Skip to main content

Liituleikkejä

Kuin ihme olisi tapahtunut ja aurinkoista keliä riittää jo näin toukokuussa. Monet lasten kanssa työskentelevät haaveilevat ulkotyöstä näihin aikoihin. Itse ainakin kadehdin päiväkodin työntekijöitä, jotka pääsevät ulos aurinkoon! (Sadekelillä en kyllä ole enää niin kateellinen heille! 🙂 ) Onneksi monia (puheterapia-) harjoituksia voi toteuttaa myös ulkona. Tällä kertaa keräsin ideoita, joissa katuliituja voi hyödyntää oppimisessa. Suomessa näitä aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä ei ole määrällä pilattu, joten on ollut kiire saada tämä blogipostaus ulos! Toivokaamme siis, että ehditään vielä tänä kesänä hyödyntämään näitä leikkejä.

Värihyppely

Piirretään ja väritetään erivärisiä ympyröitä liiduilla maahan. Lapsen tehtävä on kuunnella mikä väri sanotaan ja juosta oikeaan ympyrään. Tehtävä toimii myös toisinpäin ja pääsee aikuinenkin liikkumaan.

Oma idea tehtävän laajentamisesta: ympyrässä voisi keksiä värin mukaisia asioita ja piirtää ne ympyrän viereen. Täällä oli myös versio, jossa värillisistä ympyröistä muodostettiin reittejä seurattavaksi. Hyvää hahmottamisen harjoittelua!

Numeroiden tunnistaminen

Piirretään eri numeroita esim. 1-20 (tai vain 10 asti) liiduilla maahan. Lapsen tehtävä on hypätä sanotun numeron päälle. Vielä helpompi versio on tietenkin se, että lapsi hyppää ensin ja aikuinen vain nimeää numeroita. Eri värien käyttö voi auttaa, jos lapsi ei vielä tunnista kaikkia numeroita, esim. ”Kahdeksan on punainen numero, se on ykkösen vieressä” (ja saadaan hienosti laajennettua tehtävää käsitteisiin ja ohjeen ymmärtämiseen). Vanhempien lasten kanssa voisi hyödyntää tätä vaikka plus- ja miinuslaskujen harjoittelussa: ”Mitä on 6-4? Hyppää vastaukseen!” Lapset voivat pelata tätä myös keskenään ilman aikuista, kun otetaan peliin 2 noppaa ja vähennetään tai lasketaan yhteen noppien luvut ja hypätään vastaukseen.

Huomaatte varmaan, että tällä hyppelyidealla on hurja määrä variaatiomahdollisuuksia, esimerkiksi alkuäänteet tai muodot! Myös kuulomuistin tai ohjeiden ymmärtämisen treenaaminen onnistuu isompien lasten kanssa, kun aikuinen kertoo vaikkapa kolme muotoa, joiden päälle hypätään ja kolme kirjainta, jotka kirjoitetaan. ”Hyppää ensin neliön, kolmion ja ympyrän päälle. Kirjoita sitten numerot 3, 6, 2.”

Heitä sana

Jos ei hyppely tunnu omalta, niin yllä olevat ideat toimivat myös heittoleikkeinä. Esimerkiksi heitetty hernepussi osoittaa kirjoitetun sanan, jolle keksitään riimipari tai muodostetaan lause käyttäen sanaa.

Liitulautapeli

Piirretään katuun pelialusta, jossa lapsi toimii pelinappulana. Otetaan mukaan vielä iso noppa tai spinneri kertomaan kuinka monta askelta edetään. Pelialustaan saisi helposti piirrettyä kirjaimet tai muodot harjoittelua varten. Liikkuvana terapeuttina mieleeni tuli myös ennalta valmistetut tehtävät, esimerkiksi laminoidut A4:t, joissa olisi yksilölliset äänneharjoitussanat tai vaikka riimiparilorut, jotka pitäisi ratkaista.

Täältä blogista löytyi pelialustalle vaihtoehto; piirretäänkin sokkelo, jonka läpi pitää kävellä tai ajaa vaikkapa pyörällä. Tämä vaatii hahmottamisen taitoja niin piirtäjältä kuin ratkaisijaltakin!

Ruutuhyppely 2.0

Uusi versio ruutuhyppelystä, johon laitetaankin ohjeet matkan varrelle, esimerkiksi ”pyöri 3 kertaa” tai ”hypi pienimmästä tähdestä suurimpaan”. Eli toisin sanoen liiduilla toteutettu tehtävärata.

Aarteenetsintä

Mielestäni tämä idea oli yksinkertaisuudessaan innostava tapa harjoittaa kielellistä tietoisuutta. Liiduilla käydään kirjoittamassa ulkoesineisiin niihin liittyvä sana esim. hiekkalaatikkoon kirjoitetaan liidulla ”hiekkalaatikko”. Lapsen tehtävä on löytää kaikki piilotetut sanat ja omalla liidulla kirjoittaa sanan päälle ja harjoitella mallin mukaan kirjoittamista. Liikkuvalle terapeutille tämä idea voi olla alkuperäisenä hieman työläs toteuttaa, koska sanat pitäisi saada ”piilotettua” pihalle jo etukäteen ja vettä pitäisi olla siivoamiseen. Mietin, että tämä voisi toimia myös laminoiduilla sanoilla, jotka lapsi jäljentää pyyhittävällä kynällä mallin päälle. Helppo piilottaa ja helppo siivota!

Siivoamisesta vesileikki

Liiduista voi jäädä joidenkin mielestä sotku jälkeensä, joten harjoittelussa kannattaa hyödyntää myös vedellä siivoaminen! Vedellä voi kirjoittaa liitusanojen päälle tai maalata erilaisten liituviivojen päälle. Siivous tulee siinä samassa! Vedellä saa vaihtelua liituleikkeihin, kun esimerkiksi puiseen aitaan tai vaikkapa isoon kiveen voi piirtää liiduilla harjoiteltavia kirjaimia, numeroita tai mitä ikinä keksiikään. Lapsen tehtävä on suihkuttaa vedellä, vesipysyyllä tai suhikepullolla, pyydetty asia pois. Voisiko olla hauskempaa tapaa oppia?

Tiesittekö muuten, että liiduilla voi kirjoittaa myös trampoliinille? 🙂

Lisää ulkona toteutettavia ideoita täältä aiemmasta postauksesta.

Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta?

Ah, aurinko! Kyllä vaan, olen nähnyt sen paistavan jo useampana päivänä. Innoistuin niin tästä valoilmiöstä, että jopa minut sai viikonloppuna puutarhahommiin siistimään takapihaa kevätkuosiin!

Tälle viikolle oli luvattu aurinkoisia ilmoja ympäri Suomen, joten maanantain häämöttäessä viikonlopun jäljiltä mieleeni nousi masentava ajatus: teen töitä sisällä enkä pääse auringosta juuri nauttimaan. Eipäs kun… voihan puheterapeuttikin tehdä töitä ulkona!

Itseasiassa sain kollegalta ajatuksen tähän kirjoitukseen, kun näin hänen ulos suunnittellun aarteenetsinnän. Tehtävässä piti löytää ulkoa jotain punaista, jotain vihreää, jotain terävää, jotain kovaa ja niin edelleen. Nimeämisharjoitusta, käsitteitä, adjektiiveja, ohjeen ymmärtämistä, kysymyssanoja ja vaikka mitä muuta.

Pienimuotoinen etsintä internetin ihmeelliseen maailmaan tuotti hienoja tehtäväideoita ja niiden johdannaisia oppimisesta ulkona. Tässä muutamia:

Esterata:

Esterata on helpompi järjestää ulkona kuin sisällä. Itselläni oli heti mielessä päiväkodin piha ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaisi (valokuva paikasta etukäteen voi auttaa suunnittelussa).

Esteradan ohjeet voi kertoa suullisesti tai rata voi kulkea pihalla vaikka talouspaperin paloja pitkin esteeltä toiselle. ”Kulje hiekkalaatikolta keinulle hyppien”, ”Ryömi keinun alta”, ”Kävele takaperin liukumäen luokse”, ”Kiipeä rappuset ylös ja laske liukumäki alas”, ”Hyppää 3 kepin yli”, ”Kuljeta lusikalla jotain K-kirjaimella alkavaa aidan viereen”, ”Kulje tasapainoillen hyppynarua pitkin” tai ”Juokse lähtöviivalle”. Huomaatteko kuinka paljon harjoitusta tulee esimerkiksi toimintasanojen harjoitteluun?! Huippua! Esteradasta voisi piirtää kartan (ennen tai jälkeen), johon saa numeroitua järjestyksen. Samalla tulee harjoiteltua muun muassa ensin-sitten ajattelua, kerrontaa, muistia ja ymmärtämistä.

Vaihtoehtoisesti jokaisella esteellä voisi olla rasti, jolloin pitäisi tehdä jokin tehtävä (mikä ikinä onkaan lapsen puheterapian tavoitteena), että saa uuden ohjeen. Lukitaitoisille ohjeet voisivat olla kirjoitettuna ja pienemmille kuva seuraavasta esteestä voisi auttaa ymmärtämistä ja siirtymistä.

Lukumäärät ja sanavarasto:

Harjoitellaan ulkona laskemista ja asioiden nimeämistä: ”Kuinka monta keinua näet? Kuinka monta puuta? Kuinka monta autoa?”

Suun motoriikka:

Saippuakuplien puhaltaminen, erityisesti JÄTTIkuplien puhaltaminen, sopii ulos. Myös esimerkiksi pillillä veteen puhaltaminen soveltuu ulos paljon paremmin kuin sisälle – ei tarvitse roiskumisista huolia!

Aistit käyttöön:

Hyödynnetään kaikki aistit oppimisessa ja koska kyse on puheterapiasta puetaan ne sanoiksi: ”Mitä näet?, Mitä kuulet?, Mitä tunnet?”

Aarrejahti:

Kerätään mielenkiintoisia asioita ulkoa, nimetään ja keskustellaan niistä: ”Miksi valinta osui tähän? Millainen se on? Mistä löysit sen? ” Etukäteen voi halutessaan tehdä kuvallisen tai kirjoitetun ”muistilistan” asioista, joita etsitään ja ruksia pois sitä mukaan kun löydetään.

Heittoleikit:

Hiekkalaatikon reunalle tai vaikka pihan aitaan tehtäviä riviin ja pallolla tai hernepussilla tähtäämään. Tehdään ”osuttu” tehtävä. Jos ei löydy mitään heitettävää käden ulottuvilta, lapsi voi sormella ”ampua” tai ”taikoa” haluamansa sanan alas. Lapsi joko nimeää sanan tai alkuäänteen, tai vaikka kuvailee arvoituksena minkä aikuinen hakee. Saadaan me aikuisetkin vähän liikettä!

Tarkka kuuntelu:

Harjoitellaan tarkkaa kuuntelua ratkoen arvoituksia: ”Minä näen jotain virheää ja pyöreää, arvaatko mikä se on?”

Kielellinen tietoisuus:

Riimien keksiminen ulkona näkyvistä asioista: ”Näetkö jotain, mikä kuulostaa samalta kuin peppi?”. Alkuäänteiden mukaan voi tehdä salapoliisileikin: ”Etsi jotain, mikä alkaa A:lla.” Helpompi vaihtoehto on etsiä asioita alkutavujen mukaan: ”Mikä alkaa ai-..?”

Yhteenkuuluvat asiat ja miksi -kysymykset:

Keksitään vuorotellen asioita, mitkä kuuluvat yhteen. Tehdään nimetyistä asioista ketju, esimerkiksi hiekka ja ämpäri kuuluvat yhteen, koska ämpäriin voi laittaa hiekkaa. Seuraavaksi ämpäri ja … (vesi? lapio? kivet? hattu?) Mikä vaan käy, jos osaa vastata miksi ne kuuluvat yhteen.

Artikulaatio:

Aloittelin salapoliisileikkiä varten listaa eri alkuäänteellä alkavista sanoista, joita löytyisi ulkoa. Jostain syystä keksin hurjan määrän /k/:lla alkavia sanoja. Olisiko syynä ollut se, että kyseisessä päiväkodissa asiakkaani harjoittelee /k/-äännettä? Olisihan se ihanaa harjoitella hankalaa äännettä luonnollisessa tilanteessa: ”etsi kivi, kukka, katto, käpy, keppi, köysi, keinu..” ja niin edelleen. Lauseharjoitteluun päästään heti, kun terapeutti vaikka piirtää löydetyt asiat ohjeen mukaan: ”Piirrä keltainen kukka”.

Käsitteet:

Ulkona voi harjoitella visuaalista hahmottamista ja esimerkiksi käsitteitä samanlainen/erilainen. Tarvitaan valokuvia, joista osa on tutusta pihasta otettuja ja osa taas muualta. Mietitään yhdessä onko kuvassa oleva liukumäki samanlainen kuin pihalla oleva? Entäpä ovatko pilvet taivaalla samanlaiset vai erilaiset kuin valokuvassa?

Myös vastakohdille ulkona on otolliset harjoitteluolosuhteet: ”Löydätkö jotain, mikä on pieni?”, ”Mikä EI ole pieni, on…”, ”Löydätkö jotain, mikä on auki?”, ”Mikä EI ole auki, on …”

 

Nyt siis kaikki ylös, ulos ja oppimaan!