Skip to main content

Mikä ihmeen PRT?

Johanna Naamanka 1 Comment

Pidin tänään PRT-ohjauksen pitkästä aikaa. Oli kutkuttavaa kertoa menetelmästä ihmiselle, joka oli jo aiemmin nähnyt menetelmän toimivan ja uskoi sen ”taikaan” – puhumattomasta aggressiivisesta lapsesta löytyi lausein kommunikoiva tasapainoinen lapsi.

Mutta peruutetaan vähän ja palataan muutama askel. Siis mikä ihmeen PRT?

Kun aloitin puheterapeuttina autismin maailmassa, minulla oli kova kiinnostus siihen, mutta yllättäen ei kokemusta. Muutamat asiat piti oppia kantapään kautta kokeillen. Tiesinhän minä koulun penkiltä lähtiessäni, että aloitteista kaikki kommunikointi lähtee, mutta miten sitä käytännössä harjoiteltiin? Ei minun koululainen asiakkaani halunnutkaan rusinoita, toinen kaveri tylsistyi saippuakupliin ja kalapelissä onki olikin vaarallinen. Apuva, mitä sitten tehdään?! Onneksi vastaan tuli PRT-ohjaajakoulutus, josta sain paljon ahaa-elämyksiä, vinkkejä ja käytännön harjoittelua autismin parissa.

Harjoittelu PRT:ssä tarkoittaa leikkiä, joka lähtee lapsen omista mielenkiinnonkohteista ja aloitteista.

PRT eli Pivotal Response Training on luonnolliseen oppimiseen perustuva menetelmä, joka pohjautuu sovellettuun käyttäytymisanalyysiin (ABA). Se on ensisijaisesti kehitetty autismin kirjon häiriöiden kuntoutukseen USA:ssa 1970-luvulla. Harjoittelu PRT:ssä tarkoittaa leikkiä, joka lähtee lapsen omista mielenkiinnonkohteista ja aloitteista. Tarkoituksena on keskittyä kuntouttamaan ydinalueita lapsen kehityksessä, kuten motivaatiota ja huomiokykyä. Nämä puolestaan luovat pohjan ja vaikuttavat myönteisesti muihin taitoihin esimerkiksi kommunikaatioon ja käyttäytymiseen.

Perusajatus PRT-menetelmässä on se, että lapselle annetaan malli oikeasta kommunikointitavasta liittyen hänen mielenkiinnonkohteisiinsa. Esimerkiksi lapsi haluaa saippuakuplat, niin lapselle tarjotaan malli niiden pyytämiseen ”saippuakuplat”. Kun lapsi toistaa sanan ”saippuakuplat”, hän saa palkkioksi haluamansa saippuakuplat.

Aika simppeliä, eikö?

Mutta tätähän sitä tulee tehtyäkin tietämättään, että kyse on mistään menetelmästä! PRT:ssä kuitenkin on kokeilun kautta löydetty juuri se toimiva tapa päästä haluttuun tulokseen ja se sisältää hyviä vinkkejä onnistumiseen. On tärkeää esimerkiksi tietää mitä tehdä, jos kaikki ei mene toivotulla tavalla tai miten lapsi saadaan kiinnostumaan mistään tarpeeksi pitkäksi aikaa?

Yksi hyvä puoli menetelmässä taitaa olla se, että sen voi toteuttaa arjessa. Oven avaaminen tai pastillin saaminen voivat olla kuntoutustuokioita. Toteuttajina ovat usein lapsen vanhemmat ja lähipiiri, jolloin lapsi ”harjoittelee” pieniä hetkiä monta kertaa päivässä (se mahdottomalta tuntuva terapeuttien toive!) Toinen asia mistä itse pidän on se, että yrityksestäkin palkitaan. Lapsen ei tarvitse osata juuri oikeaa sanaa, aluksi äännähdys tai tavu riittää. Niin ja tärkeintä harjoittelussa on ilo!

Mun mielestä PRT on huippu, koska siinä leikitään!

Mun mielestä PRT on huippu, koska siinä leikitään! Puheterapeuttina on tottunut jossain määrin strukturoimaan tehtäviä ja tekemistä etukäteen, mutta tässä lapsi määrää ja minä mukaudun. Mä olen ihan kääntynyt PRT-uskoon. Kun jossain vaiheessa tapahtuu se ”hoksaamishetki”, voi melkein kuulla kuinka lapsen aivoista kuuluu ”klik” – eli se hetki kun lapsi hoksaa, että sana = ihana lemppariasia. Sitten onkin taivas rajana!

PRT on varsinkin Amerikassa hyvin tutkittu menetelmä, ja Suomessakin tutkimusta on tehty jonkin verran. Tulokset ovat kannustavia, sillä monet tutkituista puhumattomatista lapsista ovat löytäneet kielellisen ilmaisun. Lisäksi menetelmällä on ollut positiivisia heijastevaikutuksia myös sosiaalisiin taitoihin, leikkitaitoihin ja kommunikaatioon kokonaisuudessaan.  ASHA:n sivuilta löytyy PRT-tutkimuksia http://ncepmaps.org/autism/tx/cognition-language/pivotal-response/.

PRT:n oppien jälkeen mun autismikuntoutus on hieman muuttanut suuntaansa. En ole rajoittunut enää rusinoihin ja saippuakupliin (vaikka niilläkin on paikkansa), vaan lapset ovat laajentaneet terapiamateriaalia ja tapaa miten ajattelen kuntoutuksesta. Kerran vein mukanani mm. äänipalapelin, laulavan tornin, junaradan ja ties mitä muuta tarjolle. Arvatkaapas millä me leikittiin? Kaulahuivilla ja Pirkka-lehdellä.

Onko lukijoissa muita PRT-menetelmästä innostuneita? Onko PRT tuttu vai uusi juttu sinulle?

Lisää tietoa aiheesta löytyy ainakin http://www.prtkuntoutus.fi/ ja http://www.honkalampisaatio.fi/fi/palvelut/fondo+kuntoutus-+ja+ohjauspalvelut/toimintayksikot/prt-keskus/

#DoWhatYouBelieveIn

 

Kuva: Aikawa Ke / CC BY

Vaihtelua artikulaatioterapiaan

Johanna Naamanka 2 Comments

Puheterapeutti tarvitsee aina uusia ideoita artikulaatiovirheiden kuntoutukseen. Minä ainakin jään helposti toistamaan itseäni, sitten tylsistyn, pistän kaiken materiaalin vaihtoon ja kaivan uudet kaapista (tai pääkopasta). Asiakkaat toki tuntuvat kaipaavan vaihtelua myös, joten tässäpä muutamia ideoita.

Kaikille on varmasti tulleet tutuksi noppapelit, muistipelit ja lottopelit. Seuraavaksi kaivan autosta mukaan perinteiset lautapelit äänteiden harjoittelussa, esimerkiksi Choco on yksi mun lemppareista. Lisäksi löytyy hernepussin heittoa, pussista nostamista, postilaatikkoon laittamista ja värinopalla valintaa. Niin ja tietysti kaikkien rakastama onginta! Nämä kaikki ovat tietenkin sovellettavissa harjoittelussa olevan äänteen mukaan. Itse olen askarrellut äännekohtaiset pelikortit, joita ujutan mukaan harjoituksiin.

Luukkupelin teksti
Minkä luukun avaat, ralliauton vai perhosen?

Entäpä miten olisi Luukkupeli? Tämä idea on yksinkertaisuudessaan toimiva. Pohjaksi hieman paksumpaa pahvia ja riviin pahvisia ”ovia”. Saranan saa tehtyä helposti teippaamalla pahvisen oven yläreunastaan kiinni taustaan. Luukun alle voi sinitarralla kiinnittää äännekuvia. Minä innostuin vielä koristelemaan ovet tarroilla, niin saan mukaan ohjeen ymmärtämisen tehtäviä.

Vinkki niille, jotka ajattelevat ”Hieno, mutta ei ehdi askarrella!”:  Yksinkertaisemman version Luukkupelistä saa aikaiseksi tulostamalla sivun äännekuvia, (laminoimalla) ja piilottamalla ne post-it -lappujen alle. Ei ole ehkä niin kestävä ratkaisu, mutta huomattavasti nopeampi toteuttaa.

Perinteisellä kärpäslätkällä saa vauhtia artikulaatioharjoitteluun: Lätkäise Sana! Äännekortit pöydälle levälleen ja lapselle kärpäslätkä. Riskinä on lätkimisestä johtuva yli-innostuminen!

Löytyykö Twister-peliä? Väriympyröille äännekortteja ja spinneri pyörimään!

Heitä R-sana
Vähän erilainen noppapeli: Heitä R-sana!

Yksi uutuus minulle oli Heitä R-sana -peli (näin vapaasti käännettynä), joka löytyi internetin ihmeellisestä maailmasta. Nopan silmäluku määrää mistä sarakkeesta /r/-sana valitaan. Sarakkeissa voi olla joko kirjoitettu sana tai kuva kohdesanasta. Peli on muokattavissa moneen muuhunkin tarkoitukseen ja on oiva kotitehtävä. Voit ladata itsellesi minun version pelistä tästä.

Millä te saatte vipinää artikulaatioharjoituksiin?

 

Kuva: pawpaw67 / CC BY

DIY – Ahmatti

Johanna Naamanka 5 Comments

Tämä on Ahmatti, desing ja toteutus by Johanna 😀

Tässä yksi ideani, joka lähti siitä kun löysin pari kenkälaatikkoa kaapin perukoilta. Enpä tuolloin tajunnut minkälaisen hittituotteen puheterapiaan keksin siinä siivotessani. Kaverille löytyi silmät sekalaisten tavaroiden seurakunnasta, jonne olin laittanut kinder-muna yllätysten muoviset kotelot talteen. Vähän tussia ja paksua kaksipuolista teippiä. Ahmatti oli syntynyt.

Ahmatin kuvateksti
”Ruokaa, ruokaa mulle tuokaa, Ahmatti nälkäisenä huokaa”.

En tiedä mikä siinä on, mutta lapsiasiakkaat nauttivat hahmoista joita voi syöttää. Olen huomannut että yksinkertainenkin käsinukke on hitti, kun lapsille kertoo sen haluavan syödä kaikkea; nappuloita, kortteja, pikkuesineitä, helmiä.. Ahmatti on siitä loistava, että edellinen elämä kenkälaatikkona teki sille ison mahan! Ahmatti pystyy syömään pienten esineiden lisäksi myös isompia tavaroita ja tämähän vasta hauskaa onkin. Kyllä on monet PRT:t, drillit, nimeämiset ja aloitteet tehty tämän Ahmatin avulla. Lapset eivät huomaa harjoittelevansa leikin lomassa!

Ahmatti ei syö ihan mitä tahansa, se on hiukan jääräpäinen ja sillä on vähän huonot silmätkin. Sille pitää siis kertoa mitä ruokaa sille syötetään, sitten se vasta suostuu avaamaan suunsa.  Asiakkailta parhaat naurunremakat on kuultu, kun Ahmatti ei tykkää jostain kummallisesta ruoasta (kuka nyt ei tykkäisi vaikka ruuveista?!) ja sanoo ”yäk, en halua!” yökkiessään ruoan pois suustaan. 

Sitten kun tällainen Ahmatti vielä keksitään matkakokoisena, niin se olisi myös reissaavan puheterapeutin paras kaveri!

Minkälaisia hittituotteita teidän kaapeista löytyy?

My PlayHome eli virtuaalinen nukkekoti

Johanna Naamanka 2 Comments

Tässä ensimmäinen sovellusvinkki puheterapiaan (tai miksei muuhunkin opetukseen tai viihdekäyttöön): My PlayHome app eli virtuaalinen nukkekoti. My PlayHome:n lastenhuoneessa voi puhaltaa saippuakuplia, ulkona voi kasvattaa porkkanoita, kylpyhuoneessa pääsee suihkuun saippuoineen päivineen jne. My PlayHome on yksi lempisovelluksistani yksinkertaisesti siitä syystä, että se on niin monikäyttöinen.

Sanavarasto

Peli sisältää huikean määrän arkisanoja. Osoita ja nimeä. Toimintasanojen harjoitteleminen on helppoa; pestä, hyppiä, juoda, pukea..

Ohjeen mukaan toimiminen

”Vie hammasharja vessan ylähyllylle.” ”Laita poika istumaan jakkaralle keittiöön ja anna hänelle lasillinen maitoa.”

Kerronta

Kerro mitä tapahtuu, mitä näkyy, mitä kuuluu. Pelin loputtua voi harjoitella aikamuotoja kertomalla mitä tehtiin.

Auditiivinen muisti

”Etsi koripallo, vessapaperirulla ja kissa.” Pysyvätkö ne mielessä ilman toistoa?

Auditiivinen päättely

”Mikä on oranssi ja pyöreä ja sitä voi heittää.”

Takapihalla voi kasvattaa porkkanoita ja hyppiä trampoliinilla.
Puutarhassa voi kasvattaa porkkanoita ja hyppiä trampoliinilla.
Ensin-sitten

Mitä pitää tehdä illalla ennen nukkumaanmenoa? ”Ensin syödään iltapala, sitten vaihdetaan yöpuku, sitten..”

Sosiaaliset taidot

Mitä ruokailutilanteessa voi sanoa toiselle? Keksi vuorosanat omalle hahmollesi.

Mielikuvitus ja leikki

Leikin kulun voi harjoitella ensin sovelluksessa ja sitten ilman iPadiä oikeilla tavaroilla.

Artikulaatio

Huoneisiin voi järjestää esineitä äänteiden perusteella esimerkiksi kylpyhuoneessa on paljon /s/-äännettä sisältäviä sanoja ja keittiöön voi järjestää /r/-esineitä. ”Kurkista ikkunasta ulos.” ”Laita ruskea paperipussi roskiin”

Kysymyssanojen harjoittelu

”Missä on hammasharja?” ”Kenellä on oranssi paita?” ”Miksi tyttö on märkä?”

Käsitteiden harjoittelu

”Laita porkkana pöydän päälle.” ”Poika on puun takana.” ”Ota sininen hammasharja.” ”Vauva haluaa kolme omenaa.” ”Ovi auki/kiinni.”

Ongelmanratkaisu

”Miten saadaan porkkanat kasvamaan?” ”Vesihana jäi auki, mitä voisi tapahtua?”

Lauseen täydentäminen

”Ulkona aidan vieressä kasvaa ____.”

Kielellinen tietoisuus

Etsi esineitä alkuäänteen tai -tavun perusteella.

My Playhome AppStoressa
My Playhome AppStoressa

Parasta sovelluksessa on se, että sitä on helppo käyttää. Siinä ei myöskään ole aikarajaa eikä siinä kerätä pisteitä. Äänetkin saa pois iPadin äänen voimmakkuutta säätämällä. My PlayHomen kuvitus ei ole erityisen lapsellinen ja voisi toimia myös aikuisasiakkaiden kanssa, varsinkin jos hahmot jättää pois.

Käsittääkseni My PlayHome on saatavilla iOS-, Android-, ja Windows -laitteille. AppStoressa lite-versio (ilmainen) sisältää vain 2 huonetta, kun maksullisessa versiossa (3,99€) on 6 huonetta. Eikä parane unohtaa My PlayHome Stores ja My PlayHome School lisäosia!

iPad ja Johanna ne yhteen soppii

Johanna Naamanka 2 Comments

On mahdollista (ehkä jopa todennäköistä), että tässä blogissa tulee puhuttua paljon iPadistä. Puhun iPadistä mielelläni, se taitaa olla jopa yksi lempiaiheistani. Voi sitä raukkaa joka ennalta arvaamatta menee kysymään minulta jotain iPadistä ja saa vastineeksi tunnin luennon sen hienouksista. Niin. On siis syytä palata hieman taaksepäin ja kertoa, mistä minun ja iPadin yhteinen matka alkoi.

Muutama vuosi taaksepäin iPad oli minulle tuntematon laite. Eräänä iltana iPad eksyi elämääni ja kuulin kuinka hieno laite on kyseessä. ”Sillä voi selata nettiä, kuunnella musiikkia tai katsoa vaikka leffoja.” Ja iPadiin sai kuulemma ladattua myös sovelluksia, siis mitä tahansa, vain mielikuvitus oli rajana. Olihan Applen slogan ”there’s an app for that”. En ollut aivan vakuuttunut, koska mielestäni saman asian ajoi läppärin ja älypuhelimen yhdistelmä. Läppärillä katson leffoja, älypuhelimella saan valokuvia ja musiikkia, molemmissa toimii netti vallan mainiosti. ”Aika turha laite, mihin minä sitä käyttäisin?!”

Aika turha laite, mihin minä sitä käyttäisin?!

Sitten tuli päivä, kun törmäsin netissä ensimmäiseen oppimissovellukseen. Koin valaistumisen hetken (Kyllä vaan! Taivaat avautuivat ja puheterapeutin maailmasta tuli hieman avarampi). Sovellus oli toki englanninkielinen ja maksullinen, mutta mielessä vilisi jo sata ja yksi ideaa siitä miten sitä voisi soveltaa omassa työssä. Eikä siinä vielä kaikki, niitähän löytyi lisää.. ja parempia! Ja hienompia! Ja ilmaisia! Se oli menoa! Istuin monet illat nenä kiinni ruudussa etsien hyviä sovelluksia työkäyttöön. Löysin jopa muutaman suomenkielisen sovelluksen, mikä tuntui lottovoitolta!

Niinpä niin. En ollut ollenkaan hoksannut ajatella iPadiä työ-Johannan käyttöön. Pieniin kansiin mahtuu enemmän kuin olisin osannut toivoa. Enkä tarkoita pelkästään sovelluksia. Sinne mahtuu peilit ja penaalit, nopat ja nauhurit, iloa, harjoitusvihkoja, jakamista, innostumista, kuvakommunikaatiota, musiikkia, videoita, ahaa-elämyksiä..  ja vaikka mitä muuta. I love my iPad <3

 

Kuva: bfishadow / CC BY

Ensisanat

Johanna Naamanka 2 Comments

Jaahast. Näin siinä kävi, että aloitin blogin kirjoittamisen. Tämä blogi voisi toimia tämän puheterapeutin sähköisenä ajatus- ja ideapankkina. Tuntuukohan muista koskaan siltä, että olisinpa kirjoittanut sen idean ylös? Ainakin täällä kotisohvalla yhden puheterapeutin aivot tekevät monena iltana ylitöitä ja miettivät kaikenlaisia suunnitelmia, ideoita, ja ties mitä muuta siinä määrin, että yhtenä iltana toisesta päästä sohvaa kuului ajatus: “kirjoita blogia”. Ilmeisesti mun pitää kanavoida tätä ajatusmassaa laajemmalle kuin yhden henkilön harteille!

Miten kehitän alaani? Mitä uutta alalla tapahtuu?

Kuulumisia puheterapeutin pään sisältä:

Miten kehitän alaani? Mitkä iPad sovellukset toimivat puheterapiassa? Miten muuten iPadiä voi hyödyntää terapiassa? Mistä ideoita uusiin materiaaleihin? Onko toisto kaiken oppimisen A ja O? Mistä löydän hyviä kuvia? Mitä uutta alalla tapahtuu? Miten sanotaan “ei”? Miksi työ ja vapaa-aika pitää olla tasapainossa? Mitkä kaikki kuuluu puheterapeutille? Onko tästä mitään hyötyä? Mistä löydän helposti tutkimusartikkeleita? Mitä vinkkejä on /t/-äänteen löytämiseen? Löytyykö etäkuntoutuksesta tutkimuksia? Miten hallitsen kiireen? Miten materiaalit kannattaa järjestää? Onko autistisen lapsen katsekontaktin lisääminen hyvä tavoite?..

Tätä kaikkea ja vähän muutakin on…

Puhetta terapeutista

 

Kuva: Kelly Sikkema / CC BY