Liituleikkejä

Kuin ihme olisi tapahtunut ja aurinkoista keliä riittää jo näin toukokuussa. Monet lasten kanssa työskentelevät haaveilevat ulkotyöstä näihin aikoihin. Itse ainakin kadehdin päiväkodin työntekijöitä, jotka pääsevät ulos aurinkoon! (Sadekelillä en kyllä ole enää niin kateellinen heille! 🙂 ) Onneksi monia (puheterapia-) harjoituksia voi toteuttaa myös ulkona. Tällä kertaa keräsin ideoita, joissa katuliituja voi hyödyntää oppimisessa. Suomessa näitä aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä ei ole määrällä pilattu, joten on ollut kiire saada tämä blogipostaus ulos! Toivokaamme siis, että ehditään vielä tänä kesänä hyödyntämään näitä leikkejä.

Värihyppely

Piirretään ja väritetään erivärisiä ympyröitä liiduilla maahan. Lapsen tehtävä on kuunnella mikä väri sanotaan ja juosta oikeaan ympyrään. Tehtävä toimii myös toisinpäin ja pääsee aikuinenkin liikkumaan.

Oma idea tehtävän laajentamisesta: ympyrässä voisi keksiä värin mukaisia asioita ja piirtää ne ympyrän viereen. Täällä oli myös versio, jossa värillisistä ympyröistä muodostettiin reittejä seurattavaksi. Hyvää hahmottamisen harjoittelua!

Numeroiden tunnistaminen

Piirretään eri numeroita esim. 1-20 (tai vain 10 asti) liiduilla maahan. Lapsen tehtävä on hypätä sanotun numeron päälle. Vielä helpompi versio on tietenkin se, että lapsi hyppää ensin ja aikuinen vain nimeää numeroita. Eri värien käyttö voi auttaa, jos lapsi ei vielä tunnista kaikkia numeroita, esim. ”Kahdeksan on punainen numero, se on ykkösen vieressä” (ja saadaan hienosti laajennettua tehtävää käsitteisiin ja ohjeen ymmärtämiseen). Vanhempien lasten kanssa voisi hyödyntää tätä vaikka plus- ja miinuslaskujen harjoittelussa: ”Mitä on 6-4? Hyppää vastaukseen!” Lapset voivat pelata tätä myös keskenään ilman aikuista, kun otetaan peliin 2 noppaa ja vähennetään tai lasketaan yhteen noppien luvut ja hypätään vastaukseen.

Huomaatte varmaan, että tällä hyppelyidealla on hurja määrä variaatiomahdollisuuksia, esimerkiksi alkuäänteet tai muodot! Myös kuulomuistin tai ohjeiden ymmärtämisen treenaaminen onnistuu isompien lasten kanssa, kun aikuinen kertoo vaikkapa kolme muotoa, joiden päälle hypätään ja kolme kirjainta, jotka kirjoitetaan. ”Hyppää ensin neliön, kolmion ja ympyrän päälle. Kirjoita sitten numerot 3, 6, 2.”

Heitä sana

Jos ei hyppely tunnu omalta, niin yllä olevat ideat toimivat myös heittoleikkeinä. Esimerkiksi heitetty hernepussi osoittaa kirjoitetun sanan, jolle keksitään riimipari tai muodostetaan lause käyttäen sanaa.

Liitulautapeli

Piirretään katuun pelialusta, jossa lapsi toimii pelinappulana. Otetaan mukaan vielä iso noppa tai spinneri kertomaan kuinka monta askelta edetään. Pelialustaan saisi helposti piirrettyä kirjaimet tai muodot harjoittelua varten. Liikkuvana terapeuttina mieleeni tuli myös ennalta valmistetut tehtävät, esimerkiksi laminoidut A4:t, joissa olisi yksilölliset äänneharjoitussanat tai vaikka riimiparilorut, jotka pitäisi ratkaista.

Täältä blogista löytyi pelialustalle vaihtoehto; piirretäänkin sokkelo, jonka läpi pitää kävellä tai ajaa vaikkapa pyörällä. Tämä vaatii hahmottamisen taitoja niin piirtäjältä kuin ratkaisijaltakin!

Ruutuhyppely 2.0

Uusi versio ruutuhyppelystä, johon laitetaankin ohjeet matkan varrelle, esimerkiksi ”pyöri 3 kertaa” tai ”hypi pienimmästä tähdestä suurimpaan”. Eli toisin sanoen liiduilla toteutettu tehtävärata.

Aarteenetsintä

Mielestäni tämä idea oli yksinkertaisuudessaan innostava tapa harjoittaa kielellistä tietoisuutta. Liiduilla käydään kirjoittamassa ulkoesineisiin niihin liittyvä sana esim. hiekkalaatikkoon kirjoitetaan liidulla ”hiekkalaatikko”. Lapsen tehtävä on löytää kaikki piilotetut sanat ja omalla liidulla kirjoittaa sanan päälle ja harjoitella mallin mukaan kirjoittamista. Liikkuvalle terapeutille tämä idea voi olla alkuperäisenä hieman työläs toteuttaa, koska sanat pitäisi saada ”piilotettua” pihalle jo etukäteen ja vettä pitäisi olla siivoamiseen. Mietin, että tämä voisi toimia myös laminoiduilla sanoilla, jotka lapsi jäljentää pyyhittävällä kynällä mallin päälle. Helppo piilottaa ja helppo siivota!

Siivoamisesta vesileikki

Liiduista voi jäädä joidenkin mielestä sotku jälkeensä, joten harjoittelussa kannattaa hyödyntää myös vedellä siivoaminen! Vedellä voi kirjoittaa liitusanojen päälle tai maalata erilaisten liituviivojen päälle. Siivous tulee siinä samassa! Vedellä saa vaihtelua liituleikkeihin, kun esimerkiksi puiseen aitaan tai vaikkapa isoon kiveen voi piirtää liiduilla harjoiteltavia kirjaimia, numeroita tai mitä ikinä keksiikään. Lapsen tehtävä on suihkuttaa vedellä, vesipysyyllä tai suhikepullolla, pyydetty asia pois. Voisiko olla hauskempaa tapaa oppia?

Tiesittekö muuten, että liiduilla voi kirjoittaa myös trampoliinille? 🙂

Lisää ulkona toteutettavia ideoita täältä aiemmasta postauksesta.

Puheterapeutti goes Ikea

Mistä tunnistaa liikkuvan terapeutin? Se on sininen ja sinne mahtuu paljon tavaraa? Ikean kassi!

Kävin kiertelemässä Ikean ihmeellisessä maailmassa. Reissun tarkoituksena oli alunperin kodin sisustaminen, kun pesuhuoneeseen piti löytää jokin järkevä suihkuhylly ja uusi lattiamatto. Vaatehuoneen siivouksen myötä (joka antanut odottaa liian monta vuotta!) tuli tarve myös säilytyslokeroille. Lasten leluosastolla puheterapeutti-Johanna kuitenkin työnsi nenänsä vapaa-ajan ostosreissulle mukaan. Huomasin hypisteleväni leluja miettien mihin terapiatarkoitukseen niitä voisi hyödyntää. Siispä tähän blogipostaukseen poimin Ikea-tuotteita, mitä olen hyödyntänyt puheterapiassa. Tämä ei ole siis sponsoroitu blogiteksti, vaan ihan omasta tahdosta ja ideasta syntynyt 🙂

Dinosaurus-käsinukke on ylittänyt odotukseni moninkertaisesti! Tämä kaveri kuuluu syötettävien lelujen kategoriaan, joka on jo tässäkin blogissa todettu loistavaksi leikiksi. Dinosaurus on syönyt erilaisia ruokia, äännekortteja, pikkueläimiä ja vaikka mitä muuta. Dinosauruksella on päiviä, kun se tykkää vain punaisista ruoista ja sylkee muut ruoat pois. Ei ole paljon hauskempaa tapaa harjoitella luokittelua 🙂 Dinosauruksen kieltä voi myös käyttää havainnollistamaan kielitemppuja, vaikka se ei varsinainen artikulaationukke olekaan. Myös erilaiset verbiharjoitukset ovat olleet motivoivia, kun lapsi pääsee opettaamaan ja mallittamaan dinosaurukselle toimintasanoja, kuten hyppiä, juosta, istua jne.

Ikean junarata on ollut kovassa käytössä aloitteiden ja syy-seuraus-suhteen harjoittelemisessa sekä PRT-treeneissä. Seuraavan palan lapsi saa vasta, kun on ottanut katsekontaktin tai pyytää sitä sanallisesti. Junaradalle myös ilmestyy kaikenlaisia esteitä, kuten huolimattoman puheterapeutin käsi, jotka lapsen pitää pyytää siirtämään pois junan tieltä. Junalle on myös rakennettu matkan varrelle asemia, joissa pitää suorittaa jokin tehtävä ennen etenemistä.

Reissaavalle puheterapeutille Ikeasta löytyy myös hyvä peili. Peilissä on mukavasti lokeroita tehtäville tai yllätyksille ja ovet, jotka suojaavat pahimmilta kolhuilta matkaavan terapeutin laukussa. Suosittelen tunnetaitojen ja suun motoriikan harjoittelijoille!

Kuuntelutaitojen harjoitteluun olen käyttänyt Ikean riippuvaa säilytyslokerikkoa. Minulla on ollut käytössä sammakko-versio, jossa on 3 tasoa ja jota olen käyttänyt käsitteiden harjoitteluun, kuten ylin, keskimmäinen ja alin. Joku kollegoista aikoinaan vinkkasi monitasoisten säilytyslokeroiden käyttöön idean: jokaisessa tasossa on jonkun hahmon, esimerkiksi nallen, koti ja hahmoille viedään yllätyksiä tarkasti ohjeita kuunnellen.

Ikean lasten ruokailu -osastolta löytyy luokittelutehtäviin materiaalit; eriväriset kipot, mukit ja ruokailuvälineet. Olen käyttänyt helppona luokittelutehtävänä niin, että yhdistetään samanväriset astiat toisiinsa. Taitavampien lasten kanssa tarkan kuuntelun tehtävänä näillä välineillä saa aikaiseksi pitkiä ohjeita, kuten ”Anna nallelle punainen haarukka ja laita omenoita keltaiselle lautaselle”

Itse käytän aika paljon noppapelejä erilaisten harjoitusten motivaattoreina. Vaihtelua saa esimerkiksi Ikean isolla pehmonopalla ja päästään pöydän äärestä vähän liikeellekin! Kokonsa puolesta tämä ei ole tosin paras materiaali liikkuvan puheterapeutin kassiin..

Sorminukkeja opin hyödyntämään edellisessä työpaikassani, kun kollega käytti kielellisen tietoisuuden harjoituksissa hahmoja, joille jaettiin lahjoja. Esimerkiksi Leo-leijonalle annetaan kaikki /l/-äänteellä alkavat sanat ja Kalle-kilpikonnalle /k/-äänteellä alkavat sanat.

Tässäpä omia materiaalikokemuksia ja -ideoita à la Ikea. Lista ei missään nimessä ole kattava, joten nyt vinkit jakoon muistakin Ikea-aarteista!

Kuvat: ikea.com

Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat

Viime aikoina kehonosat ovat olleet useamman asiakkaani puheterapian tavoitteena. Nyt kun olen aiheeseen enemmän perehtynyt huomaan, että kehonosien harjoittelu taipuu monen lapsen tarpeisiin. Se voi olla todella hyvä perusvuorovaikutusharjoitus, jossa haetaan kontaktia ja yhteisen jakamisen taitoja, esimerkiksi silittelemällä pensselillä tai vibralla koskettamalla eri kehonosia, kuten jalka, suu, käsi. Kehonosien harjoittelua ja nimeämistä voi sisällyttää myös taitavampien lasten tavoitteisiin, esimerkiksi tarkan kuuntelun tehtävissä, ja ottaa mukaan myös harvemmin käytetyt kehonosat kuten nilkka, kaula, otsa. Näistä vaativimmista tehtävistä tulossa vielä erillinen blogipostaus.

Pensselileikki kehonosien harjoitteluun
Pensselileikki kehonosien harjoitteluun (Lähde: http://www.stillplayingschool.com/)

Valokuvien ja piirrettyjen kuvien yhdistäminen on yksinkertainen tapa aloittaa tutustuminen kehonosiin. Kuvia yhdistellessä vastaava kehonosa etsitään omasta ja toisen kehosta. ”Missä on sinun nenä?” Valokuvat pääset lataamaan itsellesi tästä blogista ja piirretyt kehonosien kuvat täältä.

Alunperin tarve kehonosien harjoitteluun lähti autismin kirjon asiakkaani tavoitteesta pystyä osoittamaan tai kertomaan minne sattuu. Puhuvien ja helposti kommunikoivien ihmisten maailmassa ei ehkä tule ajatelleeksi, kuinka tärkeä taito on pystyä ilmaisemaan minne sattuu. Tykästyin Pinterestistä löytämääni ideaan ”Minne sattuu?” -kuvataulusta, jonka avulla lapsi voi näyttää kipeän kehonosan.

"Minne sattuu?" -kuvataulu
”Minne sattuu?” -kuvataulu

Boardmaker-kuvaohjelmaa käyttäville tältä sivustolta saa käsittääkseni ladattua itselleen tämän kuvataulun. (Kotikoneella en harmikseni pääse testaamaan aukeaako tiedosto Boardmakerillä)

Toiminnallisemman tehtävästä saa, jos on olemassa esimerksiksi iso pehmonoppa, jossa on taskut kuville. Ei kuin noppaa heittämään ja peilin avulla etsimään kuvaa vastaava kehonosa itseltä!

Pehmonoppapeli kehonosien harjoitteluun
Pehmonoppapeli kehonosien harjoitteluun (Lähde: http://thefantasticfive-hockmana.blogspot.fi/)

Suosituin leikki on tähän mennessä ollut kuitenkin laastarileikki, jossa nostetaan kuva kehonosasta ja laitetaan laastari kyseiseen paikkaan, esimerkiksi korvaan. Tehtävässä voi käyttää apuna pehmolelua tai kuvaa ihmishahmosta. Ensin laitetaan pehmolelulle tai hahmolle laastari ja sen jälkeen itselle samaan paikkaan. Löysin Tigerista jättilaastari-magneetin, joka on toiminut asiakkaalle laitettavana laastarina eikä ole tarvinnut oikeasti liimata mitään kehoon kiinni.

Laastarileikki pehmolelulla
Laastarileikki pehmolelulla (Lähde: https://storytimekatie.com)
Laastarileikki ihmishahmolla
Laastarileikki ihmishahmolla (Lähde: http://www.classroomfreebiestoo.com/)

Onko teillä muita kehonosien harjoitteluun soveltuvia tehtäviä? Tai oletteko jo kokeilleet esimerkiksi laastarileikkiä ja miten se on toiminut? Mitä perusvuorovaikutusleikkejä käytätte kontaktin hakemiseksi esimerkiksi pienien autististen lasten kanssa?

Tunteiden töminää

Viime viikon ystävänpäivä sai miettimään ystävyyttä, ihania ihmisiä ja tunteita. Tunteet ovat läsnä lähes kaikessa ihmisen toiminnassa. Ne heijastuvat vuorovaikutukseen ja siihen miten ihminen toimii muiden kanssa. Tunteiden oppiminen ja niiden ymmärtäminen ei kuitenkaan ole aina helppoa hommaa.

Perustunteita ovat rakkaus, ilo, viha, suru, pelko, hämmästys ja inho, jotka ovat kaikissa kulttuureissa tunnistettavissa. Monille ihmisille, erityisesti niille, joilla on autismin kirjon häiriö, tunteet ovat hankalia käsittää koska ne ovat abstrakteja ja hetkellisiä asioita. Puheterapeuttina olen törmännyt usein tarpeeseen harjoitella tunnetaitoja.

Lapsi oppii ensin ilmaisemaan tunteita ja vasta myöhemmin käsittelemään niitä. Vanhemmat ja aikuiset toimivat oivana mallina tässä prosessissa, kun he ilmaisevat tunteitaan. Lapsi havainnoi ja matkii niitä esimerkiksi leikeissään. Tunteiden nimeäminen auttaa ymmärtämään ja tunnistamaan niitä niin itsessä kuin toisissa ihmisissä. Lapsi oppii sanallistamaan tunteitaan mallin avulla. Joskus negatiivinenkin tunne voi helpottua, kun aikuinen sanallistaa oman tai lapsen tunteen ”Matti on nyt surullinen”.

Olen tähän koonnut erilaisia hyväksi koettuja tehtäväideoita tunteiden harjoittelemista ajatellen. Materiaalina itse tykkään käyttää Boardmaker-kuvaohjelman piirrettyjä kuvia selkeyden vuoksi, mutta jos käytössäsi ei ole kuvaohjelmaa näillä piirretyillä tunnekuvilla voi päästä alkuun. Saat ladattua tehtävät alkuperäisistä linkeistä itsellesi kuvia klikkaamalla.

Yksi hyvä paikka tunnemateriaalin etsimiseen on myös Papunetin kuvatyökalu. Joidenkin lähteiden mukaan piirrettyjen tunnekuvien tunnistaminen on lapsille helpompaa kuin valokuvista, joten näistä kannattaa kokeilla eri versioita. Perustunteista valokuvat voi ladata alla olevasta kuvan linkistä.

Tunnekuvien yhdistäminen on mielestäni yksi yksinkertaisimmista keinoista aloittaa tunteiden harjoittelu. Aluksi voi olla hyvä käyttää vain muutamia tunnesanoja kuten iloinen, surullinen, vihainen ja pelästynyt. Tehtävänä on siis yhdistää samanlaiset tunnekuvat keskenään; iloinen ja iloinen/ surullinen ja surullinen jne. Mikäli tämä sujuu helposti, tehtävää voi kokeilla vaikeuttaa sekoittamalla pakkaan piirretyt tunnekuvat ja vastaavat valokuvat tunteista, ja yhdistää jälleen sama tunne. Lukutaitoisten lasten kanssa voi vastaavan tehtävän tehdä myös tunnesanoilla tai yhdistämällä tunnekuvan ja sitä vastaavan sanan. Tein teille tällaisen tehtävän valokuvista.

Tunteita on usein helpompi käsitellä aluksi ”ulkoistettuna” eli ei itseen kohdistuen. Lapsen voi olla vaikea havainnoida omia tunteitaan, mutta toisen ihmisen tunnetilan osaa tunnistaa. Tätä taitoa voi harjoitella peilin ja matkimisen kautta. Yksinkertaisuudessaan aikuinen voi mallittaa tunteen kasvoillaan, ja lapsen tehtävä on matkia sitä ja katsoa peilistä näyttääkö samanlaiselta. Ideaa voi jatkaa piirtämällä oman peilikuvansa paperille tai ottamalla lapsen ilmeistä valokuvat.

Löysin myös toiminnalisia ideoita tunteisiin tutustumista varten, esimerkiksi muovailuvahalla voi tehdä erilaisia kasvonilmeitä laminoidulle alustalle, tai liimata eri kasvon osia paperille ja katsoa mikä ilme ja tunne saadaan aikaiseksi.

Lähteitä ja lisää luettavaa tunteista:

https://www.nyyti.fi/tietoa/tunteet/
http://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen/tunnetaitoja_oppii_harjoittelemalla
https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/mielenterveyden_vahvistaminen/Pages/tunteet_haltuun.aspx
http://csefel.vanderbilt.edu/modules/module2/handout6.pdf

Ja eikun tunteilemaan!

 

Värikästä vuotta 2016

Sain joululahjaksi aikuisten värityskirjan. Ajattelin aluksi, ettei tuollaiseen ole aikaa, mutta kun olen sitä tässä vapaapäivinä testannut, niin pakko myöntää että sillä on mukavan rauhoittava vaikutus, ja huomaan löytäväni itseni värikynien ääreltä. Värittämiseen tulee keskityttyä ja aivot saa narikkaan hetkeksi lepäämään.  En sinänsä ihmettele, että tykkään tästä hommasta, koska mielelläni ratkon myös esimerkiksi sudokuja tai teen palapelejä, ja tämähän menee samaan kategoriaan.

Otin hieman selvää asiasta ja jopa työterveyslaitoksen tutkimusprofessori suosittelee aikuisenakin värittämistä! Uutisen mukaan värittäminen aktivoi luovuutta ja motoriikkaa sääteleviä osia aivoissa. Ihan loogista, näinhän perustelisin lasten värittämisen hyötyjä, mutta sama näyttää pätevän myös aikuisenakin. Ihan kiva huomata, että tässä tavoitelähtöisessä kiire-aikakaudessa etsitään myös uusia keinoja rentouttaa mieltä ja pysähtyä hetkeksi!

Lapset ja aikuiset värittämään siis! Uuden vuoden kunniaksi olen koonnut tähän blogipostaukseen väritystehtäviä (ensisijaisesti lapsille) jokaiselle kuukaudelle. Klikkaa kuvaa ja pääset sivulle, josta voit ladata tulostettavan värityskuvan omalle koneellesi. Tässäpä oiva aloituspaketti uuteen vuoteen myös esimerkiksi puheterapeutin laukkuun ja mukana jälleen vinkkejä kielellisiin harjoituksiin!

Tammikuu

”..kun maassa on lunta ja pakkasta”

Vinkki: Tämä kuva sisältää paljon /l/-sanoja (luuta, lumi, kelkka, kaulahuivi, lakki, lintu) artikulaatioharjoittelua varten.

Helmikuu

Pikku toukka paksulainen (The very hungry caterpillar) -kirjaan perustuva väritystehtävä. Toukka syö vaikka ja mitä!

Very Hungry Caterpillar ColoringSheet

Vinkki: Nimeä kuvassa näkyvät ruoat, keksi lisää hedelmiä/herkkuja/punaisia ruokia jne.

Maaliskuu

Pääsiäisenä on aikaa askarrella ja värittää. Täältä löytyi kiva pupu-väritystehtävä pääsiäiseksi.

17-22221550ac73e41a8c

Vinkki: Tämä kuva soveltuu tarkan kuuntelun harjoitteluun esim. ”Väritä se pupu joka istuu”/”Väritä pupu, jolla on mustia pilkkuja vaatteissaan”

Huhtikuu

Syntymäpäivät! Voi olla, että synttärijuhlat ajoittuu toiseen kuukauteen, mutta jokaisella varmasti riittää kerrottavaa omista syntympäiväjuhlistaan, herkuista ja toiveista.

birthday-coloring-pages-17

Toukokuu

Ötököitä! Madot, ampiaiset ja kärpäset kaivautuvat taas päivänvaloon.

Vinkki: Tunnistatko kaikki kuvan ötökät? Mikä ötökkä alkaa P-kirjaimella? Kenellä on monta jalkaa?

Kesäkuu

Puistoretkelle mars.

spring-weather-coloring-pages-600x410

Vinkki: Väritä kuva aikuisen ohjeen mukaan, kuuntele tarkasti. ”Väritä koira ruskealla”.

Heinäkuu

Lomakuukausi ja angry birdsit. Näiden lintujen seurassa aika kuluu niin iPadillä pelaten kuin värittäenkin!

angry-birds-coloring-book-85

Vinkki: Kuvailkaa vuorotellen lintu, jonka toinen värittää. ”Väritä pienin lintu”/ ”Väritä lintu, joka on kolmion muotoinen”

Elokuu

Nyt on Suomessakin ehkä vihdoin rantakelit. Aurinkorasva ja aurinkolasit mukaan ja menoksi!

Vinkki: Tässä kuvasta löytyi paljon /r/-sanoja (rasva, rapu, varjo, ämpäri, harava) artikulaatioharjoittelua varten.

Syyskuu

”Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta?”

Pikku Kakkosen -sivuilta löytyi tämä ihana värityskuva etanasta.

Vinkki: Etanakuvassa sataa vettä. Mitä muita säätiloja voi olla?

Lokakuu

Sienestämään. Tässä värityskuvassa on jo aika monta sientä poimittuna. Osaatko laskea sienet?

Vinkki: Harjoittele muotoja sienikuvalla. Mikä on ympyrä? Entäpäs mikä sieni on raidallinen?

Marraskuu

Marraskuu on usein pimeä ja pitkä kuukausi Suomessa. Dinosaurus-teemalla jaksaa vielä löytää oppimisen ilon!

dino5

Vinkki: Harjoittele kehonosia dinokuvalla. Missä on hampaat? Missä on dinosauruksen kaula?

Joulukuu

”Joulu on taas, joulu on taas..”

Ja niin se on jälleen pian joulu. Mitähän lahjoja sitä ensi jouluna toivoisi?

birthday-coloring-page-03

Vinkki: Keksikää mitä lahjat sisältävät ja kenelle ne on menossa. Tykkäisikö isä saada jouluna suklaata?

 

Kaikille lukijoille oikein hyvää uutta vuotta 2016!

Tip tap ja joulutehtävät jakoon

Joulukuu on jo melkein puolessa välissä ja nyt vasta ehdin etsiä jouluaiheisia tehtäviä terapiaa piristämään. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy vaikka ja mitä jouluaiheista puuhaa lapsille (ja vähän isommillekin). Tässä teille muutamia löytämiäni tehtäviä. Laitan tänne linkit blogeihin tai sivustoihin, joilta löytyvät ladattavat pdf-tiedostot. Ai niin; joulun teemaan sopien nämä kaikki saa ladattua ilmaiseksi!

Suurin osa tehtävistä on koottu tähän puheterapeutin näkökulmasta, mutta toki soveltuvat moneen muuhunkin tarkoitukseen tai ihan vain huvin vuoksi joululomapuuhaksi!

Suomenkielisiä tehtäviä löysin aika vähänlaisesti, mutta täältä pääsee alkuun. Sivuilla on esimerkiksi etsi virheet kuvasta, joulusanojen keksimistä ja isommille (tai aikuisasiakkaille) jouluristikko.

 

 

Jouluaiheinen muistipeli, jota voi käyttää moneen tarkoitukseen löytyy täältä. Se on perinteinen muistipeli, joka on vaikkapa nimeämisen tai alkuäänteiden harjoitteluun oikein mainio. Itse ajattelin käyttää sitä tarkan kuuntelun harjoitteluun; ”Mistä kerron? Se vetää joulupukin rekeä ja sillä on sarvet” tai sijaintien harjoitteluun ”Mikä on joulupukin alapuolella?”

 

joulumuistipeli

 

Täältä löysin ihastuttavat mix max –jouluhahmot, jotka kasataan kolmesta osasta. Tarkoituksena on siis tehdä hassuja hahmoja sekoittamalla päät, jalat ja vartalot keskenään. Toimii hyvin esimerkiksi moniosaisten ohjeiden kuuntelemiseen ja muistamiseen; ”Ota tontun pää, piparin vartalo ja poron jalat”.

 

 

Tästä blogista löytyy ”Rakenna Lumiukko” –noppapeli esimerkiksi artikulaatioharjoitusten tueksi tai sanavaraston rikastuttamiseen, motivointiin tai hahmottamisen harjoitteluun.

 

 

Jouluun kuuluu mielestäni lumi ja jos sitä ei ole maassa, niin täältä on saatavilla tulostettava kirja lumihiutaleista. Kirjassa lumihuitaleita löytyy eri paikoista esimerkiksi ”lumihiutaleita kielen päällä”. Tehtävä soveltuu hyvin vaikkapa sijaintikäsitteiden ja kerronnan harjoitteluun. Mielestäni tämä on helposti muokattavissa suomeksi, kun leikkaa tai piilottaa englanninkielisen tekstin. Tästä kirjasta saa ladata halutessaan Boardmaker-version tai PDF-tiedoston. Ihania nämä bloggaajat!

 

 

Yksi aarreaitta on tämä sivusto, jolta löytyy oikein joulutehtävien karkkikauppa ja jokaiselle jotain. Tätä sivustoa suosittelen kaikille lasten kanssa työskenteleville, muulloinkin kuin jouluna! Puheterapiaan sieltä löytyy esimerkiksi jouluaiheinen bingoalusta tai joulusukka-peli. Bingossa on ainakin paljon /l/-sanoja ja diftongeja äänneharjoitteluun (”joulukakku, joulusukka jne”). Sukkapeliä ajattelin käyttää puolestaan tarkan kuuntelun harjoittamiseen ja kuvailevaan kerrontaan; ”Ota sukka, jossa on palloja ja valkoinen karvareunus”.

 

 

Kirjoitus- ja lukutaitoisille voisi puolestaan sopia jouluaiheinen sanojen keksimispeli. Tehtävä toimii ohjeita ja ääkkösiä lukuunottamatta sellaisenaan myös suomeksi.

 

 

Löysin myös jouluaiheisia tehtäviä ruotsiksi täältä. Esimerkiksi Megafonin tulostettavat tehtävät, joissa yhdistetään ruotsi-suomi -sanoja sekä Otavan yhdistä kuva ja sana. Lisäksi myös Sanoma Pron Jontes jul -tarina löytyi kuvitettuna ja ääneen luettuna!

 

 

Ja ettei menisi aivan puheterapiaksi tämä kirjoitus, niin olen koonnut myös hahmottamiseen, motoriikkaan ja esimerkiksi väreihin ja laskemiseen liittyviä jouluaiheisia tehtäviä. Esimerkiksi I spy -pelit ovat merten takana suosittuja. Ne vaativat visuaalista hahmottamista, kun monen pikkukuvan joukosta pitää löytää oikea kuva. Jouluaiheisia bongasin kaksi: pienemmille tarkoitettu ja vähän vaikeampi versio, jossa lasketaan kuinka monta mitäkin hahmoa löytyy kuvasta.

 

 

Tässä lumihiutaletehtävässä kaivataan sorminäppäryyttä ja keskittymistä. Vanupuikoista askarrellaan mallin mukaan eri muotoisia lumihiutaleita!

 

 

Ja viimeiseksi vielä linkkvinkki, jossa on tehtäviä visuaalisen hahmottamisen harjoitteluun sekä värien ja samankaltaisten asioiden yhdistelyyn. Lisäksi esimerkiksi laskemisen harjoittelua löytyy Counting and Numbers -tehtävässä, jossa kuusen koristeet lasketaan ja yhdistetään oikeaan numeroon.

 

 

Minun joulumateriaaleja sisältävä kansioni sai näistä mukavasti täydennystä. Kyllä näillä materiaaleilla jaksaa odottaa jouluun vielä muutaman päivän!

 

Lomailijan aatteita ja kesäpuuhaa

Mulla on ollut vähän orientoitumisvaikeuksia. Aamulla saan nukkua pitkään. Ensimmäisen ruoan syön puolilta päivin. En katso aikatauluani kalenterista. En kirjaa jokaikistä tapahtumaa ja kuljettuja kilometrejä ylös. Ja suurimpana muutoksena, en suunnittele tunnin tarkkuudella tekemisiäni. Mitä ihmettä tämä tällainen on? Hyvänä vihjeenä toimi tuo sää. Eilen satoi kaatamalla vettä ja tänään paistaa aurinko – siis nythän on Suomen kesä! Ja mä oon NIIN lomalla 🙂

Entäs jos tänä kesänä jätettäisiin to do -listat tekemättä ja mentäisiin enemmän fiilispohjalla?

Mä huomaan, että nyt lomalla haluaisin kovasti touhuta jotain, saada aikaiseksi, tehdä jotain hyödyllistä – nyt kun vihdoin ehtisi. Suunnittelin hienot listat kaikesta mitä kesällä hoitaisin: vaatekaapin siivous, auton pesu, takapihan terassin maalaus, valokuvien järjestäminen, pakastimen sulatus, ikkunoiden pesu… Mutta kun loma alkoi, nautinkin paljon enemmän siitä etten tehnyt yhtään mitään! Ensimmäisten päivien jälkeen mietin, ”Kuinka saamatonta! Menee hyvää aikaa hukkaan!” Onkohan se nyt ihan näin? Joskus sitä pitää antaa itsellensä aikaa olla tekemättä yhtään mitään ja vaan öllöttää. Sitähän voi kuulla vaikka omat ajatuksensakin!

Luulenpa, että monella meistä, ainakin puheterapeuteista, on ihan oikeasti oikeus hellittää. Olemme niin tunnollista sakkia, että suoritamme lomat samalla tavalla kuin työt eli 110% lasissa. Entäs jos tänä kesänä jätettäisiin to do -listat tekemättä ja mentäisiin enemmän fiilispohjalla? Tätä aion ainakin itse vakaasti yrittää. Kerron sitten miten kävi.

Lasten maailmassa kesä voi olla jopa tylsää aikaa. (Välillähän kuuluukin olla tylsää!) Mutta sen varalle, että lapset saattavat kaivata jotain kesäpuuhaa, laitan jakoon kasaamiani kesäpuuha-ideoita! Pieni kielellinen tehtäväidea jokaiselle kesäpäivälle eikä kenenkään tarvitse nyrjäyttää (lomailevia) aivonystyröitä 🙂

Voit ladata kesätehtävän PDF-muodossa klikkaamalla täältä.

Eli nyt kaikki lomailemaan ja tekemään ei-yhtään-mitään! Myös blogi lomailee heinäkuun ja jatkuu taas uudella innostuksella elokuussa. Minä aion siirtyä parvekkeen sohvalle nauttimaan auringon lämmöstä.

Rentouttavaa kesää kaikille lukijoille!

Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta?

Ah, aurinko! Kyllä vaan, olen nähnyt sen paistavan jo useampana päivänä. Innoistuin niin tästä valoilmiöstä, että jopa minut sai viikonloppuna puutarhahommiin siistimään takapihaa kevätkuosiin!

Tälle viikolle oli luvattu aurinkoisia ilmoja ympäri Suomen, joten maanantain häämöttäessä viikonlopun jäljiltä mieleeni nousi masentava ajatus: teen töitä sisällä enkä pääse auringosta juuri nauttimaan. Eipäs kun… voihan puheterapeuttikin tehdä töitä ulkona!

Itseasiassa sain kollegalta ajatuksen tähän kirjoitukseen, kun näin hänen ulos suunnittellun aarteenetsinnän. Tehtävässä piti löytää ulkoa jotain punaista, jotain vihreää, jotain terävää, jotain kovaa ja niin edelleen. Nimeämisharjoitusta, käsitteitä, adjektiiveja, ohjeen ymmärtämistä, kysymyssanoja ja vaikka mitä muuta.

Pienimuotoinen etsintä internetin ihmeelliseen maailmaan tuotti hienoja tehtäväideoita ja niiden johdannaisia oppimisesta ulkona. Tässä muutamia:

Esterata:

Esterata on helpompi järjestää ulkona kuin sisällä. Itselläni oli heti mielessä päiväkodin piha ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaisi (valokuva paikasta etukäteen voi auttaa suunnittelussa).

Esteradan ohjeet voi kertoa suullisesti tai rata voi kulkea pihalla vaikka talouspaperin paloja pitkin esteeltä toiselle. ”Kulje hiekkalaatikolta keinulle hyppien”, ”Ryömi keinun alta”, ”Kävele takaperin liukumäen luokse”, ”Kiipeä rappuset ylös ja laske liukumäki alas”, ”Hyppää 3 kepin yli”, ”Kuljeta lusikalla jotain K-kirjaimella alkavaa aidan viereen”, ”Kulje tasapainoillen hyppynarua pitkin” tai ”Juokse lähtöviivalle”. Huomaatteko kuinka paljon harjoitusta tulee esimerkiksi toimintasanojen harjoitteluun?! Huippua! Esteradasta voisi piirtää kartan (ennen tai jälkeen), johon saa numeroitua järjestyksen. Samalla tulee harjoiteltua muun muassa ensin-sitten ajattelua, kerrontaa, muistia ja ymmärtämistä.

Vaihtoehtoisesti jokaisella esteellä voisi olla rasti, jolloin pitäisi tehdä jokin tehtävä (mikä ikinä onkaan lapsen puheterapian tavoitteena), että saa uuden ohjeen. Lukitaitoisille ohjeet voisivat olla kirjoitettuna ja pienemmille kuva seuraavasta esteestä voisi auttaa ymmärtämistä ja siirtymistä.

Lukumäärät ja sanavarasto:

Harjoitellaan ulkona laskemista ja asioiden nimeämistä: ”Kuinka monta keinua näet? Kuinka monta puuta? Kuinka monta autoa?”

Suun motoriikka:

Saippuakuplien puhaltaminen, erityisesti JÄTTIkuplien puhaltaminen, sopii ulos. Myös esimerkiksi pillillä veteen puhaltaminen soveltuu ulos paljon paremmin kuin sisälle – ei tarvitse roiskumisista huolia!

Aistit käyttöön:

Hyödynnetään kaikki aistit oppimisessa ja koska kyse on puheterapiasta puetaan ne sanoiksi: ”Mitä näet?, Mitä kuulet?, Mitä tunnet?”

Aarrejahti:

Kerätään mielenkiintoisia asioita ulkoa, nimetään ja keskustellaan niistä: ”Miksi valinta osui tähän? Millainen se on? Mistä löysit sen? ” Etukäteen voi halutessaan tehdä kuvallisen tai kirjoitetun ”muistilistan” asioista, joita etsitään ja ruksia pois sitä mukaan kun löydetään.

Heittoleikit:

Hiekkalaatikon reunalle tai vaikka pihan aitaan tehtäviä riviin ja pallolla tai hernepussilla tähtäämään. Tehdään ”osuttu” tehtävä. Jos ei löydy mitään heitettävää käden ulottuvilta, lapsi voi sormella ”ampua” tai ”taikoa” haluamansa sanan alas. Lapsi joko nimeää sanan tai alkuäänteen, tai vaikka kuvailee arvoituksena minkä aikuinen hakee. Saadaan me aikuisetkin vähän liikettä!

Tarkka kuuntelu:

Harjoitellaan tarkkaa kuuntelua ratkoen arvoituksia: ”Minä näen jotain virheää ja pyöreää, arvaatko mikä se on?”

Kielellinen tietoisuus:

Riimien keksiminen ulkona näkyvistä asioista: ”Näetkö jotain, mikä kuulostaa samalta kuin peppi?”. Alkuäänteiden mukaan voi tehdä salapoliisileikin: ”Etsi jotain, mikä alkaa A:lla.” Helpompi vaihtoehto on etsiä asioita alkutavujen mukaan: ”Mikä alkaa ai-..?”

Yhteenkuuluvat asiat ja miksi -kysymykset:

Keksitään vuorotellen asioita, mitkä kuuluvat yhteen. Tehdään nimetyistä asioista ketju, esimerkiksi hiekka ja ämpäri kuuluvat yhteen, koska ämpäriin voi laittaa hiekkaa. Seuraavaksi ämpäri ja … (vesi? lapio? kivet? hattu?) Mikä vaan käy, jos osaa vastata miksi ne kuuluvat yhteen.

Artikulaatio:

Aloittelin salapoliisileikkiä varten listaa eri alkuäänteellä alkavista sanoista, joita löytyisi ulkoa. Jostain syystä keksin hurjan määrän /k/:lla alkavia sanoja. Olisiko syynä ollut se, että kyseisessä päiväkodissa asiakkaani harjoittelee /k/-äännettä? Olisihan se ihanaa harjoitella hankalaa äännettä luonnollisessa tilanteessa: ”etsi kivi, kukka, katto, käpy, keppi, köysi, keinu..” ja niin edelleen. Lauseharjoitteluun päästään heti, kun terapeutti vaikka piirtää löydetyt asiat ohjeen mukaan: ”Piirrä keltainen kukka”.

Käsitteet:

Ulkona voi harjoitella visuaalista hahmottamista ja esimerkiksi käsitteitä samanlainen/erilainen. Tarvitaan valokuvia, joista osa on tutusta pihasta otettuja ja osa taas muualta. Mietitään yhdessä onko kuvassa oleva liukumäki samanlainen kuin pihalla oleva? Entäpä ovatko pilvet taivaalla samanlaiset vai erilaiset kuin valokuvassa?

Myös vastakohdille ulkona on otolliset harjoitteluolosuhteet: ”Löydätkö jotain, mikä on pieni?”, ”Mikä EI ole pieni, on…”, ”Löydätkö jotain, mikä on auki?”, ”Mikä EI ole auki, on …”

 

Nyt siis kaikki ylös, ulos ja oppimaan!

Kevätsiivous ja materiaalit järjestykseen

Tänään on kevätsiivous! Ja puhun nimenomaan liikkuvan toimistoni siivouksesta. Auto on tässä työssä korvaamaton, mutta välillä autoa katsomalla arvaa, ettei se ole aivan tavanomaisen auton roolissa. Liikuvat puheterapeutit tietävät varmaan tilanteen, kun kortteja löytyy auton lattiamaton alta? Tai roskia on oven lokerot pullollaan? Tai kun keskikonsolin ja penkin väliin tippuu kortti tai kynä, niin sitä ei ihan heti sieltä saakaan? Siivousurakan suurin haaste on kuitenkin materiaalien säilyttäminen järjestyksessä takakontissa.

Haaveillaan hetki, että materiaalit olisivat tiptop järjestyksessä: artikulaatiokortit olisivat järjestettyinä äänteen paikan mukaan, tulostetut tehtävät aihepiirien tai iän mukaan, itse askarrellut pelit ja välineet helposti löydettävissä, pelipohjat ja niihin kuuluvat kortit samassa paikassa, lautapelit nätisti pinossa ja leikkivälineet laatikoissa aiheittain. Ja niin edelleen. Sillon kun tein töitä vastaanotolla, tämä tilanne oli jopa saavutettavissa. Nyt liikkuvana puheterapeuttina tilanne tuntuu aika kaukaiselta haaveelta. Joitain hyviä järjestysvinkkejä olen kuitenkin kehittänyt.

Raejuustopurkit. Ne isot 400g purkit, missä on läpinäkyvä kansi. Niissä säilytän äännekorttejani, jotka niputan kuminauhoin äänteen paikan mukaan, esim. R alussa, R tavun alussa, R tavun lopussa, R lopussa. Läpinäkyvään kanteen saa hyvin näkyviin R:n ja /r/-treeneihin voi napata koko R-laatikon laukkuun mukaansa. Tämän idean itseasiassa sain kollegalta edellisestä työpaikassani, mutta hyvin on toiminut myös reissuhommissa!

R-kortit äänteen paikan mukaan

Nämä raejuustopurkit olen kasannut Ikeasta ostettuun laatikkoon riviin kätevästi nähtäville.

IKEA-laatikossa nätti rivi

Toinen toimiva ajatus lähti siitä, kun keksin hyvän tehtäväidean asiakkaalleni: pelataan se yksi hyvä luokittelupeli, joka koostuu pelipohjasta ja korteista (kiitokset peli-ideasta Outille!). Päiväkodin pihalla kaivellessani autoa löysin pelipohjan, mutta en kortteja. Olin käyttänyt monikäyttöisiä kortteja toisessa yhteydessä ja en ollut palauttanut niitä takaisin ”raejuustopurkkiinsa”. Höh!

Kulmalukkokansioista löytyi apu pelipohjien ja korttien pitämiseen ojennuksessa! Vähän File Folder -pelejä mukaillen, olen koonnut aihepiireittäin harjoituksia ja niihin liittyviä kortteja, pohjia, kuvia, materiaaleja kulmalukkokansioihin. Esimerkiksi YLÄKÄSITTEET -kansiosta löytyy nyt kätevästi kaikki yläkäsitepelipohjat, ja niihin kuuluvat kortit olen jakanut minigrip-pusseihin (eläimet, kulkuvälineet, ruoat jne).

Yläkäsitekansio
Yläkäsitekansio

Toinen esimerkki on OHJEEN MUKAAN TOIMINEN -kansio. Tämä kansio sisältää tehtäviä, joissa asiakas kuuntelee ohjeen ja toimii sen mukaisesti, eli kansiossa on esimerkiksi maisematausta, jonne laitetaan hahmoja (Angry birds -hahmot ovat kova juttu!). Tässä kansiossa on myös lehdistä leikatut toimintakuvat (”tyttö juo kaakaota”), joita laitamme ohjeen mukaan esim. postilaatikkoon. Lisäksi kansiossa on toimintaohjekortteja: ”kosketa ensin nenääsi ja kävele takaperin ikkunalle”. Kaikki eri kortit ovat minigrip-pusseissa, joten oikea tehtävä löytyy nopeasti ja sen voi siivota takaisin samalle paikalle jo lähtiessä. Tämä siivoaminen on tärkeä vaihe! Ettei käy niin kuin minulle aloittaessa reissuhommia, kun ajattelin että järjestän nämä kortit takaisin paikoilleen sitten viikon päätteeksi. Tässä skenaariossa ei käynyt hyvin!

Ai niin. Lisäksi tehtäväkansiot on myös värikoodattu. Mustat = ymmärtäminen/kuuntelu, punaiset = sanavarasto, siniset = kerronta, värilliset = käsitteet, jne. Yhdessä kansiossa on muuten pelipohjia, joita voi käyttää monipuolisesti minkä tahansa aihepiirin harjoitteluun. Kansiot nätisti pystyssä muovilaatikossa.

Kansiot kasassa

Tässä oli muutamia toimivia ideoita liikuvan toimiston järjestämiseen, toimivat varmasti myös vastaanoton kaappien järjestämiseen. Sitten on myös niitä ideoita, jotka kaipaavat vielä hiomista, kuten struktuurikuvien säilyttäminen ja valinta helposti. Onko siihen jotain hyvää käytäntöä? Entäpäs lelut? Miten ne saa kätevästi ja pieneen tilaan pakattua? Minulla ne on tällä hetkellä kangaspusseissa ja aina välillä etsin muoviruokia pitkin peräkonttia.. Tämä materiaalien järjestely nyt on varmaan loputon aihe, mutta kaikki hyvä ehdotukset otetaan innolla vastaan!

Takakontissa järjestys

Tässä järjestetty takakontti. Valmiina uuteen työviikkoon jo lauantaina 🙂

 

I niin kuin ilmapallo

Täällä ollaan vielä ihan vapputunnelmissa, vaikka vappu oli ja meni. Meillä oli onneksi kiva aurinkoinen keli täällä päin, vaikka näin todisteita aika erilaisista sääolosuhteista siellä pohjoisempana. Olisi jäänyt vappupiknikit väliin! Vappuun kuuluu luonnollisesti serpentiini, sima ja munkit, mutta lapsen näkökulmasta suurin kohokohta taitaa kuitenkin olla vappupallot. Ilmapallo, se ihana viihdyttäjä!

Vapun jälkeisissä tunnelmissa huomasin pohtivani materiaaleja ja niiden tekemistä. Minusta tuntuu, että yksi suurimmista haasteista puheterapeuttina on sopivan materiaalin löytäminen ja tekeminen. Kuvia on maailma pullollaan, mutta se että löytäisi hyvän ja käyttökelpoisen kuvan harjoittelumateriaaliin ei olekaan enää ihan yksinkertainen juttu. Varmaan jokainen Google-kuvahakua käyttänyt allekirjoittaa tämän? Ajatus omien kuvien tekemisestä on ollut mielessä kuvapulan iskiessä ja nyt on ensimmäiset koevedokset tehty eli vapun innoittamat ilmapallot. Palloja syntyi lopulta 8 eri väriä 1-9 pallon nipuissa. Kuvat on koottu yhteen PDF-tiedostoon, joka on saatavilla täältä. Lisäksi askarteluintoisille on saatavilla kaikki ilmapallot yksittäisinä irtokuvina yhdessä ZIP-tiedostossa.

Tässä esimerkiksi muutama tehtäväajatus:

  • Värien harjoittelu: luokittellaan ilmapalloja värin mukaan
  • Lukumäärien harjoittelu: harjoitellaan laskemista: ”kuinka monta ilmapalloa?”
  • Samanlainen/erilainen: tulosta useampi sivu ja tee muistipeli: ”ovatko kuvat samanlaiset?”
  • Ohjeen tarkka kuuntelu: ”missä on kolme vihreää ilmapalloa?”

Näillä ajatuksilla pääsee varmasti alkuun ja enemmänkin ideoita päässä pyörisi. Luulen kuitenkin, että teillä lukijoilla näitä ideoita tulee vielä enemmän ja keksitte varmasti sellaisia käyttötarkoituksia, mitä en keksisi edes villeimmissä unissani. Siispä kaikki ideoimaan! Miten sinä käyttäisit ilmapallokuvia oppimiseen? Miten tällaista materiaalia voisi soveltaa terapiassa tai koululuokassa tai missä vaan? Jättäkää kommenttia tänne tai Facebookiin, jos innostut lataamaan kuvat itsellesi. Kerätään ilmapalloaiheinen ideapankki kaikkien käytettäväksi. Tiedä vaikka siitä poikisi uutta piirrustusintoa 😉