Puhetta Terapeutista testaa: Roihusten arjessa esittely

Onpas mukava istua sisällä suojassa tuolta kylmältä tuulelta, mikä ulkona puhaltaa. On ollut varsin työntäyteinen syksy ja sen lisäksi meillä on sairasteltu ihan liikaa. Onko muillakin ollut yli kuukauden kestänyttä yskää? Ei kiitos! On ollut varsin kivaa lisätä vähän asiakkaita, kun olen vihdoin taas täysipäiväisesti töissä. Lisäksi kotirintamalla on saanut huomata, että omakotitalossa on kyllä aina jotain pientä puuhaa tehtävänä, varsinkin kun viime hetkillä tehtiin pihatöitä ja sormet palellen laitettiin siirtonurmikkoa!

Nyt jatkuu Puhetta Terapeutista testaa -sarja, jossa tutustun yhteistyötahojen erilaisiin materiaaleihin. Mainittakoon tähänkin alkuun, että valitsen itse materiaalit mihin tutustun ja kirjoitan niistä vain omia ajatuksiani ja havaintoja. Tämä osa onkin joutunut odottamaan, mutta eikös hyvää kannatakin odottaa?! 🙂

Kyseessä on siis Roihusten arjessa -materiaali, joka on monipuolinen kommunikoinnin ja kielellisten taitojen tukemisen paketti. Roihusten arjessa -materiaali on Kipinäkeskuksen puheterapeuttien taidonnäyte. Roihusten kuvituksesta saamme kiittää Nadja Sarellia. Kipinäkeskus ystävällisesti lähetti minulle arvostelukappaleen materiaalista!

Roihusten materiaali on tarkoitettu kielellisten taitojen, sanavaraston ja kommunikoinnin kehityksen tukemiseen. Roihusten perhe on paketin ydin, jonka ympärille on luotu löyhä tarina materiaaleja ajatellen. Perheeseen kuuluu 5-vuotias Oona, isoveli Otto, pikkuveli Aapo ja isä ja äiti. Perheellä on Eppu-koira, ja naapurissa asuu mummi. Voisin kuvitella, että paketista on hyötyä ainakin varhaiskasvatuksessa, suomi toisena kielenä opiskelussa, erityisopetuksessa sekä puheterapiassa. Varmasti löytyy myös sellaisia perheitä ja vanhempia, jotka saavat tästä paketista apua kielellisten taitojen harjoitteluun.

Roihusten arjessa -pakettia avatessa tuntui kyllä ihan joululta. Niin paljon sisällä oli ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Mielestäni Roihusen ”juttu” ovat 6 kpl suuria A3-kokoisia arkikuvia, jotka ovat erilaisista Roihusten perheen arkitilanteista, kuten ruokailusta, olohuoneesta tai päiväkodista. Näiden arkikuvien ympärille koko materiaali rakentuu kuvakorttien, kerrontakorttien, toimintataulujen ja erilaisten tehtävien ja pelien avulla. Materiaali on valmiiksi järjestetty selkeästi pusseihin ja sadat pikkukortit on koodattu niin, ettei haittaa vaikka kaikki menisivätkin sekaisin jossain vaiheessa. Esimerkiksi jos sattuisi käymään niin, että 2-vuotias löytyy korttipinon keskeltä. Ja mikä parasta, mukana on muistitikku, jossa on kortit, toimintataulut ja tehtävät sähköisessä (ja muokattavassa!) muodossa!

Minulla oli testijoukoissa mukana 2-vuotias Tyyppi sekä oma asiakaskuntani, joka koostuu noin 3-8-vuotiaista lapsista. Ihastuin heti alussa arkikuvien käyttömahdollisuuksiin! Taustakulisseissa hääräävä Tyyppi lähti spontaanisti kertomaan ja kyselemään arkikuvista, ja halusi plärätä ne kaikki läpi. Itselleni tuli mieleen lukuisia ideoita kielellisistä tavoitteista, mitä niiden varassa voisi harjoitella; ymmärtämistä, kerrontaa, sanavarastoa, käsitteitä, kielioppia, kysymyssanoja… Ja siis tarkoitan vasta pelkästään arkikuvia, jotka ovat vain murto-osa Roihusten paketista!

Jokaiseen arkikuvaan liittyy kerrontakortit ja PCS-kuvat. Yksinkertaisimmillaan tehtävänä voisi olla, että pikkukuvat etsitään isosta arkikuvasta tai käytetään niitä sellaisenaan nimeämisen harjoitteluun. Kerrontakuvat ovat irrallisia osia isosta arkikuvasta, ikään kuin leikattuja paloja siitä. Kuvakortit ovat puolestaan PCS-kuvia arkikuvan asioista ja toiminnoista. Lisäksi on vielä toimintataulut, jotka sisältävät ydinsanastoa jokaisesti arkikuvasta. Toimintataulujen avulla on helppo harjoitella lausetasoista ilmaisua kuvin tuettuna. Niin ja ydinsanaston harjoittelua varten on vielä valmis harjoitteluohjelmakin. Kun kerrontakuvat leikkaa irti, niin kaikki muu onkin käyttövalmiina! Tämä on mielestäni suuri plussa, ettei esimerkiksi 347:ää PCS-kuvaa tarvitse alkaa leikkaamaan itse!

Materiaalit yllä olisivat jo olleet vallan mainio paketti, mutta Roihunen sisältää lisäksi hurjan määrän tehtävä- ja leikki-ideoita kielelliseen harjoitteluun välineiden kera. Laatikosta löytyy mm. kärpäslätkä ja kärpäskortit, magneettionki ja klemmarit ongintaa varten, erilaiset nopat ja pussi pussileikkeihin. Eikä tämä ole edes kattava lista! Muistitikulta löytyy myös tulostettavia noppapelejä jokaiseen arkikuvaan liittyen ja tehtäviä, joita voi antaa vaikkapa puheterapiasta kotitehtäväksi. Käyttöoppaassa on 13 erilaisia harjoitusideaa ja niihin erilaisia soveltamisvinkkejä. Esimerkiksi kuvien vierittely, jossa laitetaan auton kyytiin pcs-kuva ja lähetetään se kaverille samalla kun nimetään tai kerrotaan kuvasta. Kipinäkeskuksen nettisivuja lainatakseni: valmiit ideat ja materiaalit vaikka koko vuodeksi!

Puhetta Terapeutin kulisseissa lemppariksi osoittautuivat onginta- ja värinoppapeli. Ongintatehtävä toteutettiin laittamalla klemmarit kuvakortteihin, onkimalla ne ja etsimällä vastaavat kuvat arkikuvasta. Värinoppapelissä heitettiin värinoppaa ja etsittiin nopan värin mukaisia asioita arkikuvasta. Nämä tehtävät kehittävät esimerkiksi sanavarastoa, värisanoja, lukumääräsanoja ja kysymyssanoja. Asiakkaiden kanssa lempparitehtävät löytyivät kärpäslätkäpelistä sekä ahmattimummosta. Kärpästen kuvien taakse laitetaan kuvakortteja, ja aina kun lätkäisee kärpäsen, saa kurkata mitä kärpänen on syönyt. Vastaava kuva etsitään arkikuvasta, ja kerrotaan kaverille lausemuodossa toiminnosta tai esineestä, tarvittaessa toimintataulua apuna käyttäen. Ahmattimummo tulee lähes valmiina (vaatii pienen askartelun) Roihusen paketin mukana. Mummolle syötetään valittuja kuva- tai kerrontakortteja, esimerkiksi luokitellen ”tänään mummo haluaa syödä vain vaatteita”. Syöttämishahmot ovat aina pop!

Tätä pakettia on kyllä pakko suositella! Tekemistä riittää eri ikäisille ja eri makuun. Materiaalia voi hyödyntää niin ryhmässä kuin kahdenkesken. Itse olen käyttänyt tätä pääosin etäpuheterapiassa, joten siihenkin materiaali soveltuu vaikka lähtökohtaisesti onkin tarkoitettu lähitapaamisiin. Tehtävien muokkaamismahdollisuus on virkistävä uusi ominaisuus! Mikäli on käytössä Boardmaker-kuvaohjelman lisenssi, voi muokata lähes kaikkia valmiita kortteja ja tehtäviä sopivaksi. Suuri plussa on myös se, että paketissa on kaikki lähes valmiina käyttöä varten, eikä tarvitse metsästää tehtäviin tarvittavia tavaroita ja materiaaleja ympäriinsä. Reissaavan terapeutin unelma, kun kaikki on samassa salkussa! Materiaalit on mukavasti järjestetty pikkupusseihin eivätkä mene siis heti sekaisin. Omaan makuun pienimmät pussit olivat kylläkin liian pieniä, ja tuntui tuskastuttavalta saada kortit niihin mahtumaan. Siirryin siis kumilenksujen käyttäjäksi kuvakorttien kohdalla. Muita heikkouksia paketista onkin vaikea keksiä, toiveita ja lisätehtäväideoita taas vilisee mielessä hurja määrä.

Tätä pakettia on kyllä pakko suositella!

Kipinäkeskus muuten järjestää koulutuksia Roihusten materiaalin käytöstä ja Facebookissa on myös ryhmä, jossa voi jakaa ideoita ja kokemuksia Roihusten paketin tehtävistä. Jos satut jo olemaan Roihusten perheen käyttäjä, ja kaipaat jotain uutta, Kipinäkeskukselta on tulossa jatkoa materiaaliin jo marraskuussa, kun he julkaisevat uuden Roihusten harrastukset paketin!

Kirjoitin alunperin megapitkän postauksen Roihusten innoittamana, mutta päätinkin jakaa sen kahtia esittelyyn ja käytännön vinkkeihin. Tulossa siis pian osa 2, jossa käytännön vinkkejä (Kipinkeskuksen ja omiani sulassa sovussa).

Autistisen lapsen mielenkiinnon kohteet

Syksyinen aurinko jo pilkistelee tuolta puiden takaa ja maa on täynnä erivärisiä lehtiä. Ah! Syksy onkin ollut tavallista vauhdikkaampi. On ollut muuttoa, perehdytystä, EA-kurssia ja satoja post-it lappuja muistuttamassa tekemättömistä hommista. Puhumattakaan kotona olevista hommista, kuten kaivinkoneen tilaamisesta pihahommiin, maalareiden työn jäljen seuraamista ja istutuksien viimeistelystä ennen talven tuloa. Mutta näin syntyy hyvä tasapaino, kun työ ja vapaa kohtaavat, niin molempia jaksaa hyvällä fiiliksellä! Näistä syistä blogi on saanut hieman odotella vuoroaan.

Puheterapeuttien kesken oli tässä syksyllä keskustelua autistisen lapsen mielenkiinnon kohteista. Tästä innostuneena ajattelin kerätä omia vinkkejäni tänne blogiin! Tästä aiheesta löytyisi varmasti jokaiselta vinkkejä ja ajatuksia kysyttäessä. Sitten kuitenkin, kun tilanne osuu kohdalle ja tarvitaan uutta kiinnostavaa tekemistä, ei tulekaan mieleen enää mitään. Ajattelin siksi koota yhteen autistisia lapsia kiinnostavia leikkejä ja tehtäviä. On syytä kuitenkin muistaa, että jokainen lapsi on erilainen ja jokaista voi kiinnostaa aivan eri asiat. Näistä on kuitenkin itselläni ollut positiivisia kokemuksia!

Miksi näitä tarvitaan? Autistisen lapsen maailma poikkeaa tavanomaisesti kehittyvän lapsen maailmasta ja perinteiset lapsia kiinnostavat jutut eivät välttämättä kiinnosta lainkaan. Kun keksitään tai löydetään asioita, mistä autistinen lapsi kiinnostuu, voidaan niitä käyttää motivoimaan harjoittelua ja oppimista. Esimerkiksi jos lapsi innostuu pyytämään ks. asiaa uudelleen tai itselleen, voidaan harjoitella katseella, kuvalla, apuvälineellä, viittomalla tai puheella pyytämistä.

Saippuakuplat

Nämä taitaa olla puheterapeuttien ”go to” -väline autististen lasten kiinnostuksen kohteita kokeiltaessa. Ainakin oma kokemus on, että näistä kiinnostuu moni asiakas melkeinpä diagnoosista riippumatta!

Ilmapallon päästäminen karkuun

Jo pelkästään ilmapallon puhaltaminen voi kiinnostaa, kun pallo täyttyy pikkuhiljaa. Hauskuuttaa voi saada lisää päästämällä puhalletun pallon irti niin, että ilma karkaa.

Yllätysmakaronit

Minulla on laatikollinen raakoja makaroneja, joiden sekaan piilotetaan milloin mitäkin; pikkuleluja, kortteja ja palloja tms. Tässä tuntuu viehättävän ääni ja se miltä makaronit käsissä tuntuvat. Tätäkin voi pyytää lisää, jos laatikkoon laittaa välillä kannen.

Autojen laskettaminen

Tämä on vähän kuin nuo saippuakuplat – tuntunut toimivan aina! Eräs lapsi innostui laskettamaan kaltevalla alustalla pikku dinosauruksia, toinen pikkuautoja ja yksi toi kaiken mahdollisen kokeiltavaksi.

Tapahtumalelut

Tarkoitan siis ns. ”vauvaleluja”, joissa jotain nappia painamalla hahmo hyppää ylös tai esim. lisätessä renkaan torniin kuuluu musiikkia tai vilkkuu valoja. Näiden kokeilussa toki kannattaa tuntea lapsi, sillä joillekin joilla on erityistä aistiherkkyyttä esim. vilkkuvalot voivat olla liikaa.

Musiikki

Tätä olen kokeillut lasten lempibiiseillä ihan CD-soittimella sekä iPadistä soittamalla. Välillä biisi pauselle, jotta lapsi joutuu vähän näkemään vaivaa saadakseen lisää.

Tuolilla pyörittäminen

Toimistotuolille istumaan ja eikun ympäri!

Tornin kaataminen

Itselleni on sattunut sellaisia autistisia lapsia kohdalle, joita ei ole tornin RAKENTAMINEN kiinnostanut. Mutta kun minä olen tornin kasannut, niin KAATAMINEN onkin ollut mieleistä!

Trampoliini

Tätä mahdollisuutta varten liikkuva terapeutti on saanut tutustua päiväkotien ja koulujen liikuntasaleihin. Tätä ei meinaan löydy minun autostani 🙂 Trampoliinilla hyppely on tosin välillä niin kivaa, että puheterapeutti ei saa lasta sieltä pois!

Vesihana

Vesi elementtinä on ihmeellinen ja sitä kannattaa hyödyntää! Vesihanan avaaminen, vesivanan katsominen tai koskeminen ja sitten hanan sulkeminen voi olla hyvä mielenkiinnon ylläpitäjä.

Pyyhkeen päällä vetäminen

Lakana, pyyhe tai jopa matto käyvät tähän. Lapsi kyytiin ja aikuinen hommiin!

Taikapullon pyöritteleminen

Vesipulloon vettä ja hileitä tai useampaa väriä öljyn kera. Pullon pyörittely on suorastaan hypnotisoivaa. Tämä taikapullo toimii ihan täällä kotijoukoissakin, niin ihmeellinen se on!

Tässä omat vinkkini autistisen lapsen mielenkiinnon kohteista. Näitä löytyy varmasti niin monta kuin on lapsiakin, joten jaa omasi kommenttikentässä niin saadaan kerättyä kaikki ideat kasaan!

Kuvat: Caleb Woods, Julie Laiymani, Sandy Millar, Michał Parzuchowski, Imani

Ensimmäinen yhteinen kieli -tukiviittomat

On kulunut ihan luvattoman pitkä aika ilman blogipostausta. Kirjoittaminen on usein mielessä, mutta aikaa ei ole päivästä löytynyt. Ideoitahan tulee jatkuvasti uusiin postauksiin, mutta tarvitsisin sovelluksen joka imisi idean mielestäni ja tekisi siitä blogipostauksen. Löytyisiköhän sellaista? Onhan näitä VR-juttuja nyt kovasti kehitelty! 😀

Olen pitkään halunnut tehdä blogipostauksen tukiviittomista ja niiden vaikutuksesta kielen kehityksen tukemiseen. Meillä täällä kuliseissa on ollut tukiviittomat käytössä pikkutyypin kanssa heti alusta alkaen. Omalla lapsella kun on hyvä testailla työmenetelmiä! 🙂 Itselleni tämä on tuonut hyviä kokemuksia niin äitinä kuin puheterapeuttinakin. Ja on kehuja tullut myös lapsen isältä!

Mitä tukiviittomat ovat?

Tukiviittomat ovat yksi kommunikaatiomenetelmä kielen ja puheen tukemiseen, jossa yksittäisiä viittomakielen viittomia käytetään puheen rinnalla. Puhe on siis pääasiallinen kommunikointi muoto, mutta tärkeät sanat (asiasanat) viitotaan puhuessa. Tällöin aikuinen usein huomaamattaan hidastaa hieman puhettaan, painottaa sanan alkutavua ja saattaa toistaa sanan useamman kerran. Lapsi saa kuullun sanan lisäksi visuaalista tukea ja pystyy useamman aistin avulla selvittämään mikä sana oli kyseessä. Yksinkertaisuudessaan viittomaksi voidaan lukea esimerkiksi vilkuttaminen HEI HEI, jonka lapset oppivat vähän vahingossa.

Ensimmäiset sanat ilmaantuvat keskimäärin 1-vuotiaana (vaihtelu on suurta ja yksilöllistä!), mutta ennen kuin monimutkainen prosessi äänen, äänteiden ja niiden yhdistäminen sanoiksi onnistuu, voi tukiviittomat auttaa lasta ilmaisemaan omia ajatuksia ja tarpeita.

Tukiviittomat kannattaa aloittaa muutamasta viittomasta. Olen useammassa paikassa kuullut termin ”viikon viittoma”. Laitetaan esimerkiksi jääkaapin oveen yksi viittomakuva, jota harjoitellaan arkisissa tilanteissa viikon ajan. Näin se jää aikuisilla mieleen ja ehkä tarttuu myös lapsen sanavarastoon. Ensimmäisten viittomien kannattaisi olla lapselle jollain tavalla tärkeitä tai merkityksellisiä. Sellaisia asioita mistä he ovat jo valmiiksi kiinnostuneita ja mitä voisivat itsekin pyytää. Esimerkiksi SYLI voisi olla hyvä mutta alkuun ehkä tarpeeton, koska monet lapset ilmaisevat haluavansa syliin nostamalla kädet ylös. Tavallaan sille on jo olemasssa viittoma. Meillä ensimmäinen viittoma mitä Tyyppi alkoi käyttää oli LISÄÄ (ks. alla). Ruokailussa esimerkiksi rusinoita saikin LISÄÄ, kun teki viittoman käsillä. Heureka!

Kuva: Papunetin kuvapankki, papunet.net, Elina Vanninen

Miksi käyttää tukiviittomia?

Miksi tukiviittomia sitten kannattaa käyttää? Tukiviittomat auttavat lasta keskittymään, ottamaan katsekontaktia ja ymmärtämään puhetta. Tukiviittomat ovat oiva keino jäsentämään ensin-sitten ajattelua ja struktuuria, ”ensin SYÖDÄÄN, sitten LEIKITÄÄN.” Ne myös auttavat pientä lasta saamaan viestistä irti sen tärkeimmän. Aikuisen puhevirrasta saa tukiviittomien avulla napattua oleellisimman, ”Äiti hakee sulle jääkaapista MAITOA”. Ja ne tukevat näin myös puheen ymmärtämisen kehittymistä, joka kehittyy paljon ennen ensimmäisiä tuotettuja sanoja.

Tutkimusten (esim. Goodwyn, Acredolo & Brown, 2000) mukaan tukiviittomien avulla voi saada ikään kuin varaslähdön puheen kehittymiseen, sillä lapsi saa varhaisessa vaiheessa oppia yhteyden viittoman ja asian/toiminnan/tapahtuman välillä. Saa oppia yhdistämään viittoman ja kuullun sanan toisiinsa, ja sen miten viittomalla voi kommunikoida ja vaikuttaa toiseen. Sama pohjatyö tarvitaan ensimmäisiä sanoja varten ja se perusta on näin jo olemassa.

Puheen kehityksen tukena tukiviittomia tarjotaan usein lapsille, joilla puhe viivästyy. Esimerkiksi jos 3-vuotiaalla lapsella ei ole vielä puhuttuja sanoja, voi tukiviittomista olla apua. Tukiviittomat tarjoavat lapselle keinon ilmaista tarpeitaan ja halujaan, muutenkin kuin huutamalla ja osoittamalla. Tavallista on, että jos puhumattomalla lapsella on ollut kiukkua ja raivokohtauksia, tukiviittomat ovat voineet vähentää niitä. Kun on keino kertoa, ei tarvitse kiukuta. Oppiessaan puhumaan Tyypin sanoista ei aina saanut aikuinen selvää. Monta kertaa samaa tavua toistelleena alkoi helposti Tyyppi turhautua, kun viesti ei mennyt perille. Tilannetta usein helpotti kysymys ”osaatko näyttää (eli viittoa) mitä haluat?” Milloin kysymys oli siitä, että leivälle piti saada JUUSTOA kurkun sijasta tai siitä, että tänä yönä unikaveriksi pitikin saada KETTU eikä pupu.

On ihana päästä osalliseksi pienen ajatuksia jo ennen ensimmäisiä puhuttuja sanoja. Yllätyksekseni huomasin, kuinka hyvä muisti Tyypillä oli hänen kertoessaan menneistä asioita, tärkeistä ihmisistä ja jopa tapahtumasarjoista tukiviittomien avulla. Muistelimme esimerkiksi VADELMIEN poimimista ja SYÖMISTÄ kesällä MUMMIN kanssa, pensaassa lensi MEHILÄISIÄ ja ulkona TUULI kovasti. Ei Tyypin puhuttu sanavarasto olisi yltänyt vielä tällaisiin tarinoihin pitkään aikaan!

Mistä tukivittomia voi opetella?

Kätevä tapa aikuiselle oppia tukiviittomia niin lasten kanssa työtä tekeville kuin vanhemmillekin, on Viito-sovellus. Tätä saa ainakin iPhonelle ja muistaakseni myös iPadille ladattua. Sovelluksessa on aakkosjärjestyksessä lista sanoista, ja klikkaamalla pääsee näkemään viittomakuvan. Myös papunetin kuvatyökalun nettisivuilta löytyy näitä samoja viittomakuvia. Jos kuvaa ei aina ymmärrä täysin, ei haittaa mitään, jos viittoma menisi vähän sinnepäin!

Ihan loistava videopankki löytyy Käsipuhe-sivustolta. Sieltä löytyy arkisia viittomia videoiden muodossa eikä tarvitse arvailla miten ne kädet nyt menikään. Myös Pikku Kakkosessa on viitottua ohjelmaa ja viitottuja loruja!

Tukiviittomat siis tukevat puheen ja kielen kehittymistä, ja jäävät sitten tarpeettomina pois usein kun lapsella on tarpeeksi puhuttua sanavarastoa. On myös lapsia, joilla on puheen ja kielen kehityksen häiriö ja joilla tukiviittomat ovat pysyvä kommunikaatiomuoto, kun puhe ei kehity tavalliseen tapaan. Meillä Tyypin kanssa tukiviittomat ovat pääosin jo mennyttä aikaa, mutta tietyissä tilanteissa niistä on edelleen hyötyä. Vielä erilaiset käsitteet ja abstraktimpi kieli on selkeämpi viittoa. Esimerkiksi 2-vuotiaan uhmakiukun iskiessä on helpompi sanoittaa tunne tukiviittomien avulla, kun ei saa omaa ääntänsä kuulumaan. Tai sitten käytetään viittomia vahvistamaan kuultua, esimerkiksi silloin kun pelkkä puhe kaikuu taaperolla kuuroille korville, vaikkapa pukemistilanteessa ”sitten KENGÄT”:D

Lähteitä ja linkkejä aiheesta

Tietoa tukiviittomista:
http://papunet.net/tietoa/tukiviittomat-kommunikoinnissa

Papunetin kuvatyökalu:
http://papunet.net/kuvatyokalu/fi

Käsipuhe:
https://www.kasipuhe.fi/

Viito-sovellus:
https://itunes.apple.com/fi/app/viito/id560916627?l=fi&mt=8

Pikku Kakkosen lorut:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/31/pikku-kakkosen-viitottuja-loruja

Pikku Kakkosen sadut:
https://areena.yle.fi/lapset/1-2450991/s/1-4150824

Tutkimuksia:
Acredolo, L. & Goodwyn, S. (2002). Baby Signs: How to Talk with Your Baby Before Your Baby Can Talk. Chicago: Contemporary Books.

Gongora, X. & Farkas C. (2009). Infant sign language program effects on synchronic mother-infant interactions. Infant Behavior & Development, 32, 216-225.

Goodwyn, S., Arcedolo, L. & Brown C. (2000) Impact of Symbolic Gesturing
on Early Language Development, Journal of Nonverbal Behavior, 24, 81-103.

Kuva: Liane Metzler

Teachers Pay Teachers: oppimismateriaalien nettikirppis

Nyt pieni hypetys tähän alkuun, sillä me olemme päässeet vihdoin uuteen kotiin! Puhetta Terapeutista toimisto on muuttanut. Suurin osa laatikoistakin on jo purettu ja sitä huomaa nauttivansa niistä pienistä valinnoista, mitkä vaivasivat päätä viime vuonna. Lattialämmitys, ah. Hidastetusti sulkeutuvat kaapit ja laatikot, jei. Ja nuo lattiasta alkavat 2,5 metrin ikkunat, joista ihailen talvista metsämaisemaa, hahaa. Aurinkokin on vilahdellut välillä!

Onneksi tuo auringonpaiste piristää myös työpäiviä! Minä palaan täällä taas tähän ikuisuusongelmaan, eli mistä keksisi ja saisi kivoja motivoivia tehtäviä kaikille niille erilaisille asiakkaille? Tämä postaus käsittelee upeaa materiaalipankkia Teachers Pay Teachers -sivustoa. Paikka on varmasti jo monelle tuttu, sillä jos selailee tehtävien perään netissä, ei oikein voi välttyä törmäämästä TpT:hen. Nimi viittaa vahvasti opettajiin, mutta puheterapeuteille löytyy myös paljon materiaaleja. Puhumattakaan muista vastaavista ammateista!

Teachers Pay Teachers on nettikirppis, jossa opettajat jakavat ja myyvät itsetehtyjä opetussuunnitelmia ja tehtäviä. Sivuston on perustanut opettaja jo vuonna 2006. Käyttäjiä on kertynyt hurja määrä, 3 000 000, ja myyjiäkin liki miljoona. Tilin luominen ei maksa mitään ja se mahdollistaa materiaalien selaamisen ja esikatselun. Osa materiaaleista on ladattavissa ihan ilmaiseksi ja maksullisetkin materiaalit ovat pääsääntöisesti 1-10 dollarin hintaluokissa. Suuret materiaalipaketit voivat maksaa kymmeniä dollareita, mutta niissä riittää todennäköisesti tekemistä vuosiksi eteenpäin ja sivuja saattaa olla satoja.

Aiemmin tein postauksen Pinterestistä, joka on hieman vastaavanlainen ideapankki, mutta sen kanssa haittapuoleksi nousi vahvasti se, että ne ideat pitää vielä itse toteuttaa. Vaatii siis aikaa, jota ainakaan minulla ei tunnu olevan yhtään liikaa. TpT puolestaan tarjoaa kaikki materiaalit valmiina. Ei kuvien etsimistä ja sommittelua. Ei sanojen kirjoittelua ja taustavärin miettimistä. Monet tehtävistä pitää toki tulostaa ja ehkä askarrella käyttövalmiiksi, mutta nykyiseen digiaikaan sopivasti TpT:stä löytyy paljon NO PRINT tai PRINT AND GO -materiaalia! Siis käyttövalmista!

Teahers Pay Teachers-sivustolla on paljon erilaisia hakuvaihtoehtoja. Voi hakea aiheen perusteella tai ikäluokan perusteella, ilmaisia tai suosittuja tehtäviä. Kun löytyy oikeat hakusanat, voi löytyä melkeinpä mitä vaan! Tehtävät arvostellaan ostajien toimesta, jolloin ei kovin paljon tarvitse jännittää mitä tuli ladattua (tai ostettua), jos sille on ennen sinua 800 ihmistä antanut arvosanaksi 4 tähteä (asteikolla 1-4). Ja koska kyseessä on eräänlainen some, yhteyden myyjään saa helposti kommenttikentän tai sähköpostin kautta, mikäli nousee kysyttävää ennen tai jälkeen latauksen/oston.

Selvä haittapuoli on tietenkin se, että materiaalien kieli on englanti. On selvää, että alkuäänne harjoituksia tai riimipareja täältä ei meidän tarpeisiin löydy (ideoita toki niistäkin löytyy loputon määrä!). Monet materiaalit kuitenkin toimivat loistavasti kielestä riippumatta, esimerkiksi vaikkapa sijaintikäsitetehtävät, kerrontakuvat tai matematiikan tehtävät. Näköjään löytyy myös jotain materiaaleja ”finnish”-hakusanallakin!

Ja kannattaa tähänkin suhtautua kriittisesti. Lupasin ajansäästöä materiaalin tekemisessä ja valmistelemisessa, mutta se sama aika saattaa vierähtää ruudun ääressä materiaaleja selatessa 😀

Toimintapussikortit – hetivalmis tehtävien piristäjä

Nyt tuli harjoittelusta hauskaa ja mikä parasta, tämä ei vaadi juuri valmistelua! Meillä kaikilla lasten ja nuorten kanssa toimivilla on varmasti läjäpäin tehtäviä, usein mustavalkoisina, joista itsestään puuttuu hauskuus. Itse miellän, että lapset ja nuoretkin oppivat parhaiten mukavan tekemisen kautta, joten usein kehittelen jonkin motivoivan toiminnan niiden tylsien drillikorttien kaveriksi. Usein ongelma ei ole löytää hyvää harjoittelumateriaalia, vaan sen jutun millä asiakkaan mielenkiinto pysyisi yllä. Tässäpä on toimintapussipeli!

Toimintapussipeli toteutetaan niin, että vapaavalintaiseen pussiin laitetaan toimintapussikortit sekaisin. Lisäksi mietitään tavoitekortteja tai harjoittelutehtäviä oheen. (Nyt saa olla niitä tylsiä mustavalkoisiakin) Ensin tehdään harjoitustehtävä, esim. toistetaan /k/-sana 3 kertaa, sitten nostetaan pussista toimintakortti ja toimitaan ohjeen mukaan, esim. ”laita se kainaloon ja juokse ympyrää”. Ei muuta kuin kortti kainaloon ja juoksuksi. Tavoitteena on hauskanpito!

Tavoitteena on hauskanpito!

Kurkkaa täältä minun kehittelemäni toimintapussikortit. Täältä blogista löytyy alkuperäinen idea.

Tämähän soveltuu myös ihan kaikkeen harjoitteluun, mielikuvitus vain on rajana.

Sanavarasto

Otetaan mukaan joko aihepiireittäin sanavarastokortteja tai vaikkapa muistipelin pelikortit ja niitä nimeämään tai kuvailemaan tai luokittelemaan yläkäsitteen mukaan. Puhumattakaan verbisanastosta mitä tulee harjoiteltua toimintapussikorteissa ihan huomaamattaan!

Artikulaatio

Äännekortteja tavoitteen mukaan, esim. /r/, /s/, /l/, /ä/, /ö/ ja toistoja tuottamaan

Puheen ymmärtäminen

Peli jo itsessään sisältää tämän osuuden, kun toimitaan ohjeen mukaan, mutta toimintapussikorteilla voisi saada piristystä ”tavalliseen” ohjeen mukaan toimimiseen oli ne sitten ohjekortit (nosta käsi ylös ja mene sitten kyykyyn) tai tarkan kuuntelun tehtävä (valitse se kortti missä on punainen pieni kukka). Näitä voi toteuttaa myös ihan valokuvista tai lehdistä/googlesta haetuista kuvista!

Puheen sujuvuus

Harjoitellaan tavoitteen mukaista sujuvaa, pehmeää puhetta esim. lukemistehtävässä ja jokaisen tehtävän jälkeen otetaan toimintapussikortti. Ainakin rentouttaa kaikki (nauru)lihakset välissä!

Kerronta

Kerronnan harjoittelu valituista kuvista, esim. lehtileikkeistä/googlen kuvista. Esim. kerro 3 sanalla kuvasta ja sitten ota toimintapussikortti.

Käsitteet

Kerrankin voi ottaa ne tylsät kynätehtävät käsitteistä, (”ympyröi se kynä mikä on lyhyempi”/ota se mikä on rivin viimeinen”), kun kaverina on kivat toimintapussikortit!

Vuorovaikutus

Tehdään tavoitteen mukainen harjoitus, esim. katsekontakti, aloite, ennen kuin saa toimintapussikortin. Lisäksi aikuinen mallittaa toimintapussikortin ohjeen ja lapsi voi matkia!

Kuvakommunikaatio

Tehdään tavoitteen mukainen harjoitus esim. kuvalla valinta ja sitten toimintapussikortin tehtävä

Kielellinen tietoisuus

Harjoittellaan alkuäänteitä/ riimejä/ tavuttamista ja lisätään mukaan toimintapussikortit

Laskeminen

Lasketaan tavoitteen mukaisesti esineitä ennen toimintapussikorttia

Tämä peli saattaa vaatia jonkun asteista henkistä valmistautumista, sillä jos lapsi tai nuori tekee näitä hullunkuristen ohjeiden mukaisia toimintoja, niin kyllä aikuisenkin pitää! Siinä vasta onkin naurussa pitelemistä, kun puheterapeutti tasapainottelee korttia nenällään tai halaa korttia 😀

Puhetta Terapeutista testaa: Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat

Nyt alkaa uusi kokonaisuus blogissa eli Puhetta Terapeutista testaa. Tässä sarjassa tutustun ja testaan yhteistyötahojen erilaisia materiaaleja ja ihania uutuuksia. Sanottakoon kuitenkin, että valitsen itse materiaalit mihin tutustun, ja se, mitä niistä kirjoitan tulee vain ja ainoastaan omista kokemuksistani ja ajatuksistani.

Sitten asiaan. Ah, vihdoin pääsen kirjoittamaan tästä ihanuudesta eli uudesta kerrontataitojen kirjasta, jonka arvostelukappaleen kirjan kustantaja ystävällisesti lähetti minulle! Kyseessä on siis Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat. Kirjoittajat Leena Mäkinen, Anne Suvanto ja Soile Ukkola ovat puheterapeutteja, joten tämä kirja sopii allekirjoittaneelle kuin nenä päähän!

Kirja on tainnut ihastuttaa jo monia enkä kyllä ihmettele, sillä jo ulkoasu ja kuvitus houkuttelevat selaamaan kirjaa. Kuvituksen kirjaan on tehnyt Ina Majaniemi.

Kirja on jaettu kahteen osaan; teoriaan ja käytäntöön. Alkuosuus sisältää tutkittua tietoa kerronnasta ja tarjoaa keinoja kerrontataitojen kehittämiseen. Kirja sisältää tietoa siitä, mitä hyötyä on satujen kertomisesta ja kuuntelemisesta, mitä kerronta on ja mihin kaikkeen sitä tarvitaan sekä mitä kertominen lapselta vaatii; tarinan kerronnassa monet lapsen taidot nivoutuvat yhteen, ja itseasiassa kerrontataitojen harjoittelu kehittää myös muita kielen osa-alueita. Kirjan teoriaosuus avaa myös sitä, miten kerrontataidot kehittyvät lapsen kasvaessa. Puheterapeutin näkökulmasta (joita kirjoittajatkin ovat!) erityismaininnan saa kappale kerrontataitojen kehittämisestä. Moni vanhempi ja aikuinen toteuttavat näitä ”tukimuotoja” jo ihan huomaamattaan! Esimerkiksi valokuvien katseleminen lapsen kanssa ja menneiden tapahtumien muistelu yhdessä voi kehittää lapsen tulevia kerrontataitoja!

Sitten päästään itse asiaan eli kertomaan! Toinen osio sisältää käytännön osuuden eli 3 tekstitöntä kuvitettua tarinaa Puupposen perheestä. Kirjan ideana on tukea lapsen omaa kerrontaa, ja lapsi saa itse kertoa kuvista sen minkä kokee tärkeäksi. Tavallisesti kirjoja lukiessa lapsi on helposti kuuntelijan roolissa, mutta näissä tarinoissa hän pääseekin päärooliin eli kertojaksi! Jokainen tarina alkaa lyhyellä johdantotarinalla, joka virittää kuulijan aiheeseen. Tarinat; 1. Eetu, Iitu ja kadonnut kissa 2. Eetu, Iitu ja kammottava komero 3. Eetu, Iitu ja riita ruokapyödässä. Kirjaa suositellaan n. 4-vuotiaista eteenpäin alle kouluikäisille. Täällä on kyllä myös testiryhmän 1,5v on ollut aivan haltioissaan kirjasta. Eihän Tyyppi täällä toki lausein vielä osaa kertoa, mutta kuvat riittävät pitämään mielenkiinnon yllä aikuisen kanssa.

Lapsi saa itse kertoa kuvista sen minkä kokee tärkeäksi

Eetun ja Iitun tarinoihin on taitavasti sisällytetty erilaisia tunneteemoja kuten pelko, ristiriita, anteeksi pyytäminen ja yhdessä toimiminen. Kirjan mukaan tarkoituksena onkin herätellä mielen teorian taitoja. Ensimmäisessä tarinassa esimerkiksi kissa piiloutuu perheen tietämättä, mutta lukija näkee mihin kissa menee. Pienempien lasten voi olla vaikea ymmärtää, ettei perhe tiedä missä kissa on, koska lapsi itse sen tietää. Kirjassa on onneksi kaikilla sivuilla apukysymyksiä, jotka auttavat lasta huomaamaan tällaisia tärkeitä asioita ja tarinan hahmojen tunnetiloja.

Jokaisen tarinan jälkeen on lähes 10 harjoitus- tai leikki-ideaa tarinaan liittyen. Esimerkiksi omakohtaisen tapahtuman kertominen liittyen tarinan kadonneeseen kissaan. Lapselta voidaan kysyä, oletko sinä koskaan kadottanut jotain ja miltä se tuntui. Jokaisen tarinan päätteeksi on myös hauska Vinksin Vonksin -kuva, joissa asiat ovat hullunkurisesti. Nämä ovat kiva kevennys tarinoiden välissä. (Hassuista asioista jutteleminen toki sekin kehittää kerrontaa!) Lisämateriaalina kirjasta löytyy hahmojen paperinuket, pohjapiirrustus Puupposten talosta sekä tarinakortit auttamaan tarinan jäsentämistä. Kirja sisältää siis hurjan määrän vinkkejä ja ideoita kerronnan harjoittelemiseen selkeästi esitettynä.

Tällaisesta paketista on vaikea keksiä mitään muuta kuin hyvää sanottavaa. Kirjassa on toki vain 3 tarinaa, mutta kuten teoksessa todetaan myös uudelleen kerronta on tärkeä lapsen kerrontataitojen kehittäjä. Ei muuta kuin kertomaan näitä tarinoita uudelleen ja uudelleen!

Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat -kirjaa on aivan pakko suositella! Kirja on innostavasti erilainen satukirja, jossa lapsi pääsee kertojan rooliin helposti. Kirja soveltuu puheterapeuteille, varhaiskasvatukseen, lapsiperheen kotiin ja kaikille, joita kerronta ja hyvät tarinat kiinnostavat!

Puhetta terapeutista suosittelee: Puheen ymmärtämisen sovelluksia

Niin se taitaa olla viralliseti syksy, kun piti viimein käydä ostamassa pipo hukkuneen tilalle! Syksyn myötä olen päässyt pikkuhiljaa taas työnteon makuun; olen joutunut miettimään miten ne Gas-tavoitteet taas määriteltiinkään, mikäs se salasana oli siihen tiliin ja missäs oli se hyvä materiaali lyhyiden lauseiden harjoitteluun. Toisaalta olen saanut taas vaihtaa kuulumisia kollegoiden kanssa, innostua siitä mitä saan tehdä työkseni ja huomata kuinka hienoja uusia materiaaleja on olemassa!

Tällä kertaa blogiin on koottu puheen ymmärtämisen tueksi tablettisovelluksia. Tämä ei ollut meidän äidinkielellä ihan helpoin tehtävä. Ihan suoraan sellaista sovellusta ei vielä ole, jossa voisi vaikeutuen harjoitella puheen ymmärtämisen taitoja suomeksi. Onneksi on olemassa paljon hyviä appseja, joita voi soveltaa puheen ymmärtämisen, passiivisen sanavaraston, kuulomuistin, kuulonvaraisen päättelyn ja ohjeiden mukaan toimimisen harjoittelussa. Tässä mun lempparit!

My Little Town: Toddler’s Seek & Find

wonderkind GmbH: iOs/Android 3,49e/2,99e
(Android-puolella juuri tätä sovellusta ei ollut, mutta esimerkiksi sirkusversio samasta pelistä löytyy)

Peli sisältää kaupunkinäkymän, jossa painamalla kohteita voi saada erilaisia tapahtumia aikaan. Esimerkiksi pilveä painamalla saa sateen aikaiseksi ja paahdinta napauttamalla lentää leipä koiran suuhun. Aikuinen tai terapeutti antaa ohjeen, jonka mukaan asiakas toimii, esimerkiksi ”paina vihreää liikennevaloa” tai ”avaa ikkuna, jonka edessä on kukkaruukku”. Sovellus mahdollistaa omassa tahdissa etenemisen. Näitä sovelluksia on monesta eri aihepiiristä, joten kukin voi valita sen, mikä asiakasta eniten kiinnostaa. Tämä on loistava myös kerrontaa harjoitellessa!

Vinkkejä vanhemmille

Helpoimmasta päästä ohjeet voivat olla yhden esineen etsimistä; ”löydätkö bussin?”. Hieman haastavamman ohjeesta saa, jos mukaan lisää käsitteitä, kuten värejä tai sijainteja; ”etsi tyttö, jolla on punainen paita”, ”etsi kello, joka on sängyn vieressä”.

Burgerista

Magma Mobile: Android/iOs ilmainen

Tämä on leikkisovellus, jossa tehdään hampurilaisannoksia. Siitä huolimatta tämä on yksi lemppareistani ohjeen mukaan toimimiseen, kuulonvaraisen muistin ja kerronnan harjoitteluun. Pelissä tehdään annoksia valmiiksi annettujen ohjeiden mukaan ja aikaa vastaan, mutta sovellus sisältää myös vapaan ”leikkitilan”, jossa voi tehdä annoksia rauhassa ja ihan miten itse haluaa (piti ehkä pelata ensin kaikki kentät läpi!). Tehdään siis ohjeen mukaan annoksia; ”haluan hampurilaisen, jossa on juustoa, pihvi ja suolakurkkua. Lisukkeeksi haluan ranskalaiset ja pirtelön”.

Vastaavanlaisia leikkisovelluksia on aiheesta kuin aiheesta, kuten esimerkiksi Toca Kitchen ruoanlaittoon ja Draw a House talon rakentamiseen.

Vinkkejä vanhemmille

Hampurilaisen täytevaihtoehdot kannattaa käydä yhdessä läpi nimeämällä. Pekoni, sipuli ja suolakurkku eivät välttämättä ole kuvan perusteella heti tunnistettavissa. Ohjeisiin on tässä pelissä helppo ottaa lukumäärät mukaan; ”laita minulle kaksi pihviä ja kolme tomaattia”.

Chromville

Imascono Art S.L.: Android/iOs ilmainen

Tämä on värityssovellus, jossa väritetty hahmo herää henkiin iPadin kautta. Ohjeen mukaan toimitaan ensin värittäessä kuvaa, vaikkapa vuorotellen ohjeita antaen. ”Väritä hiukset mustiksi, paita voisi olla punainen ja kengät siniset”. Värittämisen jälkeen sovellus käyntiin ja – tadaa! – hahmo liikkuu siinä pöydällä omilla värivalinnoilla väritettynä!

Vinkkejä vanhemmille

Tätä tehtävää voi käyttää myös kuulomuistin harjoituksena. Kokeilkaa niin, että ohje sanotaan vain kerran ja lapsi yrittää muistaa sen kokonaan. Aluksi helpompana, esimerkiksi ”väritä kengät punaisella” ja sitten hieman vaikeutuen ”väritä housut mustaksi ja hattu siniseksi”.

Matikkaa 3-6-vuotiaille

onebillion: iOS/Android 24,99e (ilmainen lite-versio)
(Matikkaa 4-7v iOs/Android 43,99e) (ilmainen lite-versio)

Alunperin sovellus on tarkoitettu aivan muuhun, mutta mielestäni oikein hyvä myös ymmärtämisen harjoitteluun. Huomaa, että kyseessä on aika laaja yksittäinen peli, sillä tässä on 10 tasoa, joista jokainen sisältää 7 minipeliä! Sovellus sisältää paljon käsitteitä kuten värit, lukumäärät ja sijainnit eri tasojen sisällä. Minulla sovelluksen eniten käytetty pikkupeli on ”Missä se on?”. Nimi voisi olla myös ohjeen mukaan toimiminen, sillä esineitä laitetaan paikoilleen ohjeen mukaan; ”laita kuppi pöydälle, laita pallo alimmalle hyllylle”. Ja kerrankin suomeksi puhuttuna! Pelistä on olemassa seuraava versio Matikkaa 4-7v. Siinä on samanlaisia tehtäviä sijaintien ymmärtämisen suhteen ja lisäksi vaikeampia ohjeita, kuten ”siirrä nappulaa 2 pykälää ylöspäin” ja ”siirrä nappulaa yksi vasemmalle ja kolme ruutua ylöspäin”.

Vinkkejä vanhemmille

Ne ohjeet, mitkä tuntuvat pelissä vaikeilta, voi olla hyvä siirtää kotioloihin joko keskustelemalla tai toimimalla. Esimerkiksi ohje ”kosketa keskimmäistä laatikkoa” voi olla paljon helpompi käydä läpi omassa keittiössä, kun laatikoiden paikat hahmottuvat paremmin konkreettisesti. Tai jos näyttää, että ohjeet joissa asioita laitetaan ”pöydälle” ovat haastavia, niin voidaan jutella mitä omalla pöydällä näkyy.

Funny Directions with Speecharoo

Syndy Margot: iOS, 3,49e

Sovellus sisältää 4 isoa tapahtumakuvaa, joissa toimitaan ohjeiden mukaan. Ohjeet ovat englanniksi, mutta puheen saa pelin asetuksista pois ja ohje on myös kirjallisena, jolloin terapeutti voi kertoa sen suomeksi. Pelissä on 3 eri vaikeustasoa. Esimerkiksi ohje helpoimmasta päästä: ”kosketa kilpikonnaa”. Seuraavalla tasolla ohjeet ovat kaksiosaisia; ”ota hattu ja laita se ankalle”. Haastavimmat ohjeet ovat pitkiä: ”nosta muurahainen, laita se palikoiden päälle ja kaada palikat”. Jokaisen ohjeen jälkeen tapahtuu jotain hassua palkkioksi, mikä on kiva pieni lisä pelissä.

Jos haluaa täysin puhumattoman version tämänkaltaisesta pelistä, niin katso Make-a-scene -pelit (Innivo Ltd, 3,49e) Näihin voi itse kehitellä ohjeet, joiden mukaan toimitaan.

Vinkkejä vanhemmille

Aikuinen voi kääntää kirjoitetun ohjeen sellaisenaan suomeksi, mutta erityisesti helpoimmalla tasolla ohjeen voi muuttaa myös päättelyä vaativaksi kysymykseksi. ”Kosketa kilpikonnaa” voisikin olla: ”mikä on sellainen vihreä eläin, joka kulkee oikein hitaasti?”

Lopuksi laitan vielä yhden maininnan eli My PlayHome -sovellus, joka on niin monipuolinen, että sitä voi käyttää melkeinpä mihin tahansa oppimistavoitteeseen! Käykää täältä kurkkaamassa miten sitä voi hyödyntää nimenomaan puheen ymmärtämisen harjoittelussa.

Hassunhauskaa harjoittelua pienille

I’m back in business eli työt on taas aloitettu! Se tarkoittaa myös sitä, että käyn henkistä kädenvääntöä siitä, miten yhdistän puheterapeutin ja kotiäidin roolit. Olen nauttinut todella paljon kotona olemisesta pienen ihmisen kanssa, kun on saanut käydä esimerkiksi kaupungilla kahviloissa ja leikkipuistoissa keskellä päivää. Puhumattakaan siitä, kun saan seurata toisen huisia kehittymistä! Toisaalta nyt, kun pääsin käynnistelemään sisäistä puheterapeuttiani niin olenkin joutunut hieman etsimään motivaatiota tähän kotona olemiseen. Sopivasti vielä sattui, että pieni ihminen on ollut flunssassa ja tehnyt hampaita niin, että kaikki on ”ei” tai itkupotkuraivari. Kummasti se työpaikka houkuttelisi tuolloin! 😀

Täällä siis touhutaan reilun puolitoistavuotiaan Tyypin kanssa kotona, ja puheterapeutin aivot kun eivät näytä lepäävän koskaan, niin täällä on syntynyt ideoita meidän arjesta joita voi hyödyntää myös puheterapiassa tai vaikkapa kotitehtävinä.

Puheterapiassa kotitehtäviä tarvitaan, jotta harjoittelua tapahtuisi monissa eri ympäristöissä monta kertaa päivässä. Yksi puheterapiakerta viikossa ei riitä edes uuden äänten vakiinnuttamiseen puheeseen puhumattakaan vaikeammista kielen pulmista! Ihanteellinen kotitehtävä olisi sellainen, joka on helppo ja nopea toteuttaa asiakkaan arjessa.

Tässäpä siis muutama kotitehtävä-idea (tai leikki-idea ihan muuten vaan)!

Tavutoistot

Ajatus lähti lapsen syömisen motivoinnista, kun toistelin laulaen mitä lusikassa oli: ”maa-maa-maissi”, ”puu-puu-puuro”. Tämä oli Tyypistä hauskaa ja hän lähti heti innokkaasti kokeilemaan (ja syömään!). Toistaiseksi kaikki on ”paa-paa”, sanoin minä mitä tahansa 😀 Tämä voisi toimia kotitehtävä-ideana esimerkiksi perheelle, jossa on epäselvästi puhuva lapsi tai lapsi jolla on viivästynyt kielen kehitys. Pöydän ääressä käydään ruoat toistaen läpi. (Ja sitten ne ruoat saa vielä syödäkin!)


Kuva-esine yhdistäminen

Tämän tehtävän ajatuksena on, että otetaan lapsen leluista kuvat (esim. 10 kpl) ja tulostetaan ne. Yhdessä sitten etsitään kuvassa oleva esine lelujen joukosta ja tuodaan vaikkapa kuvan päälle. Tämä leikki ei ole mikään uusi idea, mutta (laiskuuttani) päivitin sen digiaikaan. Olin suunnitellut tätä ”leikkiä” jo pitkään tehtäväksi Tyypille, mutta en saanut aikaiseksi tulostusvaihetta (suutarin lapsella ei ole kenkiä vai miten se meni?). Otettiin siis valokuvat leluista puhelimeen ja niiden avulla etsittiin yhdessä oikeat lelut. Luonnollisesti lelut nimetään ja voihan niitä hakea ohjeidenkin perusteella, niin tulee treenattua ymmärtämistä.

Meillä muuten parasta tuntuu olevan kuvan ”pyyhkäisy” seuraavaan. Tällä pienellä digivinkillä voisi saada myös isommat harjoittelijalapset innostumaan vaikkapa artikulaatiotoistoista: ”kuvaa kaikki /k/-sanat, mitkä löydät kotoa ja sano jokainen 5 kertaa”.

Laulu(n pyytämis)leikki

Tämä idea lähti laululeikistä, koska Tyyppi on kovasti innostunut laululeikeistä. Hän selvästi imee itseensä kaikkea mahdollista rytmistä, käsimerkeistä ja viittomista, sävelestä, ja sanoista. Hänen lemppari on tällä hetkellä Piippolan vaari. (Myös joku toinen helposti muunneltavissa oleva laulu kävisi tähän tehtävään) Tyyppi näyttää joko kuvasta, tukiviittomalla tai sanomalla mikä eläin tulee seuraavaksi, ja sitten äiti laulaa ja ääntelee. Tämä on mielestäni oiva leikki pyytämiseen tai vaikkapa pertsailuun. Lapsen osuus saattaa tuntua pieneltä, mutta lapsi saa näin vaikuttaa omalla valinnallaan siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu (ja äiti saa välillä miettiä, miten esimerkiksi hai tai etana ääntelee!).

Matkimisjumppa

Puheessa, ja erityisesti sen kehittyessä tai sitä harjoitellessa, malli ja mallin mukaan tekeminen nousevat suureen rooliin. Miksipä ei siis harjoiteltaisi matkimista ensin koko keholla? Onko lapsesta mitään hauskempaa kuin että saa määrätä, mitä isä tai äiti tekee seuraavaksi? Ja se ylpeyden ilme, kun osaa jotain, mitä isä tai äiti on näyttänyt! Meillä suosittuja liikkeitä ovat esimerkiksi kädet ylös/alas, istuminen ylös/alas, mahalleen meno, taputtaminen, peruuttaminen, varpaille nouseminen, jalkojen nostelu korkealle, kieriminen, konttaaminen, juokseminen, hyppiminen ja karhukävely. Varoituksen sana: aikuiselle tulee hiki!


Laatikkoleikki

Tämä leikki liittyy läheisesti meidän tämän hetkiseen elämäntilanteeseen; muutto takana ja laatikoita on joka paikassa. Paras leikkipaikka Tyypin mielestä löytyi muovisesta muuttolaatikosta, jonne voi kerätä kaikki omat aarteet. Meillä Tyyppi yrittää hoitaa homman niin, että äitiä kommennetaan hakemaan ”vauva”, ”tutti”, ”bussi”. Sitten on Tyyppi tyytyväinen, kun hän istuu laatikossa lelujensa ympäröimänä! Tämä voisi toimia siis tehtäväideana pyytämisen ja puheen ymmärtämisen harjoitteluun pienten kanssa.

”Kukkuu”-purkkileikki

Viimeisin leikki-idea on kukkuu-leikki, joka soveltuu esimerkiksi nimeämiseen ja vuorotteluun. Tässä kurkistellaan leluja purkista, jossa on läpinäkyvä kansi. Meillä lelulaatikkoon on päätynyt tyhjä ja pesty rahkapurkki, mutta aivan yhtä hyvin (ellei paremmin) toimisi myös esimerkiksi kirkaskantinen raejuustopurkki. Aikuinen laittaa pienen lelun purkkiin kannen alle, ja lapsi kurkistaa sisään. Meillä Tyyppi huutelee ”kukkuu!” heti kurkkiessaan purkkiin, ja aikuinen vieressä tarjoaa vähän pidempää ilmaisua malliksi: ”kukkuu koira/pupu/lusikka”. Voi sitä riemua, kun kannen saa avata ja lelun ottaa pois! Toimii myös reissaavilla puheterapeuteilla, koska purkki vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin vaikkapa muuttolaatikko! 🙂

Kaikki tahtoo spinnaa! Fidget spinnerit oppimisen tukena

Viimeisestä blogi postauksesta on kulunut luvattoman kauan! Täällä on ollut työnalla monenmoista postausta, mutta syksyn korvilla piti keksiä kuitenkin jotain erityisen KIVAA blogiin 🙂

Fidget spinner on nyt kovaa huutoa! Se ei olekaan pelkästään lasten lelu, vaan myös monet aikuiset ovat tykästyneet näihin ”stressileluihin”. Fidget spinner (olisiko suomeksi ehkä sormihyrrä?) on sormien välissä pöyrivä hyrrä, jonka tarkoituksena on helpottaa stressiä tai parantaa keskittymistä. Toki monet käyttävät niitä myös ihan huvin vuoksi!

Lähtökohtaisesti fidget spinnerit on markkinoitu ihmisille, joilla on esimerkiksi ADHD tai autismin kirjon häiriö. Niiden tarkoituksena on parantaa keskittymistä ja itsesäätelyä, mutta lelustahan ovat innostuneet kaikki! Siispä, puheterapeutit ja muut lasten kanssa työskentelevät, otetaan tästä innostuksesta kaikki irti ja spinnerit mukaan harjoitteluun! Ilo ja innostus on yhtä kuin oppiminen!

Keräsin tänne ideoita ja materiaaleja, missä oppimisen tukena voi hyödyntää fidget spinnereitä. Mukana myös muutama itse väsätty harjoitus!

Artikulaatioharjoitteluun vaaditaan toistoja paljon, jotta sanat opitaan sujuvasti puheeseen. Mikäpä siis parempi motivoimaan? Fidget spinner pyörimään ja katsotaan kuinka monta sanaa ehditään harjoitella!

Matematiikan harjoittelusta vastaavanlainen idea löytyy täältä.

Liikunnallisia ideoita puolestaan löytyy tästä blogista.

Tässä on hyvä esimerkki kirjainten tunnistamisen ja lukiharjoittelua ajatellen.

Alla olevaan tyyliin voisi askarrella myös vaikkapa alkuäänneharjoituksen. Jokaiseen spinnerin osioon laitetaan alkukirjain esim. A, S, O ja paperilla olisi näillä kirjaimilla alkavia sanoja tai kuvia. Kun spinneri pysähtyy esim. A:n kohdalle, etsitään yksi A:lla alkava kuva ja väritetään se.

Täältä löytyy vielä muutama itse väsätty harjoitus. Mukana mm. tälläinen /r/-harjoitus.



Lisäksi paketissa on nimeämisen harjoitus, sillä siihen kaipaan itse usein pientä piristystä. ”Kerro kaikki eläimet mitä keksit, sillä aikaa kun spinneri pyörii!” Toimii varmasti myös aikuisasiakkailla!

Tai sitten ihan vaan vaihtelun vuoksi korvataan numeronoppa (tai värinoppa) fidget spinnerillä. Yhteen sakaraan laitetaan ”merkki”, joka osoittaa spinnerin valinnan sen pysähdyttyä. Ihan jo värien harjoitteluun oiva peli, kun esillä erivärisiä tavaroita ja tarkoituksena löytää spinnerin osoittaman väriset esineet. Numerospinneri voi myös osoittaa harjoiteltavien sanojen toistojen määrät!

Siispä hyrrät pyörimään!

Keväinen äänteiden metsästys

Täällä etelässä kevät yrittää kovasti tehdä tuloaan. Nuo jokaviikkoiset lumisateet vähän hidastavat prosessia, mutta välillä täällä pöllyää katupöly ja hampaissa ratisee hiekka. Kevät on siis ihan nurkan takana! Jotta me kaikki puheterapeutit ja sen kaltaiset pääsisimme nauttimaan välillä näistä aurinkoisista kevätpäivistä, tarvitaan ulos sopivia tehtäviä. Täältä pesee!

Keväinen äänteiden metsästys:

Lapsi ja aikuinen pääsevät ulos etsimään esimerkiksi /r/-sanoja. Harjoitussanojen toistoja tulee ihan huomaamatta, kun niitä etsitään.

– ”Mikäs siellä olikaan seuraavana listalla?”
– ”Etsitään orava!”
– ”Missä tuo orava oli, kun näit sen?”
– ”Orava oli tuolla puussa.”

Monen etsittävän kohdalla toimii myös se, että lasketaan kuinka monta niitä löydetään. Toistetaan harjoitussanaa vaikkapa niin monta kertaa. Jos haluaa lähteä ihan hifistelemään, niin napataan kuva aina kun jokin etsittävä löytyy! Näin saadaan harjoitusmateriaalia seuraavallekin kerralle 🙂

Nappaa siis tästä mukaan tehtävät /r/-, /s/-, /l/- ja /k/-äänteiden metsästykseen tai tee omasi valmiille pohjalle.