e) Näihin voi itse kehitellä ohjeet, joiden mukaan toimitaan.

Vinkkejä vanhemmille

Aikuinen voi kääntää kirjoitetun ohjeen sellaisenaan suomeksi, mutta erityisesti helpoimmalla tasolla ohjeen voi muuttaa myös päättelyä vaativaksi kysymykseksi. ”Kosketa kilpikonnaa” voisikin olla: ”mikä on sellainen vihreä eläin, joka kulkee oikein hitaasti?”

Lopuksi laitan vielä yhden maininnan eli My PlayHome -sovellus, joka on niin monipuolinen, että sitä voi käyttää melkeinpä mihin tahansa oppimistavoitteeseen! Käykää täältä kurkkaamassa miten sitä voi hyödyntää nimenomaan puheen ymmärtämisen harjoittelussa.

Hassunhauskaa harjoittelua pienille

I’m back in business eli työt on taas aloitettu! Se tarkoittaa myös sitä, että käyn henkistä kädenvääntöä siitä, miten yhdistän puheterapeutin ja kotiäidin roolit. Olen nauttinut todella paljon kotona olemisesta pienen ihmisen kanssa, kun on saanut käydä esimerkiksi kaupungilla kahviloissa ja leikkipuistoissa keskellä päivää. Puhumattakaan siitä, kun saan seurata toisen huisia kehittymistä! Toisaalta nyt, kun pääsin käynnistelemään sisäistä puheterapeuttiani niin olenkin joutunut hieman etsimään motivaatiota tähän kotona olemiseen. Sopivasti vielä sattui, että pieni ihminen on ollut flunssassa ja tehnyt hampaita niin, että kaikki on ”ei” tai itkupotkuraivari. Kummasti se työpaikka houkuttelisi tuolloin! 😀

Täällä siis touhutaan reilun puolitoistavuotiaan Tyypin kanssa kotona, ja puheterapeutin aivot kun eivät näytä lepäävän koskaan, niin täällä on syntynyt ideoita meidän arjesta joita voi hyödyntää myös puheterapiassa tai vaikkapa kotitehtävinä.

Puheterapiassa kotitehtäviä tarvitaan, jotta harjoittelua tapahtuisi monissa eri ympäristöissä monta kertaa päivässä. Yksi puheterapiakerta viikossa ei riitä edes uuden äänten vakiinnuttamiseen puheeseen puhumattakaan vaikeammista kielen pulmista! Ihanteellinen kotitehtävä olisi sellainen, joka on helppo ja nopea toteuttaa asiakkaan arjessa.

Tässäpä siis muutama kotitehtävä-idea (tai leikki-idea ihan muuten vaan)!

Tavutoistot

Ajatus lähti lapsen syömisen motivoinnista, kun toistelin laulaen mitä lusikassa oli: ”maa-maa-maissi”, ”puu-puu-puuro”. Tämä oli Tyypistä hauskaa ja hän lähti heti innokkaasti kokeilemaan (ja syömään!). Toistaiseksi kaikki on ”paa-paa”, sanoin minä mitä tahansa 😀 Tämä voisi toimia kotitehtävä-ideana esimerkiksi perheelle, jossa on epäselvästi puhuva lapsi tai lapsi jolla on viivästynyt kielen kehitys. Pöydän ääressä käydään ruoat toistaen läpi. (Ja sitten ne ruoat saa vielä syödäkin!)


Kuva-esine yhdistäminen

Tämän tehtävän ajatuksena on, että otetaan lapsen leluista kuvat (esim. 10 kpl) ja tulostetaan ne. Yhdessä sitten etsitään kuvassa oleva esine lelujen joukosta ja tuodaan vaikkapa kuvan päälle. Tämä leikki ei ole mikään uusi idea, mutta (laiskuuttani) päivitin sen digiaikaan. Olin suunnitellut tätä ”leikkiä” jo pitkään tehtäväksi Tyypille, mutta en saanut aikaiseksi tulostusvaihetta (suutarin lapsella ei ole kenkiä vai miten se meni?). Otettiin siis valokuvat leluista puhelimeen ja niiden avulla etsittiin yhdessä oikeat lelut. Luonnollisesti lelut nimetään ja voihan niitä hakea ohjeidenkin perusteella, niin tulee treenattua ymmärtämistä.

Meillä muuten parasta tuntuu olevan kuvan ”pyyhkäisy” seuraavaan. Tällä pienellä digivinkillä voisi saada myös isommat harjoittelijalapset innostumaan vaikkapa artikulaatiotoistoista: ”kuvaa kaikki /k/-sanat, mitkä löydät kotoa ja sano jokainen 5 kertaa”.

Laulu(n pyytämis)leikki

Tämä idea lähti laululeikistä, koska Tyyppi on kovasti innostunut laululeikeistä. Hän selvästi imee itseensä kaikkea mahdollista rytmistä, käsimerkeistä ja viittomista, sävelestä, ja sanoista. Hänen lemppari on tällä hetkellä Piippolan vaari. (Myös joku toinen helposti muunneltavissa oleva laulu kävisi tähän tehtävään) Tyyppi näyttää joko kuvasta, tukiviittomalla tai sanomalla mikä eläin tulee seuraavaksi, ja sitten äiti laulaa ja ääntelee. Tämä on mielestäni oiva leikki pyytämiseen tai vaikkapa pertsailuun. Lapsen osuus saattaa tuntua pieneltä, mutta lapsi saa näin vaikuttaa omalla valinnallaan siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu (ja äiti saa välillä miettiä, miten esimerkiksi hai tai etana ääntelee!).

Matkimisjumppa

Puheessa, ja erityisesti sen kehittyessä tai sitä harjoitellessa, malli ja mallin mukaan tekeminen nousevat suureen rooliin. Miksipä ei siis harjoiteltaisi matkimista ensin koko keholla? Onko lapsesta mitään hauskempaa kuin että saa määrätä, mitä isä tai äiti tekee seuraavaksi? Ja se ylpeyden ilme, kun osaa jotain, mitä isä tai äiti on näyttänyt! Meillä suosittuja liikkeitä ovat esimerkiksi kädet ylös/alas, istuminen ylös/alas, mahalleen meno, taputtaminen, peruuttaminen, varpaille nouseminen, jalkojen nostelu korkealle, kieriminen, konttaaminen, juokseminen, hyppiminen ja karhukävely. Varoituksen sana: aikuiselle tulee hiki!


Laatikkoleikki

Tämä leikki liittyy läheisesti meidän tämän hetkiseen elämäntilanteeseen; muutto takana ja laatikoita on joka paikassa. Paras leikkipaikka Tyypin mielestä löytyi muovisesta muuttolaatikosta, jonne voi kerätä kaikki omat aarteet. Meillä Tyyppi yrittää hoitaa homman niin, että äitiä kommennetaan hakemaan ”vauva”, ”tutti”, ”bussi”. Sitten on Tyyppi tyytyväinen, kun hän istuu laatikossa lelujensa ympäröimänä! Tämä voisi toimia siis tehtäväideana pyytämisen ja puheen ymmärtämisen harjoitteluun pienten kanssa.

”Kukkuu”-purkkileikki

Viimeisin leikki-idea on kukkuu-leikki, joka soveltuu esimerkiksi nimeämiseen ja vuorotteluun. Tässä kurkistellaan leluja purkista, jossa on läpinäkyvä kansi. Meillä lelulaatikkoon on päätynyt tyhjä ja pesty rahkapurkki, mutta aivan yhtä hyvin (ellei paremmin) toimisi myös esimerkiksi kirkaskantinen raejuustopurkki. Aikuinen laittaa pienen lelun purkkiin kannen alle, ja lapsi kurkistaa sisään. Meillä Tyyppi huutelee ”kukkuu!” heti kurkkiessaan purkkiin, ja aikuinen vieressä tarjoaa vähän pidempää ilmaisua malliksi: ”kukkuu koira/pupu/lusikka”. Voi sitä riemua, kun kannen saa avata ja lelun ottaa pois! Toimii myös reissaavilla puheterapeuteilla, koska purkki vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin vaikkapa muuttolaatikko! 🙂

Kaikki tahtoo spinnaa! Fidget spinnerit oppimisen tukena

Viimeisestä blogi postauksesta on kulunut luvattoman kauan! Täällä on ollut työnalla monenmoista postausta, mutta syksyn korvilla piti keksiä kuitenkin jotain erityisen KIVAA blogiin 🙂

Fidget spinner on nyt kovaa huutoa! Se ei olekaan pelkästään lasten lelu, vaan myös monet aikuiset ovat tykästyneet näihin ”stressileluihin”. Fidget spinner (olisiko suomeksi ehkä sormihyrrä?) on sormien välissä pöyrivä hyrrä, jonka tarkoituksena on helpottaa stressiä tai parantaa keskittymistä. Toki monet käyttävät niitä myös ihan huvin vuoksi!

Lähtökohtaisesti fidget spinnerit on markkinoitu ihmisille, joilla on esimerkiksi ADHD tai autismin kirjon häiriö. Niiden tarkoituksena on parantaa keskittymistä ja itsesäätelyä, mutta lelustahan ovat innostuneet kaikki! Siispä, puheterapeutit ja muut lasten kanssa työskentelevät, otetaan tästä innostuksesta kaikki irti ja spinnerit mukaan harjoitteluun! Ilo ja innostus on yhtä kuin oppiminen!

Keräsin tänne ideoita ja materiaaleja, missä oppimisen tukena voi hyödyntää fidget spinnereitä. Mukana myös muutama itse väsätty harjoitus!

Artikulaatioharjoitteluun vaaditaan toistoja paljon, jotta sanat opitaan sujuvasti puheeseen. Mikäpä siis parempi motivoimaan? Fidget spinner pyörimään ja katsotaan kuinka monta sanaa ehditään harjoitella!

Matematiikan harjoittelusta vastaavanlainen idea löytyy täältä.

Liikunnallisia ideoita puolestaan löytyy tästä blogista.

Tässä on hyvä esimerkki kirjainten tunnistamisen ja lukiharjoittelua ajatellen.

Alla olevaan tyyliin voisi askarrella myös vaikkapa alkuäänneharjoituksen. Jokaiseen spinnerin osioon laitetaan alkukirjain esim. A, S, O ja paperilla olisi näillä kirjaimilla alkavia sanoja tai kuvia. Kun spinneri pysähtyy esim. A:n kohdalle, etsitään yksi A:lla alkava kuva ja väritetään se.

Täältä löytyy vielä muutama itse väsätty harjoitus. Mukana mm. tälläinen /r/-harjoitus.



Lisäksi paketissa on nimeämisen harjoitus, sillä siihen kaipaan itse usein pientä piristystä. ”Kerro kaikki eläimet mitä keksit, sillä aikaa kun spinneri pyörii!” Toimii varmasti myös aikuisasiakkailla!

Tai sitten ihan vaan vaihtelun vuoksi korvataan numeronoppa (tai värinoppa) fidget spinnerillä. Yhteen sakaraan laitetaan ”merkki”, joka osoittaa spinnerin valinnan sen pysähdyttyä. Ihan jo värien harjoitteluun oiva peli, kun esillä erivärisiä tavaroita ja tarkoituksena löytää spinnerin osoittaman väriset esineet. Numerospinneri voi myös osoittaa harjoiteltavien sanojen toistojen määrät!

Siispä hyrrät pyörimään!

Keväinen äänteiden metsästys

Täällä etelässä kevät yrittää kovasti tehdä tuloaan. Nuo jokaviikkoiset lumisateet vähän hidastavat prosessia, mutta välillä täällä pöllyää katupöly ja hampaissa ratisee hiekka. Kevät on siis ihan nurkan takana! Jotta me kaikki puheterapeutit ja sen kaltaiset pääsisimme nauttimaan välillä näistä aurinkoisista kevätpäivistä, tarvitaan ulos sopivia tehtäviä. Täältä pesee!

Keväinen äänteiden metsästys:

Lapsi ja aikuinen pääsevät ulos etsimään esimerkiksi /r/-sanoja. Harjoitussanojen toistoja tulee ihan huomaamatta, kun niitä etsitään.

– ”Mikäs siellä olikaan seuraavana listalla?”
– ”Etsitään orava!”
– ”Missä tuo orava oli, kun näit sen?”
– ”Orava oli tuolla puussa.”

Monen etsittävän kohdalla toimii myös se, että lasketaan kuinka monta niitä löydetään. Toistetaan harjoitussanaa vaikkapa niin monta kertaa. Jos haluaa lähteä ihan hifistelemään, niin napataan kuva aina kun jokin etsittävä löytyy! Näin saadaan harjoitusmateriaalia seuraavallekin kerralle 🙂

Nappaa siis tästä mukaan tehtävät /r/-, /s/-, /l/- ja /k/-äänteiden metsästykseen tai tee omasi valmiille pohjalle.

Luetaan, luetaan ja vielä vähän luetaan

Täällä Puhetta terapeutista -blogin kulisseissa luetaan paljon kirjoja. Siis kymmenittäin kirjoja joka päivä. Niitä luetaan heti klo 7 jälkeen aamulla, keskellä päivää ja illalla viimeisillä voimilla pinnistäen. Pienellä Tyypillä on usein lempikirja, jota (vanhempien iloksi) luetaan yli 10 kertaa päivässä. Tästä arjen inspiraatiosta johtuen Puhetta terapeutista syventyy tällä kertaa kirjojen maailmaan.

Eli helppo ja yksinkertainen keino tukea lapsen kielen kehitystä? No kirjojen lukeminen! Tämä on siis tutkittu juttu. Jo pienenä aloitettu kirjojen lukeminen tukee kielen kehitystä, kognitiivisia taitoja ja vaikuttaa jopa tuleviin akateemisiin taitoihin.

Oppiakseen puhumaan ja käyttämään kieltä lapsen tarvitsee kuulla sanoja – ja usein. Kirjat sisältävät paljon sekä arkista että oudompaa sanavarastoa. Uudet sanat opitaan merkityksen kautta ja kirjoissa on käytetty paljon ”vinkkejä” avuksi. Kirjoitettu ja kuultu sana, kuva ja sen osoittaminen sekä käytetty konteksti toimivat hyvin sanojen oppimisen tukena. Kirjan tarinassa usein myös tietyt sanat toistuvat ja toiston avullahan sitä opitaan!

Eli lukekaa siis usein. Joka päivä. Ja myös sitä samaa kirjaa, jonka lapsi tuo aina vaan uudelleen ja uudelleen!

Mitä enemmän lapsen kanssa luetaan, sen parempi.

Kirjan lukeminen on mukavaa yhteistä tekemistä. Kirja on yhteinen mielenkiinnon kohde ja suhteellisen pysyvä lelu verrattuna esimerkiksi palloon. Sitä voi ihmetellä yhdessä ja omalla tyylillä. Niille lapsille, jotka jaksavat kuunnella, voi tekstin lukea sanasta sanaan. Ne lapset, jotka vasta harjoittelevat kirjan lukemista, voivat osoittaa yksittäisiä kiinnostavia kuvia tekstistä välittämättä.

Eli jos lukeminen on lapsesta kivaa, sitä todennäköisesti halutaan tehdä uudelleen. Siispä aikuinen mukaan hassuttelemaan, ihmettelemään, laulamaan ja ääntelemään.

Lapsi oppii todennäköisesti enemmän, kun hän pysyy kiinnostuneena. Aikuinen voi auttaa yhdistämällä kirjan lapsen elämään ja sen tapahtumiin. Pienempien lasten kohdalla tämä voisi tarkoittaa sitä, että kirjan esineitä ja kuvia etsitään myös omasta talosta tai elämästä. Kun kirjassa näkyy pallo, kysytään ”missä sinun pallo on?” tai ”onko sinulla palloa?”. Isompien lasten kohdalla tarinoista voi löytyä yhtäläisyyksiä omakohtaisiin kokemuksiin. ”Muistatko kun me kävimme lääkärissä? Onko sinullakin pikkusisko? Onko sinua koskaan harmittanut jokin asia?”

Lapsi jaksaa yrittää ja oppia erehdyksen ja oivalluksen kautta, kun keskustelu pidetään positiivisena.

Eli kun kirja koskettaa lapsen elämää, se voi olla todella mieluinen. Usein tämä toteutuu helposti aikuisen esittäessä erilaisia kysymyksiä kirjasta.

Lapsi jaksaa yrittää ja oppia erehdyksen ja oivalluksen kautta, kun keskustelu pidetään positiivisena. Esimerkiksi tilanne, jossa lukiessa kysytään missä on pallo ja lapsi näyttää aurinkoa. Jos aikuinen vastaa lyhyesti ”ei”, voi keskustelu loppua siihen. Positiivisen ilmauksen kautta tilanne voisi mennä esimerkiksi niin, että aikuinen toteaa ”Se on aurinko. Ihan totta se näyttää vähän pallolta. Se on myös pyöreä ihan niin kuin tämä pallo täällä”.

Kuinka pienenä kirjojen lukeminen sitten kannattaisi aloittaa? 8 kuukauden ikäisen vauvan kanssa lukemisesta on jo merkittäviä hyötyjä varhaisessa kielen ja puheen kehityksessä. Tätä nuorempien kohdalla ei ole huomattu yhtä suuria etuja, mutta jos vauvaa kiinnostaa jo nuorempana, eikun lukemaan! Se paljonko lapsen kanssa luetaan, on suhteessa lapsen myöhempiin kielellisiin taitoihin ja kouluvalmiuksiin.

Eli mitä enemmän lapsen kanssa luetaan, sen parempi!

Vinkkejä lukemiseen:

OSOITA ja NIMEÄ. Ja lapsen sanavarasto kasvaa!
TAUOTA. Kun aikuinen pitää tahallisen tauon lukemisessa, lapsi usein täyttää hiljaisuuden jollain. Joko pyytämällä lisää tai jopa jatkamalla tarinaa.
LAAJENNA. Jos lapsi nimeää sanan (lintu) aukeamalta, aikuinen voi muodostaa siitä lauseen (juu, lintu lentää).
ESITÄ KYSYMYKSIÄ. Kuka/missä -kysymykset tulevat luonnostaan pienimpien lukijoiden kanssa. Isompien lasten kohdalla kannattaa muistaa pohtimista herättelevät miksi-kysymykset.
KOMMENTOI. Kirjan lukemisesta tulee rennompi tilanne, jos ei aina orjallisesti edetä tekstin mukaan. Välillä aikuinen voi kertoa omia ajatuksiaan; ”Oho, lapsi kiipeää tuossa korkealle. Äitiä vähän jännittää”.
ILO! Kiva hetki kirjan parissa on paras vinkki kaikista.

Siispä LUKEMAAN! Meillä tällä hetkellä yhtenä suosikkina Pikku-Eetun Päästä varpaisiin (Vaukirja). Mitä suosikkikirjoja teillä on?

Lähteitä:

Dickinson, D. K., Griffith, J. A., Michnick Golinkoff, R., & Hirsh-Pasek, K. (2012). How Reading Books Fosters Language Development around the World. Child Development Research, vol. 2012. Saatavissa: http://www.hindawi.com/journals/cdr/2012/602807/cta/

Raikes, H., Luze, G., Brooks-Gunn J. et al., “Mother-child bookreading in low-income families: correlates and out- comes during the first three years of life,” Child Development, vol. 77, no. 4, pp. 924–953, 2006.

Trivette, C.M., Dunst, C.J., & Gorman, E. (2010). Effects of Parent-Mediated Joint Book Reading on the Early Language Development of Toddlers and Preschoolers. CELLReviews, 3(2), 1-15.

Puhetta terapeutista suosittelee: Tunnesovellukset

Vihdoin viimein taas iPad-juttuja blogissa! Pakko myöntää, että tämä postaus on ollut työn alla useampia kuukausia. Viime aikoina vaan on käynyt niin, että elämä haittaa työntekoa ja siihen liittyviä harrastuksia! 😀

Sovellussuositukset liittyvät tällä kertaa tunnetaitoihin ja vähän sivutaan myös sosiaalisia taitoja. Näitä sovelluksia on auttamatta liian vähän. Huomasin etsiessäni, että englanniksi olisi vielä muitakin varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta nyt tällä kertaa mainitut toimivat mielestäni parhaiten suomenkielisessä ympäristössä. Mukana jälleen vinkki-osio vanhemmille (ja miksei myös ammattilaisille).

Kikattavan Kakkiaisen Naamaralli

Gigglebug Entertainment: iOS 2,99e

Ihana kikattava kakkiainen vie tässä sovelluksessa ilmeiden maailmaan. Pelissä matkitaan hahmojen ilmeitä ja napataan kuva pelaajan kasvoista. Mitä lähemmäs ilme osui, sitä enemmän saa pisteitä. Peli on hauska ja sen ohessa voi helposti jutella myös tunteista. Hienoa on, että ohjeet ovat suomeksi!

Vinkkejä vanhemmille

Mieti lapsen kanssa tunnesanoja pelin yhteydessä. Mikä tunne tämä voisi olla? Miltä näyttää yllättynyt ilme? Miten sinä teet vihaisen ilmeen?

Peppy Pals Farm

Peppy Pals AB: iOs/Android 3,99/4,59 (ilmainen lite-versio)

Sovellus on suunniteltu sosiaalisten taitojen ja tunteiden harjoitteluun. Peli on täysin kieliriippumaton, koska tarkoitus on keskittyä ilmeisiin, eleisiin, kehonkieleen ja ympäristön vihjeisiin. Sovellus koostuu pienistä ”tarinoista”, joissa on jokin tehtävä – useimmiten autetaan kaveria. Helpoimmissa tehtävissä esimerkiksi yhdistetään sama tunnekuva piirrettyyn tunteeseen, ja vaikeimmassa päässä ratkaistaan ongelmia (Hevonen söi omenan, jonka pöllö olisi halunnut. Mitä sitten?). Tästä sovelluksesta hyötyvät varmasti kaikki eritasoiset tunnetaitojen harjoittelijat!

(Hox myös muut Peppy Pals -sarjan pelit!)

Vinkkejä vanhemmille

Keskustele pelin tilanteista lapsen kanssa. Onko lapselle koskaan sattunut vastaavaa? Missä tilanteessa olet ollut surullinen? Mitä silloin voisi tehdä? Mikä tekee sinut iloiseksi? Mikä ilme tulee kasvoille iloisena?

Avokiddo Emotions

AVOKKIDO: iOS/Android 2,99/2,99e

Tämä on sovellus, jossa eläimiä puetaan erilaisiin asusteisiin ja annetaan heille mitä kummallisempia tavaroita. Eläimet ilmeilevät ja ääntelevät sen mukaan pitävätkö ne pelaajan valitsemista asusteista. Hauska leikkisovellus tunnetaitojen alkumetreille.

Vinkkejä vanhemmille

Harjoittele haluan/en halua -ilmauksia pelin avulla. Kun eläin ilmeilee kielteisesti, sanallistetaan tilanne ”kirahvi ei halua hattua”. Vastaavasti eläimen tykätessä asuvalinnasta, muodostetaan lause ”seepra haluaa hatun”.

iLearn with Poko: Emotions, Feelings and Colors

Tribal Nova: iOS 2,99e (ilmainen lite-versio)

Sovellus koostuu videopätkistä, joista tunnistetaan tunteita. Tätä voi käyttää suomenkielisten lasten visuaalisena materiaalina, sillä videot ovat englanniksi. Ne toimivat myös ilman ääntä, jos aikuinen kertoo tarinan ja tunnevaihtoehdot suomeksi. Pelissä on lisäksi värien opetteluosuus hieman irrallisena. Tarkoituksena on värittää kuva mallikuvan mukaisesti, mutta värejä pitää osata sekoittaa (esim. vaaleanpunainen väri muodostuu punaisesta ja valkoisesta).

Vinkkejä vanhemmille

Harjoittele tunteiden syy-seuraus -suhteita vastaamalla miksi-kysymykseen. Eli videon tilanne täydennetään lauseeseen ”Poika on _______, koska ________”. Esimerkiksi ”poika on ylpeä, koska osasi kiivetä korkealle.”

Tänne loppuun lisäsin vielä muutaman yksilölliseksi muokattavissa olevan sovelluksen. En osannut valita näistä lempparia, joten nyt tulee bonuksena yksi ylimääräinen sovellus esittelyyn!

Touch and Learn Emotions

Innovative Mobile Apps: iOS 1,99e

Touch And Learn sovellus sisältää aitoja tunnevalokuvia. Ruudulle ilmestyy 4 valokuvaa ja toimintaohje, jonka mukaan valitaan oikea kuva, esimerkiksi ”kuka on väsynyt?” Toimintaohje on englanniksi, mutta asetuksista voi valita ettei sovellus lue sitä ääneen. Näin aikuinen voi kääntää kirjoitetun ohjeen suomeksi. Tämä sovellus taipuu moneen, sillä se muokattavissa omiin tarpeisiin sopivaksi. Asetuksista pääsee valitsemaan harjoiteltavat käsitteet, sanaluokan, äänet jne.

(Hox, soveltuu myös moneen muuhun harjoitukseen, sillä asetuksista voi valita esimerkiksi valokuvista vain verbit, jolloin se soveltuu hyvin toimintasanojen harjoitteluun!)

Vinkkejä vanhemmille

Yhdestä kuvasta voi tulla mieleen useampi tunnesana. Katsokaa yhdessä kuvaa ja kumpikin kertoo oman mielipiteensä; onko kuvassa poika väsynyt vai surullinen? Onko tyttö yllättynyt vai iloinen?

ABA Flash Cards & Games -emotions

Innovative Mobile Apps: iOS 0,99e

Tämä sovellus on teoriassa digitaalinen tunnekuvapakka oikeilla valokuvilla. Kuvan lisäksi saatavilla on teksti ja nauhoitettu puhe. Sovelluksen asetusten ansiosta se on monipuolinen väline tunteiden harjoitteluun! Sovelluksesta on mahdollista tehdä täysin suomenkielinen, mikäli jaksaa nähdä hieman vaivaa. Jokaisen kuvan kohdalla on mahdollista kirjoittaa ja nauhoittaa kuvaa vastaava sana. Myös omia kuvia voi lisätä. Tunteita pääsee harjoittelemaan sovelluksen omissa korttipeleissä, esimerkiksi valitse kuulemasi kuva tai perinteisen muistipelin muodossa.

Vinkkejä vanhemmille

Lisätkää joukkoon muutama lapsen valokuva, jolloin kuvapakkaa selatessa mukana on jännitysmomentti siitä tuleeko sieltä oma kuva!


Mitä tunnesovelluksia te käytätte?

Maalari maalasi taloa, sinistä vai punaista?

Blogissa on vallinnut marraskuu, ollut hiljaista ja pimeää. Puhetta terapeutista kulisseissa ei ole ollut hiljaista, sillä täällä on aloitettu Taloprojekti. Täällä on pyöritelty pohjapiirustuksia, mietitty talon muotoa ja ikkunoiden kokoja. Tästä intoutuneena blogissa esitellään tällä kertaa talonrakennustehtäviä!

Alkuperäinen ideani oli se, että lapsi saisi itse suunnitella haluamansa talon. Eräässä blogissa idea oli viety oikein pitkälle hienoksi myytäväksi tuotteeksi.

Ihan hyvin pärjää myös kotikutoisella versiolla! Täältä löytyi perinteisen talon pohja, johon voi itse piirtää ikkunat, ovet ja värittää haluamansa väriseksi. Vaihtoehtoisesti talon voisi täydentää askartelemalla ensin erikokoisia ja -muotoisia ovia ja ikkunoita. Sitten liimata niitä taloon vaikkapa toisen ohjeen mukaisesti, esimerkiksi ”laita yläkertaan 2 pientä ikkunaa ja alakertaan yksi pyöreä ikkuna”. Harjoittelua saa monesta vinkkelistä kerronnasta ja kuuntelusta käsitteisiin ja laskemiseen.

talopohja

Sanavaraston harjoitteluun talonrakentaminen on yllättävän monipuolinen teema. Löysin kivoja tulostettavia pohjia englanniksi, mutta pienellä viilauksella nämä saa kätevästi myös omaan käyttöön. Täältä löytyy alla oleva kuva talon ulkopuolelta, ja täällä päästään talon sisälle pohtimaan huoneita. Tulostettavia kuvia eri huoneista löytyi puolestaan täältä.

Kerronnan tueksi tämä tulostettava noppa voisi olla hyvä myös vaikkapa aikuisasiakkaille.

Ohjeiden kuunteluun inspiraatiota voi hakea tästä kummistuslinna-tehtävästä. Toinen kertoo mitä kuuluu piirtää, toinen kuuntelee tarkasti ja piirtää kuulemansa mukaan. Tarkan kuuntelun ja muistin harjoittelua!

ohjeet-kummitus

Eikä kannata unohtaa Papunetin rakennetaan talo -peliä, jossa seurataan ohjeita.

Sitten lopuksi vielä talonrakennnuslaulu:
Pulputinpannun Ystävyyden talo.

Rakennetaan taloa,
ystävyyden taloa,
riittää kyllä valoa,
kun rakennetaan taloa.

Naulataan seinät, kop kop, kop kop
naulataan seinä, kop kop kop kop
naulataan yhdessä seinät kop

Rakennetaan taloa…
maalataan seinät, lits läts, lits läts

Rakennetaan taloa…
muurataan takka, nap nap, nap nap

Rakennetaan taloa…
Nostetaan katto, hii’op hii’op…

Rakennetaan taloa…
Pidetään juhlat, huuu, huuu…

(Pulputinpannu)

Huh, mihin soppaan sitä on lusikkansa laittanutkaan, kun lähdettiin tähän rakennusprojektiin! Mutta onneksi kuukausi on vaihtumassa ja päästään heti huomenna jo tunnelmoimaan joulukuuhun.

Joulukuussa muuten luvassa Puhetta terapeutista Facebookin puolella ideajoulukalenteri!

Kuka saa, kuka saa lorupussiin kurkistaa?

Täällä puhetta terapeutista kulisseissa on viime aikoina kuulunut tavallista enemmän loruja ja lauluja pienen 6kk kuulijan vuoksi. Tähän liittyen sohvan toisesta päästä tuli oiva kysymys; mitä kaikkea hyötyä on loru- ja laululeikeistä, erityisesti siis puheen kehityksen näkökulmasta?

Lorut ja laulut tukevat kielen ja puheen kehitystä kaikissa sen kehitysvaiheissa. Esimerkiksi pienimmät lapset voivat oppia uusia sanoja, kun taas isommat lapset voivat oppia vaikkapa riimittelemään.

Lorut ja laulut sisältävät usein paljon toistoa ja ovat kokonaisuudessaan lyhyitä. Lapsi kuulee samat sanat monta kertaa lorun aikana ja tällöin ne jäävät paremmin mieleen. Sanojen toisto voi myös auttaa lasta tiedostamaan toistuvat äänteet, joista sanat muodostuvat. Usein lorussa tietyt äänteet toistuvat ja korostuvat (körö körö kirkkoon, papin muorin penkkiin..). Tämä voi lisätä lapsen tietoisuutta puheen rytmistä ja tavuista. Lapsi voi lorujen ja laulujen avulla havaita yhtäläisyyksiä sanojen välillä (esim. riimiparit), joka on tärkeä vaihe lapsen luku- ja kirjoittamistaidon oppimisessa.

Lorut ja laulut ovat helppo leikki mukaanotettavaksi ja niitä voi toteuttaa missä tahansa. Loruttelu voi mahdollistaa tärkeitä vuorovaikutushetkiä lapsen ja vanhempien, tai vaikkapa sisarusten, kesken. Katsekontaktin, vuorottelun ja jaetun tarkkaavaisuuden harjoittelua tulee ihan huomaamatta. Lorujen ja laulujen kautta voi olla helppo tutustua myös esimerkiksi tunteisiin, opetella syy-seuraussuhteita tai hassuttelua huumorin avulla. Lisäksi roolileikkiä, mielikuvitusta ja eläytymistä saa harjoitella helpossa kontekstissa, esimerkiksi ”Äiti-ankka sanoi että kvaak, kvaak, kvaak”.

Lorut ja laulut sisältävät myös musiikillisen puolen; rytmin ja tahdin, jota on helppo seurata ja jossa korostuu äidinkielen piirteet. Lisäksi oman äidinkielen äänen intonaatiot ja sävelet tulevat tutuksi. Usein lauluihin ja loruihin liitty jokin leikki. Kun loruun tai lauluun lisätään käsi- ja/tai keholiikkeet, aivot saavat stimulaatiota monen eri aistin kautta. Lapsen on helpompi muistaa liikkeet ja sanat yhdessä.

Kuuntelemisen alkeita voi harjoitella lorujen ja laulujen avulla. Lorut ja laulut kun ovat kuin lyhyitä tarinoita. Pienet lapsetkin jaksavat kuunnella ne alusta loppuun. Ja ne voivat olla lapsen ensimmäisiä (ulkoa opittuja) lauseita. Näiden avulla harjoitellaan ihan huomaamatta ajallisia sarjoja ja järjestyksiä, esimerkiksi mitä tuli ensin-mitä tuli sitten. Tämä valmistaa lapsia kirjojen ja pidempien tarinoiden maailmaan. Toistuvat sarjat muodostavat myös matematiikan alkeet.

Vanhempien lasten kohdalla hyötyinä on myös tutustuminen kirjoitettuun kieleen. Kun loru on jo ennestään tuttu tai lapsi oppii lorun ulkoa, hän saattaa pystyä myös seuraamaan kirjoitettua kieltä ja oppimaan sanat kuvina.

Usein loruissa ja lauluissa käsitellään leikin kautta lapsille opetettavia taitoja, kuten laskemista, kokoja, sijaintikäsitteitä. Puhumattakaan sanavaraston rikastamisesta! Ja viimeisenä tietysti ilo ja yllätyksellisyys. Sehän tässä on pääasia! Useat lorut ja laulut ovat hassuja tai jopa aivan hullunkurisia.

Perinteisten loruttelun ja laulelun lisäksi vanhempien lasten kanssa voi kokeilla esimerkiksi:

  • Sanoa loru väärin. Huomaako ja korjaako lapsi?
  • Lopeta loru kesken ja anna lapsen täydentää puuttuva sana.
  • Keksikää lapsen kanssa uudet loru- ja laululeikit tai tehkää loruista omat persoonalliset versiot (”Terapeutti Johanna, hän asuu Puhetiellä, kaikki laulut ja leikit leikkii siellä..” (leipuri Hiiva sävelellä))

Kokosin tähän mukaan muutamia omia lemppariloruja ja -lauluja. Toiset sopivat paremmin työminälle ja toiset taas kotiminälle. Karkeasti olen koonnut listaa niin, että alussa on pienemmille vuorovaikutusleikkejä ja lopussa isommille lapsille tarkoitettuja lorutteluja. Valitse käyttöön omat suosikkisi tai kommentoi mistä loruista sinä tykkäät! Täältä saat PDF-muodossa ladattua omaan käyttöön lorupussiin tulostettavat kortit.

Tässä isä pupu on
Tässä isä pupu on, tässä äidin näät,
tässä pikkupupuset kaikki näet päät,
iloisina toisilleen ne kuumartaa,
korvansakin ristiin nämä puput saa.

– Marja-Riitta Väkevä

Pesen varpaat
Pesen varpaat, pesen tukan,
pesen kullalta paidan ja sukan
naurua en voi sinusta pestä,
nauru se tulee sydämestä.

– tuntematon

Pienen pieni veturi
Pienen pieni veturi aamulla kerran,
hieroi hyvin savuisia silmiään,
sitten se pihisi ja puhisi ja yski,
tsu tsu tsu, lähdetään.

– trad., suom. sanat Liisa Tenkku

Jompsis kompsis
Jompsis, kompsis, jompsis, kompsis,
koira metsään meni.
Susi tuli vastaan!
Kipin kapin kipin kapin kottiin tullee,
kipin kapin kipin kapin kottiin tullee.

– tuntematon

Keisari kiertää
Keisari kiertää kartanoa,
keisari kiertää kartanoa,
katsoo ikkunasta, katsoo akkunasta,
painaa ovikelloa,
pyyhkii jalat,
ja astuu sisään.

– tuntematon

Limpsin lampsin
Limpsin lampsin jalkapatikalla, patikalla joo,
Köröttelen köröttelen kympin ratikalla, ratikalla joo
Soitan kelloa, painan nappia, tällä pysäkillä pois!
Liukuportaita metroon ja metrolla mummolaan

– Hannele Huovi

Ajellaan, ajellaan
Ajellaan, ajellaan pitkä matka mummolaan,
ajellaan, ajellaan joutuin mummon luokse.
Soudetaan, soudetaan pitkä matka mummolaan,
soudetaan, soudetaan joutuin mummon luokse.
Lennetään, lennetään pitkä matka mummolaan,
lennetään, lennetään joutuin mummon luokse.

– tuntematon

Kiva kun oot täällä
Matti-poika, Matti-poika kiva kun oot täällä
Matti-poika, Matti-poika kiva kun oot täällä,
aijai jaijaijai kiva kuun oot täällä
aijai jaijaijai kiva kuun oot täällä

– Maija Simojoki

Tossu ja sukka
Tossu ja sukka ne tirkistää,
onkohan kaikilla varpailla pää

Yks, kaks ja pim pam pom,
kenen nämä varpaat on?
No, Villen/Maijan nämä varpaat on.

– Soili Perkiö

Jänöjussi puputti
Jänöjussi puputti,
juu, juu juputti.
Suu supussa suputti,
korvat hupussa huputti.
Silmät ristissä ripitti,
pakoon juosta kipitti.

– Kirsi Kunnas

Aurinko, aurinko
Aurinko, aurinko lettuja paistaa,
hauska on auringon lettuja maistaa,
kiipeän puuhun, pistelen suuhun,
loput voin heittää ukolle kuuhun,
sitten käynkin nukkumaan,
pikkuinen masuni pullollaan.

– tuntematon

On maassa lunta
On maassa lunta
ja siilipariskunta
jo nukkuu talviunta.
Näkee unta kuusta
ja hiiren sääriluusta
ja omenapuusta
ja lämpimästä kesästä
sekä somasta käenpesästä.

– tuntematon

Pikkuiset kultakalat
Pikkuiset kultakalat lammessa ui,
pikkuinen kalaäiti huolestui,
uikaa, uikaa, jos osaatte,
ja ne uivat ja uivat sen uskotte.

Hop hop däpä däpä
hop hop hui
hop hop däpä däpä
hop hop hui
hop hop däpä däpä
hop hop hui
ja ne uivat ja uivat,
sen uskotte!

– Anna-Kaarina Kiviniemi

Hämä-hämähäkki
Hämä-hämähäkki kiipes langalle.
Tuli sade rankka, hämähäkin vei.
Aurinko armas kuivas satehen,
hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.

– tuntematon

Hau, hau sanoi hauva
Hau, hau sanoi hauva,
se oli pikkuinen kuin vauva.
Miau, miau, sanoi katti,
se oli pikkuinen kuin tatti.
Muu, muu, sanoi sonni,
se oli pikkuinen kuin monni.
Nöf, nöf, sanoi possu,
se oli pikkuinen kuin tossu.

– tuntematon

Apina kapina
Apina kapina kiipesi puuhun,
putosi sieltä poliisin suuhun,
poliisi luuli sitä makkaraksi
ja puraisi palan pois.

– tuntematon

Auto ajoi kilparataa
Auto ajoi kilparataa,
mittari näytti kuuttasataa,
yksi pyörä putosi pois.

– tuntematon

Missä on peukalo
Missä on peukalo,
Missä on peukalo,
tällähän minä, täällähän minä,
mitä sulle kuuluu,
kiitoksia hyvää,
juostaan pois, juostaan pois

– kansanlaulu

Kolme pientä ankkaa
Kolme pientä ankkaa lähti leikkimään, vuorten taaksen kauas pois.
Äiti ankka sanoi, että kvaak, kvaak, kvaak. Vain kaksi ankkaa tuli takaisin.

Kaksi pientä ankkaa lähti leikkimään…jne….
Vain yksi ankka tuli takaisin.

Yksi ankka lähti leikkimään, vuorten taaksen kauas pois,
Äit ankka sanoi, että kvaak, kvaak, kvaak, ei yhtään ankkaa tullut takaisin.

Silloin tuli isä ankka ja huusi KVAAK ja kaikki kolme pientä ankkaa tuli takaisin.

– trad.

Elefanttimuori
Elefanttimuori,
takamus kuin vuori,
seisoo kärsä sojossa,
pieni häntä ojossa.
Pelkää merta kamalasti,
mielii rantaan sukkelasti.
Tahtoo maissa lorvia,
heilutella korvia.

– tuntematon

Karhut ottavat valokuvia
On se vähän outoa huvia
kun karhut ottavat valokuvia:
Yhdessä kuvassa on korvat,
yhdessä on kuono,
yhdessä on tassut,
yksi on muuten huono,
yhdessä on polvi,
yhdessä on hännänpää,
yhdessä on napa
– eikä mitään enempää.

– Hannele Huovi

Kaikki meni sekaisin
Kaikki meni sekaisin
kun lehmä löysi mopedin.
Se istui ihan joka säällä
pienen pienen mopon päällä.
Hännän sitoi tarakalle,
ettei se jäisi pyörän alle.
Sanoi ettei ikinä
enää aio kävellä.

– Arja Huhtinen

LÄHTEET:
http://www.talentia.fi/files/3313/Kielenkehitys1.pdf
https://www.theseus.fi/handle/10024/59529
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/60448/Orava_Tiia.pdf?sequence=1
http://www.earlyliteracylearning.org/cellreviews/cellreviews_v4_n3.pdf

Pokemon poweria puheterapiaan

Pakkohan sitä oli itsekin ottaa osaa tähänkin villitykseen! Pokemon Go taitaa olla jo lähes kaikille tuttu. Jos ei muuten, niin ainakin sen verran että on lukenut nimen lehtien otsikoista. Itse ajattelin ottaa Pokemonit mukaan terapiaan ihan perinteisessä, paperisessa muodossa tuomaan lisämotivaatiota. Moni asiakas pelaa sovelluksella vapaa-ajallaan ja on aiheesta kiinnostunut, joten miksipä ei siis hyödynnettäisi tätä innostusta myös harjoittelussa?

Tällä peli-idealla pääsee kuka tahansa helposti mukaan Pokemon-villitykseen. ”Etsi pokemon”-peli koostuu alustasta, jossa on erilaisia Pokemon-hahmoja riveissä sekä niihin liittyvistä väittämistä.

Pokemon-kuvat tuntuivat olevan hyvin suojattuja ja niitä ei tunnu ilmaiseksi löytyvän, varsinkaan muuhun kuin omaan käyttöön. Tästä syystä en valitettavasti voi jakaa valmista pelipohjaa, koska se rikkoisi kuvien käyttöoikeuksia. Pokemonin sivuilta ja Googlettamalla (hakusanoina ”Pokedex”, ”Pokemon Go” tai ”Pokemon clipart”) onneksi löytyy kuvia, joita jokainen voi omaan käyttöönsä ottaa. Vaihtoehtoisesti voi käyttää iPad-sovellusta tai omasta Pokemon Go- pelistä otettuja kuvakaappauksia. (Tällöin toki tarvitsee olla pelannut peliä, jotta siellä Pokemoneja olisi)

Tarvitaan siis pelialusta ja väittämiä, kuten:

”Etsi keltainen Pokemon.”
”Etsi lentävät Pokemonit.”
”Etsi ne kaikki, joilla on neljä jalkaa.”
”Etsi ne kaikki, joilla on piikkejä.”
”Etsi suurin Pokemon.”
”Etsi S:lla alkavat Pokemonit.” (tätä varten tarvitsee lisätä pelialustaan nimet hahmoille!)

”Etsi se, joka on vihreän madon vieressä.”
”Etsi sellainen, jolla on kaksi päätä mutta ei käsiä.”
”Etsi se, jolla on pitkä häntä ja vaaleanpunainen vartalo.”
”Etsi se, joka on meritähden (Staryu) vasemmalla puolella.”

Harjoittelun kohteena ovat siis väittämistä riippuen värit, lukumäärät, alkuäänteet, sanavarasto, sijaintikäsitteet, tarkka kuuntelu, päättely, ymmärtäminen, kuulomuisti ja vaikka mitä muuta.

Tähän asti on pärjätty pelkällä yhdellä isolla kuvalla, jossa on paljon Pokemon-hahmoja. Vaihtelua saa, jos tekee pikkukuvat lisäksi. Näillä voi pelata vaikkapa lottoa tai muistipeliä. Nostamalla pikkukortteja pussista saa helposti mukaan kerrontaa ja ohjeen ymmärtämistä, kun tehtävänä on kuvailla saatu Pokemon kaverille, joka etsii sen pelialustalta.

Korteillahan voisi pelata myös oikean maailman Pokemonien etsimistä, jos ne piilotetaan huoneeseen ja etsitään ne ohjeiden mukaan.

Lukutaitoisille tai taitavimmille lapsille voi tehdä lisäkortit, joissa on Pokemonien tiedot, kuten pituus tai voimakkuus (tai käytä Pokemon Go -sovelluksessa olevia kortteja ja tietoja). Näin saadaan harjoiteltua mm. lukutaitoa, luetun ymmärtämistä ja päättelykykyä.

”Etsi painavin pokemon.”
”Etsi voimmakkain Pokemon.”
”Etsi vesipokemonit.”

Eikun Monneja etsimään! Gotcha!

Viivapelillä syksyyn

Niin se on jo elokuu! Kesä meni yhtä yllättäen kuin tulikin ja blogi jäi lomalle kirjoittajan nauttiessa joutenolosta. Kesällä on kerätty hyvä määrä aurinkoenergiaa talteen, syöty mahaan litroittain marjoja ja matkattu ympäri kotimaata. On kyllä pakko myöntää, että ihan vähän vain piipahdin Tigerissa kurkistamassa olisiko puheterapeutin kassiin täydennystä, ja ihan vähän vain tutustuin Pokemon-peliin työt mielessä.

Kesälomilta paluu voi olla haastavaa niin meille ammattilaisille kuin asiakkaillekin. Halusin jonkun helposti toteutettavan idean terapiaan, jonka avulla voisi käydä läpi kesälomakuulumisia asiakkaiden kanssa. Tässäpä siis hyvä peli-idea, joka taipuu moneen tarkoitukseen. Viivapeli on muokattavissa moneksi ja se on yksinkertaisesti toteutettavissa. Näkisin, että tätä voisi muokattuna hyödyntää niin pienten lasten kuin jopa aikuistenkin kanssa. Tämä toimii niin kahdenkeskisessä tilanteessa kuin vaikkapa päiväkotiryhmän tai koululuokan kanssa.

Viivapeli toimii niin, että lattiaan laitetaan teipistä viiva. Esitetään väite tai kysymys muodossa: ”Ylitä viiva, jos söit jäätelöä kesällä”. Asiakkaan tehtävä on kuunnella tarkasti ja toimia sen mukaisesti.

Taitavampien asiakkaiden kanssa voisi myös lisätä kerrontaosuuden tehtävään niin, että liikkumisen (vastauksen) jälkeen jutellaan aiheesta; ”Minkä makuista jäätelöä söit? Söitkö jotain muuta herkkua? Mitä?” Pelissä taitaakin haastavinta malttaa pysyä paikoillaan silloin, jos ei kuulukaan ylittää viivaa 😀

Esimerkkiväittämiä kesälomasta eli ”ylitä viiva, jos..”

– tykkäät kesästä enemmän kuin talvesta
– kastuit kesällä vesisateessa
– ET käynyt uimassa kesän aikana
– näit sateenkaaren kesällä
– kävit saunassa kesällä
– lensit lentokoneella toiseen maahan
– ET käynyt huvipuistossa
– kävit isovanhemmilla kylässä
– ET tykkää mansikoista
– pelasit lautapelejä kesällä

Variaatiovaihtoehtoja

Tehtävä helpottuu, jos viivan eri puolille laittaa esim. hymynaaman kyllä-vastaukseksi ja vaikkapa X-merkin ei-vastaukseksi. On helpompi vastata kysymyksiin, kun ei tarvitse kuunnella, päätellä ja muistaa kuuluiko nyt liikkua viivan yli vai ei. Tällöin kaikki kysymykset siis kyllä/ei-muotoon ja lapsi menee oikean kuvan päälle.

Jos väittämien ymmärtämisessä on haastetta, niihin on helppo tehdä tukikuvat. Esimerkiksi UIDA-kuva uintikysymykseen, MANSIKKA-kuva mansikkakysymykseen, ja edellä mainitut kyllä/ei -kuvat lattiaan vastaamista varten.

Taitavammille lapsille tai aikuisille haastetta ja vaihtelua saa esimerkiksi muuttamalla tehtävän totta vai tarua -muotoon. ”Onko totta että kesällä lasketaan pulkkamäkeä?” Tällöin harjoittelun kohteena onkin tarkka kuuntelu.

Kysymykset voi muodostaa myös kumpi-muotoon; ”Kummasta pidät enemmän kissoista vai koirista?” Tällöin viivan toinen puoli on kissa-vastaukselle ja toinen koira-vastaukselle.

Vaihtoehtoisesti väitteisiin voi lisätä ohjeen mukaan toimimista. ”Hyppää 3 kertaa viivan yli, jos… Istu viivalle, jos..”

Erivärisillä teipeillä saa myös lisää haastetta. ”Jos…, mene ensin punaiselle ja sitten keltaiselle viivalle, Mene keltaiselle, jos…”

Artikulaatioharjoituksissa kuten kuulonvaraisessa erottelussa tämä peli voi tuoda vähän vaihtelua; ”Jos sanassa kuuluu /r/, hyppää viivan yli.”

..ja tässä vasta muutamia käyttöesimerkkejä.

Tämä sopisi mielestäni hyvin ensimmäisiin työviikkoihin, koska peli ei yksinkertaisuudessaan kuormita liikaa lomalta palaavan puheterapeutin päätä ja asiakkaat saavat mukavaa harjoittelua ihan ”vahingossa”.

Mihin ajattelit tämän sopivan sinun työssäsi?