Olen viimeisen vuoden aikana sukeltanut aivan uuteen ja ihmeelliseen maailmaan, nimittäin etäkuntoutuksen saloihin. Ensipuraisun aiheeseen sain viime syksynä, kun kävin hakemassa oppia Yhdysvalloista etäkuntoutuskoulutuksesta. Sen jälkeen homma on vienytkin enemmän tai vähemmän mukanaan. Olen ollut töiden puolesta mukana kehittämässä etäkuntoutuksen käytäntöjä sekä järjestämässä aiheesta seminaaria. Lisäksi keväällä aukesi mahdollisuus osallistua KELA:n tutkimusprojektiin aiheesta. Jänskää!
Yllättävintä tässä oppimisprosessissa on ollut se, että monessa maailman kolkassa etäkuntoutus on puheterapiassa jo vuosia ellei vuosikymmeniä vanha juttu. Suomessa siitä kuulee kovin vähän ja uskallan nyt ääneen ihmetellä, miksei se ole Suomessa ottanut vielä laajemmin tuulta alleen?
Yritän tässä antaa lyhyen intron aiheesta puheterapian näkökulmasta, mutta käsittelen tätä varmasti myös jatkossa (sillä tietoa ainakin tästä aiheesta on ehtinyt kertyä!)
Mitä on etäkuntoutus?
Etäkuntoutuksella tarkoitetaan pääsääntöisesti videovälitteistä puheterapiaa. Käytännössä asiakas on omalla tietokoneellaan ja puheterapeutti omallaan samanaikaisesti. Internetin ja videoyhteyden avulla molemmat osapuolet näkevät ja kuulevat toisensa maantieteellisestä etäisyydestä välittämättä. Lisäksi monilla etäohjelmilla on mahdollista yhteisen ruudun avulla jakaa tehtäviä, tehdä yhdessä harjoituksia tai vaikka pelata online-pelejä, jotka soveltuvat puheterapiaan. Tämä onnistuu siis interaktiivisesti niin, että asiakas pystyy vaikuttamaan ruudun tapahtumiin. Puheterapian etäkuntoutus voi olla arviointia, ohjausta, konsultointia, yksilö- ja ryhmäkuntoutusta tai seurantaa.
Joidenkin määritelmien mukaan etäkuntoutukseen lasketaan mukaan myös puhelinyhteys ja ajasta riippumattomat menetelmät, kuten sähköposti, perinteinen posti tai kotona toteutettu tietokoneharjoitteluohjelma, josta puheterapeutti voi seurata asiakkaan edistymistä.
Missä etäkuntoutusta toteutetaan?
Oma kokemukseni on, että etäkuntoutusta voidaan toteuttaa missä vain kunhan saatavilla on riittävä internet-yhteys ja laitteet. Minimissään tarvitaan tietokone, kaiuttimet ja mikrofoni sekä internet-yhteys ja jokin etäohjelma. Etäkuntoutukseen soveltuvia ohjelmia on lukuisia, joista osa on ilmaisia (esim. Skype) ja osa maksullisia (esim. videoneuvotteluohjelmistot tai videoneuvottelulaitteistot). Tärkeintä tässä vaiheessa on pitää mielessä salassapito ja turvallisuus, jos ajatuksena on hyödyntää ohjelmaa etäkuntoutuksessa. Samat säännöt ja lait salassapidosta pätevät kuin perinteisessä kasvokkain tapahtuvassa terapiassakin.
Asiakas voi olla siis omassa kodissaan, päiväkodissa, koulussa, laitoksessa tai vaikkapa ulkomailla!
Kenelle etäkuntoutus sopii?
Kokeilemalla se selviää! Tämän ohjeen sain Yhdysvaltojen koulutuksessa ja allekirjoitan sen täysin. On selvää, ettei etäkuntoutus sovellu kaikille, koska me kaikki olemme erilaisia. Tiettyjä asiakasryhmiä en lähtisi kuitenkaan diagnoosin perusteella sulkemaan pois, sillä kokeilut ja tutkimukset ovat osoittaneet, että siinä voi mennä pieleen. Kokeiltuja ja tutkittuja asiakasryhmiä ovat mm. viivästyntyt puheen ja kielen kehitys, lukitaidot, kuullun hahmottamisen ongelmat, puheilmaisun ja/tai ymmärtämisen ongelmat, artikulaatiohäiriöt (HOX, suomalainen gradukin tehty aiheesta!), afasia, apraksia, dyspraksia, nieleminen, huuli-suulakihalkiot, autismin kirjon häiriöt, kuulovammat, ääniterapia ja niin edelleen.
Etäkuntoutuksen on todettu olevan yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus!
Voisi esimerkiksi luulla, että ruudun edessä istuminen olisi todella haastavaa tarkkaavuus- ja keskittymishäiriöisille lapsille, MUTTA kokeiltaessa tietokoneen äärellä tapahtunut harjoittelu onkin motivoinut lapsen paikoilleen, sillä etäkuntoutus on niin intensiivistä yhteisellä ruudulla. Toisena epäilevien mieleen voisi nousta autismin kirjon häiriöt, koska eihän se ole luonnollista vuorovaikutusta ruudun välityksellä. MUTTA tässäkin tapauksessa on huomattu, että autistisen ihmisen voikin olla helpompi olla kontaktissa ja harjoitella haastavia taitoja nimenomaa ruudun välityksellä, sillä suora vuorovaikutus voi olla liian kuormittavaa.
Erityisesti lasten, mutta usein myös aikuisasiakkaiden, kohdalla tärkeään rooliin nousee e-avustaja (eHelper) eli aikuinen, joka on etäkuntoutuksen ajan mukana asiakkaan kanssa. Hänen tehtävänsä on toimia yhteyshenkilönä sekä auttaa esimerkiksi teknologian, aikataulutuksen, materiaalien kanssa sekä asiakkaan huomion suuntaamisessa ja turvallisuuden ylläpitämisessä. E-avustajan mukanaolo voi tehdä suurenkin merkityksen taitojen vakiinnuttamiseen arkeen ja oppittujen taitojen käyttöönotossa.
Miksi etäkuntoutusta?
Miksi pitäisi jaksaa innostua tällaisesta uudesta tavasta tarjota puheterapiaa? Suurin hyöty on ehdottomasti saatavuus ja etäkuntoutuksen avulla voitaisiin tasata puheterapeuttien resursseja ympäri Suomen ja mahdollistaa kuntoutus useammalle puheterapiaa tarvitsevalle. Ajansäästö on merkittävä niin terapeutin kuin asiakkaan (ja hänen perheen) näkökulmasta. Kenenkään ei tarvitsisi ajaa pitkiä välimatkoja saadakseen kuntoutusta eikä esimerkiksi vanhempien tarvitsisi olla töistä pois saadakseen lapsensa puheterapiaan. Parasta on että, etäkuntoutuksen on todettu olevan yhtä vaikuttavaa (ellei jopa tehokkaampaa) kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus! Osa tutkimuksista on päätynyt siihen tulokseen, että etänä käyntejä tarvittiin vähemmän ja/tai tavoitteet saavutettiin nopeammin. Ja kun kaiken tämän sitoo vielä nätisti pakettiin, niin puhutaanhan tässä myös niistä kallisarvoisista euroista eli mahdollisista kustannussäästöistä.
Etäkuntoutuksen avulla voitaisiin tasata puheterapeuttien resursseja.
Etäkuntoutus tuo mukanaan myös haasteita. Suurimpana näistä ovat varmasti tekniset pulmat, mitkä ovat onneksi vähenemään päin sillä nykyään internet-yhteydet ovat kautta maan riittäviä moiseen touhuun. Ulkomailla suureksi haasteeksi on muodostunut lainsäädäntö ja maksavan tahon löytyminen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki vakuutusyhtiöt eivät miellä puheterapian etäkuntoutusta korvattavakseen. Suomessa taas etäkuntoutus on vielä niin uutta, että asenteet ja ennakkoluulot sekä tekijöiden löytyminen tässä vaiheessa tuottavat haasteita, mutta valoa on näkyvissä tunnelin päässä, sillä esimerkiksi KELA on ottanut jo askeleen kohti verkkokuntoutusta ja etäkuntoutuksen tarkastelemista.
Monia varmasti kiinnostaisi tietää onko olemassa jotain ohjeistuksia ja säädöksiä etäkuntoutuksen käytöstä. Koska etäkuntoutus on (varsinkin puheterapian osalta) vielä aika uusi ilmiö Suomessa, näitä ei valitettavasti vielä ole. Tietääkseni Puheterapeuttiliittokaan ei ole ottanut kantaa etäkuntoutuksen käytöstä Suomessa, joten siksi viittaan Yhdysvaltojen vastaavaan eli ASHA:n (American Speech-Language Hearing Association) kantaan. ASHA:n mukaan etäkuntoutus on soveltuva menetelmä puheterapian tarjoamiseen, sillä sen vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on julkaisuja jo yli 20 vuoden ajalta. ASHA:n sivuilta on löydettävissä paljon vaikuttavuustutkimuksia ja ohjeita etäkuntoutuksen käyttöön.
Kyllähän tällainen uusi tapa toteuttaa kuntoutusta vaatii vähän aivojen nyrjäyttämistä uuteen asentoon, mutta oma kokemukseni on ollut lähinnä innostava, opettavainen ja mukaansatempaava!
Täältä löytyy muutamia hyviä linkkejä ja tutkimuksia aiheesta:
Eveliina Stamin Pro gradu -tutkimus lasten äännevirheiden etäkuntoutuksesta sekä Eveliinan blogi etäpuheterapiasta
Ruotsin Västerbottenin Vård på distans -sivusto ja puheterapian etäkuntoutus
The Voice and Swallowing Center of Maine, joka tarjoaa USA:n ainoana American Telemedicine Associationin hyväksymää etäkuntoutuskoulutusta puheterapeuteille
Hei!
Hienoa, että salassapito ja tietoturva on huomioitu! Samoin se, ettei etäkuntoutus sovi kaikkien häiriöiden hoitoon. Etäkuntoutus avaa varmasti uudenlaisia mahdollisuuksia. Kriittinen ja monen eri näkökulman kautta asian tarkastelu lisää mielestäni etäkuntoutuksen uskottavuutta.
Mielenkiinnolla odotan Kelan projektin tuloksia!
Näinhän se on! Kun muistetaan huomioida muutamat seikat etukäteen, kuten salassapito ja kouluttautuminen, etäkuntoutuksen hyödyt ja mahdollisuudet ovat suurempia kuin sen rajoitukset. Kelan tutkimusta ei tarvitse onneksi odottaa enää kauan, sillä tutkimuksen julkaisu tapahtuu jo 25.4.16!