Skip to main content

Avainsana: ilo

Kuka saa, kuka saa lorupussiin kurkistaa?

Johanna Naamanka 2 Comments

Täällä puhetta terapeutista kulisseissa on viime aikoina kuulunut tavallista enemmän loruja ja lauluja pienen 6kk kuulijan vuoksi. Tähän liittyen sohvan toisesta päästä tuli oiva kysymys; mitä kaikkea hyötyä on loru- ja laululeikeistä, erityisesti siis puheen kehityksen näkökulmasta?

Lorut ja laulut tukevat kielen ja puheen kehitystä kaikissa sen kehitysvaiheissa. Esimerkiksi pienimmät lapset voivat oppia uusia sanoja, kun taas isommat lapset voivat oppia vaikkapa riimittelemään.

Lorut ja laulut sisältävät usein paljon toistoa ja ovat kokonaisuudessaan lyhyitä. Lapsi kuulee samat sanat monta kertaa lorun aikana ja tällöin ne jäävät paremmin mieleen. Sanojen toisto voi myös auttaa lasta tiedostamaan toistuvat äänteet, joista sanat muodostuvat. Usein lorussa tietyt äänteet toistuvat ja korostuvat (körö körö kirkkoon, papin muorin penkkiin..). Tämä voi lisätä lapsen tietoisuutta puheen rytmistä ja tavuista. Lapsi voi lorujen ja laulujen avulla havaita yhtäläisyyksiä sanojen välillä (esim. riimiparit), joka on tärkeä vaihe lapsen luku- ja kirjoittamistaidon oppimisessa.

Lorut ja laulut ovat helppo leikki mukaanotettavaksi ja niitä voi toteuttaa missä tahansa. Loruttelu voi mahdollistaa tärkeitä vuorovaikutushetkiä lapsen ja vanhempien, tai vaikkapa sisarusten, kesken. Katsekontaktin, vuorottelun ja jaetun tarkkaavaisuuden harjoittelua tulee ihan huomaamatta. Lorujen ja laulujen kautta voi olla helppo tutustua myös esimerkiksi tunteisiin, opetella syy-seuraussuhteita tai hassuttelua huumorin avulla. Lisäksi roolileikkiä, mielikuvitusta ja eläytymistä saa harjoitella helpossa kontekstissa, esimerkiksi ”Äiti-ankka sanoi että kvaak, kvaak, kvaak”.

Lorut ja laulut sisältävät myös musiikillisen puolen; rytmin ja tahdin, jota on helppo seurata ja jossa korostuu äidinkielen piirteet. Lisäksi oman äidinkielen äänen intonaatiot ja sävelet tulevat tutuksi. Usein lauluihin ja loruihin liitty jokin leikki. Kun loruun tai lauluun lisätään käsi- ja/tai keholiikkeet, aivot saavat stimulaatiota monen eri aistin kautta. Lapsen on helpompi muistaa liikkeet ja sanat yhdessä.

Kuuntelemisen alkeita voi harjoitella lorujen ja laulujen avulla. Lorut ja laulut kun ovat kuin lyhyitä tarinoita. Pienet lapsetkin jaksavat kuunnella ne alusta loppuun. Ja ne voivat olla lapsen ensimmäisiä (ulkoa opittuja) lauseita. Näiden avulla harjoitellaan ihan huomaamatta ajallisia sarjoja ja järjestyksiä, esimerkiksi mitä tuli ensin-mitä tuli sitten. Tämä valmistaa lapsia kirjojen ja pidempien tarinoiden maailmaan. Toistuvat sarjat muodostavat myös matematiikan alkeet.

Vanhempien lasten kohdalla hyötyinä on myös tutustuminen kirjoitettuun kieleen. Kun loru on jo ennestään tuttu tai lapsi oppii lorun ulkoa, hän saattaa pystyä myös seuraamaan kirjoitettua kieltä ja oppimaan sanat kuvina.

Usein loruissa ja lauluissa käsitellään leikin kautta lapsille opetettavia taitoja, kuten laskemista, kokoja, sijaintikäsitteitä. Puhumattakaan sanavaraston rikastamisesta! Ja viimeisenä tietysti ilo ja yllätyksellisyys. Sehän tässä on pääasia! Useat lorut ja laulut ovat hassuja tai jopa aivan hullunkurisia.

Perinteisten loruttelun ja laulelun lisäksi vanhempien lasten kanssa voi kokeilla esimerkiksi:

  • Sanoa loru väärin. Huomaako ja korjaako lapsi?
  • Lopeta loru kesken ja anna lapsen täydentää puuttuva sana.
  • Keksikää lapsen kanssa uudet loru- ja laululeikit tai tehkää loruista omat persoonalliset versiot (”Terapeutti Johanna, hän asuu Puhetiellä, kaikki laulut ja leikit leikkii siellä..” (leipuri Hiiva sävelellä))

Kokosin tähän mukaan muutamia omia lemppariloruja ja -lauluja. Toiset sopivat paremmin työminälle ja toiset taas kotiminälle. Karkeasti olen koonnut listaa niin, että alussa on pienemmille vuorovaikutusleikkejä ja lopussa isommille lapsille tarkoitettuja lorutteluja. Valitse käyttöön omat suosikkisi tai kommentoi mistä loruista sinä tykkäät! Täältä saat PDF-muodossa ladattua omaan käyttöön lorupussiin tulostettavat kortit.

Tässä isä pupu on
Tässä isä pupu on, tässä äidin näät,
tässä pikkupupuset kaikki näet päät,
iloisina toisilleen ne kuumartaa,
korvansakin ristiin nämä puput saa.

– Marja-Riitta Väkevä

Pesen varpaat
Pesen varpaat, pesen tukan,
pesen kullalta paidan ja sukan
naurua en voi sinusta pestä,
nauru se tulee sydämestä.

– tuntematon

Pienen pieni veturi
Pienen pieni veturi aamulla kerran,
hieroi hyvin savuisia silmiään,
sitten se pihisi ja puhisi ja yski,
tsu tsu tsu, lähdetään.

– trad., suom. sanat Liisa Tenkku

Jompsis kompsis
Jompsis, kompsis, jompsis, kompsis,
koira metsään meni.
Susi tuli vastaan!
Kipin kapin kipin kapin kottiin tullee,
kipin kapin kipin kapin kottiin tullee.

– tuntematon

Keisari kiertää
Keisari kiertää kartanoa,
keisari kiertää kartanoa,
katsoo ikkunasta, katsoo akkunasta,
painaa ovikelloa,
pyyhkii jalat,
ja astuu sisään.

– tuntematon

Limpsin lampsin
Limpsin lampsin jalkapatikalla, patikalla joo,
Köröttelen köröttelen kympin ratikalla, ratikalla joo
Soitan kelloa, painan nappia, tällä pysäkillä pois!
Liukuportaita metroon ja metrolla mummolaan

– Hannele Huovi

Ajellaan, ajellaan
Ajellaan, ajellaan pitkä matka mummolaan,
ajellaan, ajellaan joutuin mummon luokse.
Soudetaan, soudetaan pitkä matka mummolaan,
soudetaan, soudetaan joutuin mummon luokse.
Lennetään, lennetään pitkä matka mummolaan,
lennetään, lennetään joutuin mummon luokse.

– tuntematon

Kiva kun oot täällä
Matti-poika, Matti-poika kiva kun oot täällä
Matti-poika, Matti-poika kiva kun oot täällä,
aijai jaijaijai kiva kuun oot täällä
aijai jaijaijai kiva kuun oot täällä

– Maija Simojoki

Tossu ja sukka
Tossu ja sukka ne tirkistää,
onkohan kaikilla varpailla pää

Yks, kaks ja pim pam pom,
kenen nämä varpaat on?
No, Villen/Maijan nämä varpaat on.

– Soili Perkiö

Jänöjussi puputti
Jänöjussi puputti,
juu, juu juputti.
Suu supussa suputti,
korvat hupussa huputti.
Silmät ristissä ripitti,
pakoon juosta kipitti.

– Kirsi Kunnas

Aurinko, aurinko
Aurinko, aurinko lettuja paistaa,
hauska on auringon lettuja maistaa,
kiipeän puuhun, pistelen suuhun,
loput voin heittää ukolle kuuhun,
sitten käynkin nukkumaan,
pikkuinen masuni pullollaan.

– tuntematon

On maassa lunta
On maassa lunta
ja siilipariskunta
jo nukkuu talviunta.
Näkee unta kuusta
ja hiiren sääriluusta
ja omenapuusta
ja lämpimästä kesästä
sekä somasta käenpesästä.

– tuntematon

Pikkuiset kultakalat
Pikkuiset kultakalat lammessa ui,
pikkuinen kalaäiti huolestui,
uikaa, uikaa, jos osaatte,
ja ne uivat ja uivat sen uskotte.

Hop hop däpä däpä
hop hop hui
hop hop däpä däpä
hop hop hui
hop hop däpä däpä
hop hop hui
ja ne uivat ja uivat,
sen uskotte!

– Anna-Kaarina Kiviniemi

Hämä-hämähäkki
Hämä-hämähäkki kiipes langalle.
Tuli sade rankka, hämähäkin vei.
Aurinko armas kuivas satehen,
hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.

– tuntematon

Hau, hau sanoi hauva
Hau, hau sanoi hauva,
se oli pikkuinen kuin vauva.
Miau, miau, sanoi katti,
se oli pikkuinen kuin tatti.
Muu, muu, sanoi sonni,
se oli pikkuinen kuin monni.
Nöf, nöf, sanoi possu,
se oli pikkuinen kuin tossu.

– tuntematon

Apina kapina
Apina kapina kiipesi puuhun,
putosi sieltä poliisin suuhun,
poliisi luuli sitä makkaraksi
ja puraisi palan pois.

– tuntematon

Auto ajoi kilparataa
Auto ajoi kilparataa,
mittari näytti kuuttasataa,
yksi pyörä putosi pois.

– tuntematon

Missä on peukalo
Missä on peukalo,
Missä on peukalo,
tällähän minä, täällähän minä,
mitä sulle kuuluu,
kiitoksia hyvää,
juostaan pois, juostaan pois

– kansanlaulu

Kolme pientä ankkaa
Kolme pientä ankkaa lähti leikkimään, vuorten taaksen kauas pois.
Äiti ankka sanoi, että kvaak, kvaak, kvaak. Vain kaksi ankkaa tuli takaisin.

Kaksi pientä ankkaa lähti leikkimään…jne….
Vain yksi ankka tuli takaisin.

Yksi ankka lähti leikkimään, vuorten taaksen kauas pois,
Äit ankka sanoi, että kvaak, kvaak, kvaak, ei yhtään ankkaa tullut takaisin.

Silloin tuli isä ankka ja huusi KVAAK ja kaikki kolme pientä ankkaa tuli takaisin.

– trad.

Elefanttimuori
Elefanttimuori,
takamus kuin vuori,
seisoo kärsä sojossa,
pieni häntä ojossa.
Pelkää merta kamalasti,
mielii rantaan sukkelasti.
Tahtoo maissa lorvia,
heilutella korvia.

– tuntematon

Karhut ottavat valokuvia
On se vähän outoa huvia
kun karhut ottavat valokuvia:
Yhdessä kuvassa on korvat,
yhdessä on kuono,
yhdessä on tassut,
yksi on muuten huono,
yhdessä on polvi,
yhdessä on hännänpää,
yhdessä on napa
– eikä mitään enempää.

– Hannele Huovi

Kaikki meni sekaisin
Kaikki meni sekaisin
kun lehmä löysi mopedin.
Se istui ihan joka säällä
pienen pienen mopon päällä.
Hännän sitoi tarakalle,
ettei se jäisi pyörän alle.
Sanoi ettei ikinä
enää aio kävellä.

– Arja Huhtinen

LÄHTEET:
http://www.talentia.fi/files/3313/Kielenkehitys1.pdf
https://www.theseus.fi/handle/10024/59529
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/60448/Orava_Tiia.pdf?sequence=1
http://www.earlyliteracylearning.org/cellreviews/cellreviews_v4_n3.pdf

Tip tap ja joulutehtävät jakoon

Johanna Naamanka 3 Comments

Joulukuu on jo melkein puolessa välissä ja nyt vasta ehdin etsiä jouluaiheisia tehtäviä terapiaa piristämään. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy vaikka ja mitä jouluaiheista puuhaa lapsille (ja vähän isommillekin). Tässä teille muutamia löytämiäni tehtäviä. Laitan tänne linkit blogeihin tai sivustoihin, joilta löytyvät ladattavat pdf-tiedostot. Ai niin; joulun teemaan sopien nämä kaikki saa ladattua ilmaiseksi!

Suurin osa tehtävistä on koottu tähän puheterapeutin näkökulmasta, mutta toki soveltuvat moneen muuhunkin tarkoitukseen tai ihan vain huvin vuoksi joululomapuuhaksi!

Suomenkielisiä tehtäviä löysin aika vähänlaisesti, mutta täältä pääsee alkuun. Sivuilla on esimerkiksi etsi virheet kuvasta, joulusanojen keksimistä ja isommille (tai aikuisasiakkaille) jouluristikko.

 

 

Jouluaiheinen muistipeli, jota voi käyttää moneen tarkoitukseen löytyy täältä. Se on perinteinen muistipeli, joka on vaikkapa nimeämisen tai alkuäänteiden harjoitteluun oikein mainio. Itse ajattelin käyttää sitä tarkan kuuntelun harjoitteluun; ”Mistä kerron? Se vetää joulupukin rekeä ja sillä on sarvet” tai sijaintien harjoitteluun ”Mikä on joulupukin alapuolella?”

 

joulumuistipeli

 

Täältä löysin ihastuttavat mix max –jouluhahmot, jotka kasataan kolmesta osasta. Tarkoituksena on siis tehdä hassuja hahmoja sekoittamalla päät, jalat ja vartalot keskenään. Toimii hyvin esimerkiksi moniosaisten ohjeiden kuuntelemiseen ja muistamiseen; ”Ota tontun pää, piparin vartalo ja poron jalat”.

 

 

Tästä blogista löytyy ”Rakenna Lumiukko” –noppapeli esimerkiksi artikulaatioharjoitusten tueksi tai sanavaraston rikastuttamiseen, motivointiin tai hahmottamisen harjoitteluun.

 

 

Jouluun kuuluu mielestäni lumi ja jos sitä ei ole maassa, niin täältä on saatavilla tulostettava kirja lumihiutaleista. Kirjassa lumihuitaleita löytyy eri paikoista esimerkiksi ”lumihiutaleita kielen päällä”. Tehtävä soveltuu hyvin vaikkapa sijaintikäsitteiden ja kerronnan harjoitteluun. Mielestäni tämä on helposti muokattavissa suomeksi, kun leikkaa tai piilottaa englanninkielisen tekstin. Tästä kirjasta saa ladata halutessaan Boardmaker-version tai PDF-tiedoston. Ihania nämä bloggaajat!

 

 

Yksi aarreaitta on tämä sivusto, jolta löytyy oikein joulutehtävien karkkikauppa ja jokaiselle jotain. Tätä sivustoa suosittelen kaikille lasten kanssa työskenteleville, muulloinkin kuin jouluna! Puheterapiaan sieltä löytyy esimerkiksi jouluaiheinen bingoalusta tai joulusukka-peli. Bingossa on ainakin paljon /l/-sanoja ja diftongeja äänneharjoitteluun (”joulukakku, joulusukka jne”). Sukkapeliä ajattelin käyttää puolestaan tarkan kuuntelun harjoittamiseen ja kuvailevaan kerrontaan; ”Ota sukka, jossa on palloja ja valkoinen karvareunus”.

 

 

Kirjoitus- ja lukutaitoisille voisi puolestaan sopia jouluaiheinen sanojen keksimispeli. Tehtävä toimii ohjeita ja ääkkösiä lukuunottamatta sellaisenaan myös suomeksi.

 

 

Löysin myös jouluaiheisia tehtäviä ruotsiksi täältä. Esimerkiksi Megafonin tulostettavat tehtävät, joissa yhdistetään ruotsi-suomi -sanoja sekä Otavan yhdistä kuva ja sana. Lisäksi myös Sanoma Pron Jontes jul -tarina löytyi kuvitettuna ja ääneen luettuna!

 

 

Ja ettei menisi aivan puheterapiaksi tämä kirjoitus, niin olen koonnut myös hahmottamiseen, motoriikkaan ja esimerkiksi väreihin ja laskemiseen liittyviä jouluaiheisia tehtäviä. Esimerkiksi I spy -pelit ovat merten takana suosittuja. Ne vaativat visuaalista hahmottamista, kun monen pikkukuvan joukosta pitää löytää oikea kuva. Jouluaiheisia bongasin kaksi: pienemmille tarkoitettu ja vähän vaikeampi versio, jossa lasketaan kuinka monta mitäkin hahmoa löytyy kuvasta.

 

 

Tässä lumihiutaletehtävässä kaivataan sorminäppäryyttä ja keskittymistä. Vanupuikoista askarrellaan mallin mukaan eri muotoisia lumihiutaleita!

 

 

Ja viimeiseksi vielä linkkvinkki, jossa on tehtäviä visuaalisen hahmottamisen harjoitteluun sekä värien ja samankaltaisten asioiden yhdistelyyn. Lisäksi esimerkiksi laskemisen harjoittelua löytyy Counting and Numbers -tehtävässä, jossa kuusen koristeet lasketaan ja yhdistetään oikeaan numeroon.

 

 

Minun joulumateriaaleja sisältävä kansioni sai näistä mukavasti täydennystä. Kyllä näillä materiaaleilla jaksaa odottaa jouluun vielä muutaman päivän!

 

Kuva: unbekannt270 / CC BY

Mikä ihmeen PRT?

Johanna Naamanka 1 Comment

Pidin tänään PRT-ohjauksen pitkästä aikaa. Oli kutkuttavaa kertoa menetelmästä ihmiselle, joka oli jo aiemmin nähnyt menetelmän toimivan ja uskoi sen ”taikaan” – puhumattomasta aggressiivisesta lapsesta löytyi lausein kommunikoiva tasapainoinen lapsi.

Mutta peruutetaan vähän ja palataan muutama askel. Siis mikä ihmeen PRT?

Kun aloitin puheterapeuttina autismin maailmassa, minulla oli kova kiinnostus siihen, mutta yllättäen ei kokemusta. Muutamat asiat piti oppia kantapään kautta kokeillen. Tiesinhän minä koulun penkiltä lähtiessäni, että aloitteista kaikki kommunikointi lähtee, mutta miten sitä käytännössä harjoiteltiin? Ei minun koululainen asiakkaani halunnutkaan rusinoita, toinen kaveri tylsistyi saippuakupliin ja kalapelissä onki olikin vaarallinen. Apuva, mitä sitten tehdään?! Onneksi vastaan tuli PRT-ohjaajakoulutus, josta sain paljon ahaa-elämyksiä, vinkkejä ja käytännön harjoittelua autismin parissa.

Harjoittelu PRT:ssä tarkoittaa leikkiä, joka lähtee lapsen omista mielenkiinnonkohteista ja aloitteista.

PRT eli Pivotal Response Training on luonnolliseen oppimiseen perustuva menetelmä, joka pohjautuu sovellettuun käyttäytymisanalyysiin (ABA). Se on ensisijaisesti kehitetty autismin kirjon häiriöiden kuntoutukseen USA:ssa 1970-luvulla. Harjoittelu PRT:ssä tarkoittaa leikkiä, joka lähtee lapsen omista mielenkiinnonkohteista ja aloitteista. Tarkoituksena on keskittyä kuntouttamaan ydinalueita lapsen kehityksessä, kuten motivaatiota ja huomiokykyä. Nämä puolestaan luovat pohjan ja vaikuttavat myönteisesti muihin taitoihin esimerkiksi kommunikaatioon ja käyttäytymiseen.

Perusajatus PRT-menetelmässä on se, että lapselle annetaan malli oikeasta kommunikointitavasta liittyen hänen mielenkiinnonkohteisiinsa. Esimerkiksi lapsi haluaa saippuakuplat, niin lapselle tarjotaan malli niiden pyytämiseen ”saippuakuplat”. Kun lapsi toistaa sanan ”saippuakuplat”, hän saa palkkioksi haluamansa saippuakuplat.

Aika simppeliä, eikö?

Mutta tätähän sitä tulee tehtyäkin tietämättään, että kyse on mistään menetelmästä! PRT:ssä kuitenkin on kokeilun kautta löydetty juuri se toimiva tapa päästä haluttuun tulokseen ja se sisältää hyviä vinkkejä onnistumiseen. On tärkeää esimerkiksi tietää mitä tehdä, jos kaikki ei mene toivotulla tavalla tai miten lapsi saadaan kiinnostumaan mistään tarpeeksi pitkäksi aikaa?

Yksi hyvä puoli menetelmässä taitaa olla se, että sen voi toteuttaa arjessa. Oven avaaminen tai pastillin saaminen voivat olla kuntoutustuokioita. Toteuttajina ovat usein lapsen vanhemmat ja lähipiiri, jolloin lapsi ”harjoittelee” pieniä hetkiä monta kertaa päivässä (se mahdottomalta tuntuva terapeuttien toive!) Toinen asia mistä itse pidän on se, että yrityksestäkin palkitaan. Lapsen ei tarvitse osata juuri oikeaa sanaa, aluksi äännähdys tai tavu riittää. Niin ja tärkeintä harjoittelussa on ilo!

Mun mielestä PRT on huippu, koska siinä leikitään!

Mun mielestä PRT on huippu, koska siinä leikitään! Puheterapeuttina on tottunut jossain määrin strukturoimaan tehtäviä ja tekemistä etukäteen, mutta tässä lapsi määrää ja minä mukaudun. Mä olen ihan kääntynyt PRT-uskoon. Kun jossain vaiheessa tapahtuu se ”hoksaamishetki”, voi melkein kuulla kuinka lapsen aivoista kuuluu ”klik” – eli se hetki kun lapsi hoksaa, että sana = ihana lemppariasia. Sitten onkin taivas rajana!

PRT on varsinkin Amerikassa hyvin tutkittu menetelmä, ja Suomessakin tutkimusta on tehty jonkin verran. Tulokset ovat kannustavia, sillä monet tutkituista puhumattomatista lapsista ovat löytäneet kielellisen ilmaisun. Lisäksi menetelmällä on ollut positiivisia heijastevaikutuksia myös sosiaalisiin taitoihin, leikkitaitoihin ja kommunikaatioon kokonaisuudessaan.  ASHA:n sivuilta löytyy PRT-tutkimuksia http://ncepmaps.org/autism/tx/cognition-language/pivotal-response/.

PRT:n oppien jälkeen mun autismikuntoutus on hieman muuttanut suuntaansa. En ole rajoittunut enää rusinoihin ja saippuakupliin (vaikka niilläkin on paikkansa), vaan lapset ovat laajentaneet terapiamateriaalia ja tapaa miten ajattelen kuntoutuksesta. Kerran vein mukanani mm. äänipalapelin, laulavan tornin, junaradan ja ties mitä muuta tarjolle. Arvatkaapas millä me leikittiin? Kaulahuivilla ja Pirkka-lehdellä.

Onko lukijoissa muita PRT-menetelmästä innostuneita? Onko PRT tuttu vai uusi juttu sinulle?

Lisää tietoa aiheesta löytyy ainakin http://www.prtkuntoutus.fi/ ja http://www.honkalampisaatio.fi/fi/palvelut/fondo+kuntoutus-+ja+ohjauspalvelut/toimintayksikot/prt-keskus/

#DoWhatYouBelieveIn

 

Kuva: Aikawa Ke / CC BY

iPad ja Johanna ne yhteen soppii

Johanna Naamanka 2 Comments

On mahdollista (ehkä jopa todennäköistä), että tässä blogissa tulee puhuttua paljon iPadistä. Puhun iPadistä mielelläni, se taitaa olla jopa yksi lempiaiheistani. Voi sitä raukkaa joka ennalta arvaamatta menee kysymään minulta jotain iPadistä ja saa vastineeksi tunnin luennon sen hienouksista. Niin. On siis syytä palata hieman taaksepäin ja kertoa, mistä minun ja iPadin yhteinen matka alkoi.

Muutama vuosi taaksepäin iPad oli minulle tuntematon laite. Eräänä iltana iPad eksyi elämääni ja kuulin kuinka hieno laite on kyseessä. ”Sillä voi selata nettiä, kuunnella musiikkia tai katsoa vaikka leffoja.” Ja iPadiin sai kuulemma ladattua myös sovelluksia, siis mitä tahansa, vain mielikuvitus oli rajana. Olihan Applen slogan ”there’s an app for that”. En ollut aivan vakuuttunut, koska mielestäni saman asian ajoi läppärin ja älypuhelimen yhdistelmä. Läppärillä katson leffoja, älypuhelimella saan valokuvia ja musiikkia, molemmissa toimii netti vallan mainiosti. ”Aika turha laite, mihin minä sitä käyttäisin?!”

Aika turha laite, mihin minä sitä käyttäisin?!

Sitten tuli päivä, kun törmäsin netissä ensimmäiseen oppimissovellukseen. Koin valaistumisen hetken (Kyllä vaan! Taivaat avautuivat ja puheterapeutin maailmasta tuli hieman avarampi). Sovellus oli toki englanninkielinen ja maksullinen, mutta mielessä vilisi jo sata ja yksi ideaa siitä miten sitä voisi soveltaa omassa työssä. Eikä siinä vielä kaikki, niitähän löytyi lisää.. ja parempia! Ja hienompia! Ja ilmaisia! Se oli menoa! Istuin monet illat nenä kiinni ruudussa etsien hyviä sovelluksia työkäyttöön. Löysin jopa muutaman suomenkielisen sovelluksen, mikä tuntui lottovoitolta!

Niinpä niin. En ollut ollenkaan hoksannut ajatella iPadiä työ-Johannan käyttöön. Pieniin kansiin mahtuu enemmän kuin olisin osannut toivoa. Enkä tarkoita pelkästään sovelluksia. Sinne mahtuu peilit ja penaalit, nopat ja nauhurit, iloa, harjoitusvihkoja, jakamista, innostumista, kuvakommunikaatiota, musiikkia, videoita, ahaa-elämyksiä..  ja vaikka mitä muuta. I love my iPad <3

 

Kuva: bfishadow / CC BY