Etäkuntoutuksen pikavinkit puheterapeuteille

Nyt on kaikki uutiset ja mielet täynnä koronavirusta ja sitä, miten se laittaa maailmaa sekaisin. Monet miettivät, miten voisivat toteuttaa omaa työtään etänä. Olemme puheterapeutteina onnekkaassa tilanteessa siinä mielessä, että puheterapiaa on mahdollista toteuttaa myös etänä. Siityminen etäkuntoutuksen pariin kuitenkin herättää paljon kysymyksiä ja pohdittavaa, varsinkin tällaisessa tilanteessa. Kokosin tähän postaukseen pikavinkkejä etäpuheterapiaan liittyen, ja vastauksia kysymykseen miten siirryn toteuttamaan etäpuheterapiaa.

Mitä etäpuheterapia vaatii terapeutilta?

Terapeutti tarvitsee tietokoneen, etäohjelman ja nettiyhteyden. Voi käyttää tavallista läppäriä tai pöytäkonetta. Etäohjelmia on lukuisia ja näissä on erilaisia ominaisuuksia. Avaan näitä seuraavassa kappaleessa hieman. Nettiyhteys on vielä kolmas osa, jota ilman ei etäkuntoutus toimi. Nettiyhteyksistä paras vaihtoehto olisi, että koneeseen olisi kytketty ethernet-piuha, mutta myös langaton WiFi usein toimii. Puhelimesta jaettu netti on kaikista epävarmin, mutta voi riittää perus videovastaanottoon. Internetyhteyden nopeus on yksi tärkeimpiä huomionarvoisia asioita etäkuntoutuksessa. Nopeuden voi testata osoitteessa nopeustesti.fi ja jokaisella etäohjelmalla on omat minimikriteerit toimivalle etävastaanotolle. Muuta teknologiaa kannattaa hankkia tarvittaessa esim. ulkoinen näyttö, ulkoinen kamera, ulkoinen mikrofoni ja/tai kaiutin. 

Etäohjelmia on mm. Webex, Adobe Connect, Zoom, GoToMeeting sekä suomalaisia versioita kuten Solki live ja Navisec Health. Perusohjelmissa on videoneuvottelumahdollisuus eikä juuri muuta. Ruudunjako-ominaisuus mahdollistaa tehtävien jakamisen ruudulla kaikkien nähtäväksi. Ja näiden lisäksi ohjelmissa on erilaisia työkaluja, joilla voi tehdä harjoittelusta interaktiivista ja osallistaa asiakasta enemmän. Täältä voi katsoa vertailua ulkomaisten ohjelmien välillä.

Tärkein on ohjelman valinnassa muistaa, että suojaus on riittävä esim. FaceTime tai perus Skype eivät täytä etäkuntoutuksen suojausvaatimuksia. Lisäksi voi olla tarpeen päivittää palomuurit. Ohjelman valinnan jälkeen, tee etäohjelmaan tili ja tutustu ohjelman käyttöön. Monista etäohjelmista löytyy ohjevideoita netistä englanniksi.

Mitä etäkuntoutus vaatii asiakkaalta?

Asiakas tarvitsee sähköpostiosoitteen, tietokoneen ja internetyhteyden. Myös avustaja on usein tarpeen. Sähköposti tarvitaan tavallisesti etäohjelman kirjautumislinkin lähettämistä varten, vaikkakin joissain ohjelmissa on erilainen kirjautumismenetelmä esim. tunnukset, jotka annetaan asiakkaalle suoraan.

Tietokone on tarpeen, usein läppäri on helpoin vaihtoehto, koska siinä on jo sisäänrakennettuna kamera, kaiutin ja mikrofoni. Tarvittaessa asiakas voi hankkia lisälaitteita kuten mikrofonikuulokkeet tai paremman ulkoisen kameran, mutta nämä eivät ole välttämättömiä. Tabletin avulla asiakkaan onnistuu osallistua myös, tällöin videokuva on toki pienempi, ja ruudulla jaetut tehtävät voivat näkyä aika pienenä ja niitä voi olla hankalampi pelata pieneltä tabletin ruudulta. Puhelimen välityksellä saattaa etäkuntoutus onnistua, mutta tällöin en jakaisi ruudulla tehtäviä enkä tätä suosittelisi lähtökohtaisesti videokuvan pienuuden vuoksi.

Internetyhteys on tärkeä myös asiakkaan päässä. Mikäli toteutat etäkuntoutusta koululle tai muuhun laitokseen, kannattaa tarkistaa yhteistyössä että koulun tms. paikan palomuurit sallivat etäohjelman käytön. Nopeustesti kannattaa tehdä myös asiakkaan päässä. Testityhteys voi olla paikallaan ennen varsinaista aloitusta.

Asiakkaan kanssa olisi hyvä olla omainen tai muu aikuinen, esim. päivähoidon henkilö, etäkuntoutuksessa. Lasten kanssa tämä on usein jo turvallisuusasia ja välttämätöntä. Mikäli avustajana on perheenjäsen, kotiohjaus tapahtuu terapian ohella luontevasti.

Suositukset ja linjaukset etäkuntoutuksesta

Lähtökohtaisesti etäkuntoutusta voi toteuttaa, kun on lupa toteuttaa lähiterapiaa. Erillistä hyväksyntää ei tarvita enää edes Kelalta, kunhan asiakas itse suostuu etäkuntoutukseen. Kelan asiakkailla on huomioitava vakuutuspiirirajat, eli terapeutin ja asiakkaan tulisi olla saman vakuutuspiirin alla. Toki kuntien ja muiden maksajien kanssa täytyy sopia etäkuntoutuksesta, jos sitä ei ole sopimuksessa ennalta. Tähän koottu linkit ohjeisiin ja suosituksiin:

STM

Valvira

Kela 

Kelan ohje palveluntuottajille

Kelan ohje koronaviruksen vaikutuksesta kuntoutuspalveluihin

Puheterapeuttiliiton selvitys etäkuntoutuksesta

Mille asiakkaille etäkuntoutus soveltuu?

Tutkimusten mukaan etäkuntoutus soveltuu laajasti eri puheterapia-asiakkaille. Sitä ei voida häiriöryhmän tai diagnoosin perusteella sulkea pois, vaan aina tulee arvioida tapauskohtaisesti sen soveltuvuus. Käytännössä siis kannattaa kokeilla muutama kerta etänä, jolloin tietää miten etäkuntoutus asiakkaalle sopii.

Mistä saisin tietoa etäkuntoutuksesta?

Kelan etäkuntoutus -teos, jossa tarkasteltu etäkuntoutuksen tutkimuksia maailmalta ja annetaan suosituksia etäkuntoutuksen käytöstä kelan asiakkailla.

Kelan kokemuksia etäkuntoutuksesta – teos, jossa Suomen sisällä toteutetut etäkuntoutuskokeilut tarkastelussa.

ASHA:n etäkuntoutus sivut -USAn puheterapeuttiliitolla on omat etäkuntoutuksen sivut, joilta löytyy paljon tutkimuksia, ohjeita ja lähteitä 

Mitä materiaaleja voi etäkuntoutuksessa käyttää? 

Tuttuja materiaaleja pystyy useimmiten hyödyntämään, kun ne skannaa koneelle sähköiseen muotoon. Etäohjelmasta riippuen käytössäsi voi olla ruudunjaon lisäksi työkaluja, joilla tehdä harjoittelusta ruudulla interaktiivista. Esim. Piirtää/värittää ruudulla tai tehdä pelinappulat noppapeliim siirrettäväksi.

Pinterest on pullollaan valmiita materiaaleja etäkuntoutukseen, suurin osa näistä on toki englanniksi mutta monet hyödynnettävissä myös suomeksi. Ja ainakin ideoita täältä saa! Kokeile hakusanoja: telepractice, slp, ”no print”.

Erilaiset nettipelit voivat olla mahdollisia etäohjelmasta riippuen. Suosikkejani ovat abcya, papunet ja oppi ja ilo. Unohtamatta Googlen kuvahakua ja youtube-videoita.

Linkkivinkkejä:

Tässä muutama video siitä, miltä etäpuheterapia näyttää:

-Ohjeita ja vinkkejä etäkuntoutuksen aloittamiseen Stacy Crouse -puheterapeutin blogista

-Paljon materiaalivinkkejä ja etäkuntoutukseen liityvää sisältöä The Whimsical Word -blogissa

Tutkimuksia etäkuntoutuksesta koottuna The Informed SLP:n sivuille

FB-ryhmät:

Etäkuntouttajat

Ideoita etäpuheterapiaan

Telepractice for SLPs

Teletherapy materials for speech-language pathologist

Jäikö vielä kysymyksiä etäpuheterapiaan liittyen? Tai unohtuikoi jotain olennaista etäpuheterapiaan siirtyessä? Kommentoi alle ja yritetään tehdä halukkaille puheterapeuteille etäkuntoutukseen siirtyminen helpommaksi yhdessä!

Kuva: freepik

Mitä on etäkuntoutus?

Olen viimeisen vuoden aikana sukeltanut aivan uuteen ja ihmeelliseen maailmaan, nimittäin etäkuntoutuksen saloihin. Ensipuraisun aiheeseen sain viime syksynä, kun kävin hakemassa oppia Yhdysvalloista etäkuntoutuskoulutuksesta. Sen jälkeen homma on vienytkin enemmän tai vähemmän mukanaan. Olen ollut töiden puolesta mukana kehittämässä etäkuntoutuksen käytäntöjä sekä järjestämässä aiheesta seminaaria. Lisäksi keväällä aukesi mahdollisuus osallistua KELA:n tutkimusprojektiin aiheesta. Jänskää!

Yllättävintä tässä oppimisprosessissa on ollut se, että monessa maailman kolkassa etäkuntoutus on puheterapiassa jo vuosia ellei vuosikymmeniä vanha juttu. Suomessa siitä kuulee kovin vähän ja uskallan nyt ääneen ihmetellä, miksei se ole Suomessa ottanut vielä laajemmin tuulta alleen?

Yritän tässä antaa lyhyen intron aiheesta puheterapian näkökulmasta, mutta käsittelen tätä varmasti myös jatkossa (sillä tietoa ainakin tästä aiheesta on ehtinyt kertyä!)

Mitä on etäkuntoutus?

Etäkuntoutuksella tarkoitetaan pääsääntöisesti videovälitteistä puheterapiaa. Käytännössä asiakas on omalla tietokoneellaan ja puheterapeutti omallaan samanaikaisesti. Internetin ja videoyhteyden avulla molemmat osapuolet näkevät ja kuulevat toisensa maantieteellisestä etäisyydestä välittämättä. Lisäksi monilla etäohjelmilla on mahdollista yhteisen ruudun avulla jakaa tehtäviä, tehdä yhdessä harjoituksia tai vaikka pelata online-pelejä, jotka soveltuvat puheterapiaan. Tämä onnistuu siis interaktiivisesti niin, että asiakas pystyy vaikuttamaan ruudun tapahtumiin. Puheterapian etäkuntoutus voi olla arviointia, ohjausta, konsultointia, yksilö- ja ryhmäkuntoutusta tai seurantaa.

Joidenkin määritelmien mukaan etäkuntoutukseen lasketaan mukaan myös puhelinyhteys ja ajasta riippumattomat menetelmät, kuten sähköposti, perinteinen posti tai kotona toteutettu tietokoneharjoitteluohjelma, josta puheterapeutti voi seurata asiakkaan edistymistä.

Missä etäkuntoutusta toteutetaan?

Oma kokemukseni on, että etäkuntoutusta voidaan toteuttaa missä vain kunhan saatavilla on riittävä internet-yhteys ja laitteet. Minimissään tarvitaan tietokone, kaiuttimet ja mikrofoni sekä internet-yhteys ja jokin etäohjelma. Etäkuntoutukseen soveltuvia ohjelmia on lukuisia, joista osa on ilmaisia (esim. Skype) ja osa maksullisia (esim. videoneuvotteluohjelmistot tai videoneuvottelulaitteistot). Tärkeintä tässä vaiheessa on pitää mielessä salassapito ja turvallisuus, jos ajatuksena on hyödyntää ohjelmaa etäkuntoutuksessa. Samat säännöt ja lait salassapidosta pätevät kuin perinteisessä kasvokkain tapahtuvassa terapiassakin.

Asiakas voi olla siis omassa kodissaan, päiväkodissa, koulussa, laitoksessa tai vaikkapa ulkomailla!

Kenelle etäkuntoutus sopii?

Kokeilemalla se selviää! Tämän ohjeen sain Yhdysvaltojen koulutuksessa ja allekirjoitan sen täysin. On selvää, ettei etäkuntoutus sovellu kaikille, koska me kaikki olemme erilaisia. Tiettyjä asiakasryhmiä en lähtisi kuitenkaan diagnoosin perusteella sulkemaan pois, sillä kokeilut ja tutkimukset ovat osoittaneet, että siinä voi mennä pieleen. Kokeiltuja ja tutkittuja asiakasryhmiä ovat mm. viivästyntyt puheen ja kielen kehitys, lukitaidot, kuullun hahmottamisen ongelmat, puheilmaisun ja/tai ymmärtämisen ongelmat, artikulaatiohäiriöt (HOX, suomalainen gradukin tehty aiheesta!), afasia, apraksia, dyspraksia, nieleminen, huuli-suulakihalkiot, autismin kirjon häiriöt, kuulovammat, ääniterapia ja niin edelleen.

Etäkuntoutuksen on todettu olevan yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus!

Voisi esimerkiksi luulla, että ruudun edessä istuminen olisi todella haastavaa tarkkaavuus- ja keskittymishäiriöisille lapsille, MUTTA kokeiltaessa tietokoneen äärellä tapahtunut harjoittelu onkin motivoinut lapsen paikoilleen, sillä etäkuntoutus on niin intensiivistä yhteisellä ruudulla. Toisena epäilevien mieleen voisi nousta autismin kirjon häiriöt, koska eihän se ole luonnollista vuorovaikutusta ruudun välityksellä. MUTTA tässäkin tapauksessa on huomattu, että autistisen ihmisen voikin olla helpompi olla kontaktissa ja harjoitella haastavia taitoja nimenomaa ruudun välityksellä, sillä suora vuorovaikutus voi olla liian kuormittavaa.

Erityisesti lasten, mutta usein myös aikuisasiakkaiden, kohdalla tärkeään rooliin nousee e-avustaja (eHelper) eli aikuinen, joka on etäkuntoutuksen ajan mukana asiakkaan kanssa. Hänen tehtävänsä on toimia yhteyshenkilönä sekä auttaa esimerkiksi teknologian, aikataulutuksen, materiaalien kanssa sekä asiakkaan huomion suuntaamisessa ja turvallisuuden ylläpitämisessä. E-avustajan mukanaolo voi tehdä suurenkin merkityksen taitojen vakiinnuttamiseen arkeen ja oppittujen taitojen käyttöönotossa.

Miksi etäkuntoutusta?

Miksi pitäisi jaksaa innostua tällaisesta uudesta tavasta tarjota puheterapiaa? Suurin hyöty on ehdottomasti saatavuus ja etäkuntoutuksen avulla voitaisiin tasata puheterapeuttien resursseja ympäri Suomen ja mahdollistaa kuntoutus useammalle puheterapiaa tarvitsevalle. Ajansäästö on merkittävä niin terapeutin kuin asiakkaan (ja hänen perheen) näkökulmasta. Kenenkään ei tarvitsisi ajaa pitkiä välimatkoja saadakseen kuntoutusta eikä esimerkiksi vanhempien tarvitsisi olla töistä pois saadakseen lapsensa puheterapiaan. Parasta on että, etäkuntoutuksen on todettu olevan yhtä vaikuttavaa (ellei jopa tehokkaampaa) kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus! Osa tutkimuksista on päätynyt siihen tulokseen, että etänä käyntejä tarvittiin vähemmän ja/tai tavoitteet saavutettiin nopeammin. Ja kun kaiken tämän sitoo vielä nätisti pakettiin, niin puhutaanhan tässä myös niistä kallisarvoisista euroista eli mahdollisista kustannussäästöistä.

Etäkuntoutuksen avulla voitaisiin tasata puheterapeuttien resursseja.

Etäkuntoutus tuo mukanaan myös haasteita. Suurimpana näistä ovat varmasti tekniset pulmat, mitkä ovat onneksi vähenemään päin sillä nykyään internet-yhteydet ovat kautta maan riittäviä moiseen touhuun. Ulkomailla suureksi haasteeksi on muodostunut lainsäädäntö ja maksavan tahon löytyminen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki vakuutusyhtiöt eivät miellä puheterapian etäkuntoutusta korvattavakseen. Suomessa taas etäkuntoutus on vielä niin uutta, että asenteet ja ennakkoluulot sekä tekijöiden löytyminen tässä vaiheessa tuottavat haasteita, mutta valoa on näkyvissä tunnelin päässä, sillä esimerkiksi KELA on ottanut jo askeleen kohti verkkokuntoutusta ja etäkuntoutuksen tarkastelemista.

Monia varmasti kiinnostaisi tietää onko olemassa jotain ohjeistuksia ja säädöksiä etäkuntoutuksen käytöstä. Koska etäkuntoutus on (varsinkin puheterapian osalta) vielä aika uusi ilmiö Suomessa, näitä ei valitettavasti vielä ole. Tietääkseni Puheterapeuttiliittokaan ei ole ottanut kantaa etäkuntoutuksen käytöstä Suomessa, joten siksi viittaan Yhdysvaltojen vastaavaan eli ASHA:n (American Speech-Language Hearing Association) kantaan. ASHA:n mukaan etäkuntoutus on soveltuva menetelmä puheterapian tarjoamiseen, sillä sen vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on julkaisuja jo yli 20 vuoden ajalta. ASHA:n sivuilta on löydettävissä paljon vaikuttavuustutkimuksia ja ohjeita etäkuntoutuksen käyttöön.

Kyllähän tällainen uusi tapa toteuttaa kuntoutusta vaatii vähän aivojen nyrjäyttämistä uuteen asentoon, mutta oma kokemukseni on ollut lähinnä innostava, opettavainen ja mukaansatempaava!

Täältä löytyy muutamia hyviä linkkejä ja tutkimuksia aiheesta:

ASHA:n telepractice -sivusto

Eveliina Stamin Pro gradu -tutkimus lasten äännevirheiden etäkuntoutuksesta sekä Eveliinan blogi etäpuheterapiasta

Ruotsin Västerbottenin Vård på distans -sivusto ja puheterapian etäkuntoutus

The Voice and Swallowing Center of Maine, joka tarjoaa USA:n ainoana American Telemedicine Associationin hyväksymää etäkuntoutuskoulutusta puheterapeuteille

 

Pinterest: ideoiden aarreaitta

Mä olin ihan siinä uskossa, että kaikille on jo Pinterest tuttu, kunnes tapahtui seuraava. Juttelin ystäväni kanssa jumppakerhon pukukaapeilla ja hän totesi kaipaavansa ideoita päiväkodissa toteutettaviin tehtäviin. Vesipuolloa täyttäessä muistutin etsimään materiaalia varhaiskasvatuksen tehtäviin myös Pinterestistä. Ystäväni ihmetteli, ”Ai, onko siellä jotain muutakin kuin sisutus- ja hääideoita?!”

Onhan siellä. Enemmän ihmeteltävää kuin mitä illoissa on tunteja!

Ai, onko siellä jotain muutakin kuin sisutus- ja hääideoita?!

Mutta lähdetäänpä aivan alusta. Pinterest on virtuaalinen ilmoitustaulu, jonne saa kätevästi talteen kaikki ihanat ideat. Ajatuksena on nopeuttaa ideoiden jakamista ja tallentamista ”pinnaamalla”. Pinterestiin tehdään tili (ilmainen!) ja sen jälkeen saa käyttöön oman ilmoitustaulun. Kun löydät netistä jonkun hyvän idean kuvana, voit tehdä siitä ”pinnin” eli visuaalisen kirjanmerkin omalle ilmoitustaulullesi napin painalluksella. Kun pinni on tehty, pinnattua kuvaa klikkaamalla pääsee takaisin sille nettisivulle mistä se on alunperin napattukin. Omia ilmoitustauluja voi nimetä ja kasata oman maun mukaan kaikesta mitä nyt mieleen sattuu tulemaan: sisustusideat, reseptit, elämänviisaudet ja.. puheterapia ideat!

Puheterapiasta löytyy satoja ideoita ja tehtäviä, kunhan oikeat hakusanat löytyvät

Parastahan palvelussa on se, että siellä pääsee selailemaan muiden tekemiä tauluja! Nyt ei seurata siis ihmisiä (kuten esimerkiksi Twitterissä) vaan yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Pin + interest = Pinterest. Tämän puheterapeutin pää oli aivan pyörällä, kun ensimmäistä kertaa selailin Pinterestiä hakusanoilla ”slp” ja ”speech language pathology”. Kyllä siinä istuin useamman tunnin ihailemassa tätä salaista aarreaittaa ja kaikkia niitä upeita ideoita, jotka sinne oli laitettu talteen. Enpä olisi itse keksinyt ikinä puoliakaan!

Kätevä tehtäväidea riimien harjoitteluun -> Pin It

Pinterestissä pääsee seuramaan (follow) muiden tauluja, jolloin omalle etusivulle ilmestyy kaikkea uutta mielenkiintoista ihmeteltävää. Toisen ihmisen pinnin voi uudelleen pinnata itselleen (repin). Lisäksi käytössä on aiemmin mainitsemani hakutoiminto, millä voi etsiä mitä tahansa. Ja tietenkin omia kameralla otettuja kuvia voi lisätä muiden pinnattavaksi. Suurin osa Pinterestin sisällöstä on vielä englanniksi, mutta muutamia löytöjä tein jo suomeksikin, esimerkiksi hakusanoilla ”opetus” ja ”puheterapia”. Ja sittenhän on se viimeinen vaihtoehto eli voit pinnata mitä tahansa kuvia internetistä. Pinnaamisen kannalta on olennaista lisätä selaimeen Pin It -nappi, johon löytyy ohjeet täältä.

Pinterest löytyy myös sovelluksena iOS:lle ja Androidille. Windowsille näyttää olevan tarjolla vain epävirallisia sovelluksia pinnaamiseen. Puhelimella ja tabletillakin voi siis pinnata, missä ikinä oletkin.

Pinterestin haittapuolena mainittakoon ensinnäkin se, että siihen kuluu aikaa. Siellä kun ihmettelee muiden hienoja ideoita, tulee itsellekin johdannaisideoita, joista syntyy uusia materiaali-ideoita ja niistä vielä kehittyneempiä ideoita. Ja sitten päästäänkin toiseen haittapuoleen eli siihen, että minulla alkaa olla satoja pinni-ideoita (ja johdannaisia) odottamassa askartelu- ja toteutusaikaa! Mistä sitä aikaa saikaan ostaa lisää?

Ja parhaan jutun säästin viimeiseksi: Puhetta Terapeutista löytyy myös Pinterestistä. Olen kasannut sinne pohjaksi ideoita, mistä ainakin muut puheterapeutit (miksi eivät myös muut terapeutit, opetusalan ihmiset ja vanhemmatkin) voisivat innostua ja päästä vauhtiin. Ja laitan sinne lisää parhaani mukaan. Tämän postauksen innoittamana lisäsin myös Pin It -napin blogiini.

Eikun pinnaamaan!