Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta?

Ah, aurinko! Kyllä vaan, olen nähnyt sen paistavan jo useampana päivänä. Innoistuin niin tästä valoilmiöstä, että jopa minut sai viikonloppuna puutarhahommiin siistimään takapihaa kevätkuosiin!

Tälle viikolle oli luvattu aurinkoisia ilmoja ympäri Suomen, joten maanantain häämöttäessä viikonlopun jäljiltä mieleeni nousi masentava ajatus: teen töitä sisällä enkä pääse auringosta juuri nauttimaan. Eipäs kun… voihan puheterapeuttikin tehdä töitä ulkona!

Itseasiassa sain kollegalta ajatuksen tähän kirjoitukseen, kun näin hänen ulos suunnittellun aarteenetsinnän. Tehtävässä piti löytää ulkoa jotain punaista, jotain vihreää, jotain terävää, jotain kovaa ja niin edelleen. Nimeämisharjoitusta, käsitteitä, adjektiiveja, ohjeen ymmärtämistä, kysymyssanoja ja vaikka mitä muuta.

Pienimuotoinen etsintä internetin ihmeelliseen maailmaan tuotti hienoja tehtäväideoita ja niiden johdannaisia oppimisesta ulkona. Tässä muutamia:

Esterata:

Esterata on helpompi järjestää ulkona kuin sisällä. Itselläni oli heti mielessä päiväkodin piha ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaisi (valokuva paikasta etukäteen voi auttaa suunnittelussa).

Esteradan ohjeet voi kertoa suullisesti tai rata voi kulkea pihalla vaikka talouspaperin paloja pitkin esteeltä toiselle. ”Kulje hiekkalaatikolta keinulle hyppien”, ”Ryömi keinun alta”, ”Kävele takaperin liukumäen luokse”, ”Kiipeä rappuset ylös ja laske liukumäki alas”, ”Hyppää 3 kepin yli”, ”Kuljeta lusikalla jotain K-kirjaimella alkavaa aidan viereen”, ”Kulje tasapainoillen hyppynarua pitkin” tai ”Juokse lähtöviivalle”. Huomaatteko kuinka paljon harjoitusta tulee esimerkiksi toimintasanojen harjoitteluun?! Huippua! Esteradasta voisi piirtää kartan (ennen tai jälkeen), johon saa numeroitua järjestyksen. Samalla tulee harjoiteltua muun muassa ensin-sitten ajattelua, kerrontaa, muistia ja ymmärtämistä.

Vaihtoehtoisesti jokaisella esteellä voisi olla rasti, jolloin pitäisi tehdä jokin tehtävä (mikä ikinä onkaan lapsen puheterapian tavoitteena), että saa uuden ohjeen. Lukitaitoisille ohjeet voisivat olla kirjoitettuna ja pienemmille kuva seuraavasta esteestä voisi auttaa ymmärtämistä ja siirtymistä.

Lukumäärät ja sanavarasto:

Harjoitellaan ulkona laskemista ja asioiden nimeämistä: ”Kuinka monta keinua näet? Kuinka monta puuta? Kuinka monta autoa?”

Suun motoriikka:

Saippuakuplien puhaltaminen, erityisesti JÄTTIkuplien puhaltaminen, sopii ulos. Myös esimerkiksi pillillä veteen puhaltaminen soveltuu ulos paljon paremmin kuin sisälle – ei tarvitse roiskumisista huolia!

Aistit käyttöön:

Hyödynnetään kaikki aistit oppimisessa ja koska kyse on puheterapiasta puetaan ne sanoiksi: ”Mitä näet?, Mitä kuulet?, Mitä tunnet?”

Aarrejahti:

Kerätään mielenkiintoisia asioita ulkoa, nimetään ja keskustellaan niistä: ”Miksi valinta osui tähän? Millainen se on? Mistä löysit sen? ” Etukäteen voi halutessaan tehdä kuvallisen tai kirjoitetun ”muistilistan” asioista, joita etsitään ja ruksia pois sitä mukaan kun löydetään.

Heittoleikit:

Hiekkalaatikon reunalle tai vaikka pihan aitaan tehtäviä riviin ja pallolla tai hernepussilla tähtäämään. Tehdään ”osuttu” tehtävä. Jos ei löydy mitään heitettävää käden ulottuvilta, lapsi voi sormella ”ampua” tai ”taikoa” haluamansa sanan alas. Lapsi joko nimeää sanan tai alkuäänteen, tai vaikka kuvailee arvoituksena minkä aikuinen hakee. Saadaan me aikuisetkin vähän liikettä!

Tarkka kuuntelu:

Harjoitellaan tarkkaa kuuntelua ratkoen arvoituksia: ”Minä näen jotain virheää ja pyöreää, arvaatko mikä se on?”

Kielellinen tietoisuus:

Riimien keksiminen ulkona näkyvistä asioista: ”Näetkö jotain, mikä kuulostaa samalta kuin peppi?”. Alkuäänteiden mukaan voi tehdä salapoliisileikin: ”Etsi jotain, mikä alkaa A:lla.” Helpompi vaihtoehto on etsiä asioita alkutavujen mukaan: ”Mikä alkaa ai-..?”

Yhteenkuuluvat asiat ja miksi -kysymykset:

Keksitään vuorotellen asioita, mitkä kuuluvat yhteen. Tehdään nimetyistä asioista ketju, esimerkiksi hiekka ja ämpäri kuuluvat yhteen, koska ämpäriin voi laittaa hiekkaa. Seuraavaksi ämpäri ja … (vesi? lapio? kivet? hattu?) Mikä vaan käy, jos osaa vastata miksi ne kuuluvat yhteen.

Artikulaatio:

Aloittelin salapoliisileikkiä varten listaa eri alkuäänteellä alkavista sanoista, joita löytyisi ulkoa. Jostain syystä keksin hurjan määrän /k/:lla alkavia sanoja. Olisiko syynä ollut se, että kyseisessä päiväkodissa asiakkaani harjoittelee /k/-äännettä? Olisihan se ihanaa harjoitella hankalaa äännettä luonnollisessa tilanteessa: ”etsi kivi, kukka, katto, käpy, keppi, köysi, keinu..” ja niin edelleen. Lauseharjoitteluun päästään heti, kun terapeutti vaikka piirtää löydetyt asiat ohjeen mukaan: ”Piirrä keltainen kukka”.

Käsitteet:

Ulkona voi harjoitella visuaalista hahmottamista ja esimerkiksi käsitteitä samanlainen/erilainen. Tarvitaan valokuvia, joista osa on tutusta pihasta otettuja ja osa taas muualta. Mietitään yhdessä onko kuvassa oleva liukumäki samanlainen kuin pihalla oleva? Entäpä ovatko pilvet taivaalla samanlaiset vai erilaiset kuin valokuvassa?

Myös vastakohdille ulkona on otolliset harjoitteluolosuhteet: ”Löydätkö jotain, mikä on pieni?”, ”Mikä EI ole pieni, on…”, ”Löydätkö jotain, mikä on auki?”, ”Mikä EI ole auki, on …”

 

Nyt siis kaikki ylös, ulos ja oppimaan!

Kevätsiivous ja materiaalit järjestykseen

Tänään on kevätsiivous! Ja puhun nimenomaan liikkuvan toimistoni siivouksesta. Auto on tässä työssä korvaamaton, mutta välillä autoa katsomalla arvaa, ettei se ole aivan tavanomaisen auton roolissa. Liikuvat puheterapeutit tietävät varmaan tilanteen, kun kortteja löytyy auton lattiamaton alta? Tai roskia on oven lokerot pullollaan? Tai kun keskikonsolin ja penkin väliin tippuu kortti tai kynä, niin sitä ei ihan heti sieltä saakaan? Siivousurakan suurin haaste on kuitenkin materiaalien säilyttäminen järjestyksessä takakontissa.

Haaveillaan hetki, että materiaalit olisivat tiptop järjestyksessä: artikulaatiokortit olisivat järjestettyinä äänteen paikan mukaan, tulostetut tehtävät aihepiirien tai iän mukaan, itse askarrellut pelit ja välineet helposti löydettävissä, pelipohjat ja niihin kuuluvat kortit samassa paikassa, lautapelit nätisti pinossa ja leikkivälineet laatikoissa aiheittain. Ja niin edelleen. Sillon kun tein töitä vastaanotolla, tämä tilanne oli jopa saavutettavissa. Nyt liikkuvana puheterapeuttina tilanne tuntuu aika kaukaiselta haaveelta. Joitain hyviä järjestysvinkkejä olen kuitenkin kehittänyt.

Raejuustopurkit. Ne isot 400g purkit, missä on läpinäkyvä kansi. Niissä säilytän äännekorttejani, jotka niputan kuminauhoin äänteen paikan mukaan, esim. R alussa, R tavun alussa, R tavun lopussa, R lopussa. Läpinäkyvään kanteen saa hyvin näkyviin R:n ja /r/-treeneihin voi napata koko R-laatikon laukkuun mukaansa. Tämän idean itseasiassa sain kollegalta edellisestä työpaikassani, mutta hyvin on toiminut myös reissuhommissa!

R-kortit äänteen paikan mukaan

Nämä raejuustopurkit olen kasannut Ikeasta ostettuun laatikkoon riviin kätevästi nähtäville.

IKEA-laatikossa nätti rivi

Toinen toimiva ajatus lähti siitä, kun keksin hyvän tehtäväidean asiakkaalleni: pelataan se yksi hyvä luokittelupeli, joka koostuu pelipohjasta ja korteista (kiitokset peli-ideasta Outille!). Päiväkodin pihalla kaivellessani autoa löysin pelipohjan, mutta en kortteja. Olin käyttänyt monikäyttöisiä kortteja toisessa yhteydessä ja en ollut palauttanut niitä takaisin ”raejuustopurkkiinsa”. Höh!

Kulmalukkokansioista löytyi apu pelipohjien ja korttien pitämiseen ojennuksessa! Vähän File Folder -pelejä mukaillen, olen koonnut aihepiireittäin harjoituksia ja niihin liittyviä kortteja, pohjia, kuvia, materiaaleja kulmalukkokansioihin. Esimerkiksi YLÄKÄSITTEET -kansiosta löytyy nyt kätevästi kaikki yläkäsitepelipohjat, ja niihin kuuluvat kortit olen jakanut minigrip-pusseihin (eläimet, kulkuvälineet, ruoat jne).

Yläkäsitekansio
Yläkäsitekansio

Toinen esimerkki on OHJEEN MUKAAN TOIMINEN -kansio. Tämä kansio sisältää tehtäviä, joissa asiakas kuuntelee ohjeen ja toimii sen mukaisesti, eli kansiossa on esimerkiksi maisematausta, jonne laitetaan hahmoja (Angry birds -hahmot ovat kova juttu!). Tässä kansiossa on myös lehdistä leikatut toimintakuvat (”tyttö juo kaakaota”), joita laitamme ohjeen mukaan esim. postilaatikkoon. Lisäksi kansiossa on toimintaohjekortteja: ”kosketa ensin nenääsi ja kävele takaperin ikkunalle”. Kaikki eri kortit ovat minigrip-pusseissa, joten oikea tehtävä löytyy nopeasti ja sen voi siivota takaisin samalle paikalle jo lähtiessä. Tämä siivoaminen on tärkeä vaihe! Ettei käy niin kuin minulle aloittaessa reissuhommia, kun ajattelin että järjestän nämä kortit takaisin paikoilleen sitten viikon päätteeksi. Tässä skenaariossa ei käynyt hyvin!

Ai niin. Lisäksi tehtäväkansiot on myös värikoodattu. Mustat = ymmärtäminen/kuuntelu, punaiset = sanavarasto, siniset = kerronta, värilliset = käsitteet, jne. Yhdessä kansiossa on muuten pelipohjia, joita voi käyttää monipuolisesti minkä tahansa aihepiirin harjoitteluun. Kansiot nätisti pystyssä muovilaatikossa.

Kansiot kasassa

Tässä oli muutamia toimivia ideoita liikuvan toimiston järjestämiseen, toimivat varmasti myös vastaanoton kaappien järjestämiseen. Sitten on myös niitä ideoita, jotka kaipaavat vielä hiomista, kuten struktuurikuvien säilyttäminen ja valinta helposti. Onko siihen jotain hyvää käytäntöä? Entäpäs lelut? Miten ne saa kätevästi ja pieneen tilaan pakattua? Minulla ne on tällä hetkellä kangaspusseissa ja aina välillä etsin muoviruokia pitkin peräkonttia.. Tämä materiaalien järjestely nyt on varmaan loputon aihe, mutta kaikki hyvä ehdotukset otetaan innolla vastaan!

Takakontissa järjestys

Tässä järjestetty takakontti. Valmiina uuteen työviikkoon jo lauantaina 🙂

 

I niin kuin ilmapallo

Täällä ollaan vielä ihan vapputunnelmissa, vaikka vappu oli ja meni. Meillä oli onneksi kiva aurinkoinen keli täällä päin, vaikka näin todisteita aika erilaisista sääolosuhteista siellä pohjoisempana. Olisi jäänyt vappupiknikit väliin! Vappuun kuuluu luonnollisesti serpentiini, sima ja munkit, mutta lapsen näkökulmasta suurin kohokohta taitaa kuitenkin olla vappupallot. Ilmapallo, se ihana viihdyttäjä!

Vapun jälkeisissä tunnelmissa huomasin pohtivani materiaaleja ja niiden tekemistä. Minusta tuntuu, että yksi suurimmista haasteista puheterapeuttina on sopivan materiaalin löytäminen ja tekeminen. Kuvia on maailma pullollaan, mutta se että löytäisi hyvän ja käyttökelpoisen kuvan harjoittelumateriaaliin ei olekaan enää ihan yksinkertainen juttu. Varmaan jokainen Google-kuvahakua käyttänyt allekirjoittaa tämän? Ajatus omien kuvien tekemisestä on ollut mielessä kuvapulan iskiessä ja nyt on ensimmäiset koevedokset tehty eli vapun innoittamat ilmapallot. Palloja syntyi lopulta 8 eri väriä 1-9 pallon nipuissa. Kuvat on koottu yhteen PDF-tiedostoon, joka on saatavilla täältä. Lisäksi askarteluintoisille on saatavilla kaikki ilmapallot yksittäisinä irtokuvina yhdessä ZIP-tiedostossa.

Tässä esimerkiksi muutama tehtäväajatus:

  • Värien harjoittelu: luokittellaan ilmapalloja värin mukaan
  • Lukumäärien harjoittelu: harjoitellaan laskemista: ”kuinka monta ilmapalloa?”
  • Samanlainen/erilainen: tulosta useampi sivu ja tee muistipeli: ”ovatko kuvat samanlaiset?”
  • Ohjeen tarkka kuuntelu: ”missä on kolme vihreää ilmapalloa?”

Näillä ajatuksilla pääsee varmasti alkuun ja enemmänkin ideoita päässä pyörisi. Luulen kuitenkin, että teillä lukijoilla näitä ideoita tulee vielä enemmän ja keksitte varmasti sellaisia käyttötarkoituksia, mitä en keksisi edes villeimmissä unissani. Siispä kaikki ideoimaan! Miten sinä käyttäisit ilmapallokuvia oppimiseen? Miten tällaista materiaalia voisi soveltaa terapiassa tai koululuokassa tai missä vaan? Jättäkää kommenttia tänne tai Facebookiin, jos innostut lataamaan kuvat itsellesi. Kerätään ilmapalloaiheinen ideapankki kaikkien käytettäväksi. Tiedä vaikka siitä poikisi uutta piirrustusintoa 😉