Skip to main content

Hassunhauskaa harjoittelua pienille

I’m back in business eli työt on taas aloitettu! Se tarkoittaa myös sitä, että käyn henkistä kädenvääntöä siitä, miten yhdistän puheterapeutin ja kotiäidin roolit. Olen nauttinut todella paljon kotona olemisesta pienen ihmisen kanssa, kun on saanut käydä esimerkiksi kaupungilla kahviloissa ja leikkipuistoissa keskellä päivää. Puhumattakaan siitä, kun saan seurata toisen huisia kehittymistä! Toisaalta nyt, kun pääsin käynnistelemään sisäistä puheterapeuttiani niin olenkin joutunut hieman etsimään motivaatiota tähän kotona olemiseen. Sopivasti vielä sattui, että pieni ihminen on ollut flunssassa ja tehnyt hampaita niin, että kaikki on ”ei” tai itkupotkuraivari. Kummasti se työpaikka houkuttelisi tuolloin! 😀

Täällä siis touhutaan reilun puolitoistavuotiaan Tyypin kanssa kotona, ja puheterapeutin aivot kun eivät näytä lepäävän koskaan, niin täällä on syntynyt ideoita meidän arjesta joita voi hyödyntää myös puheterapiassa tai vaikkapa kotitehtävinä.

Puheterapiassa kotitehtäviä tarvitaan, jotta harjoittelua tapahtuisi monissa eri ympäristöissä monta kertaa päivässä. Yksi puheterapiakerta viikossa ei riitä edes uuden äänten vakiinnuttamiseen puheeseen puhumattakaan vaikeammista kielen pulmista! Ihanteellinen kotitehtävä olisi sellainen, joka on helppo ja nopea toteuttaa asiakkaan arjessa.

Tässäpä siis muutama kotitehtävä-idea (tai leikki-idea ihan muuten vaan)!

Tavutoistot

Ajatus lähti lapsen syömisen motivoinnista, kun toistelin laulaen mitä lusikassa oli: ”maa-maa-maissi”, ”puu-puu-puuro”. Tämä oli Tyypistä hauskaa ja hän lähti heti innokkaasti kokeilemaan (ja syömään!). Toistaiseksi kaikki on ”paa-paa”, sanoin minä mitä tahansa 😀 Tämä voisi toimia kotitehtävä-ideana esimerkiksi perheelle, jossa on epäselvästi puhuva lapsi tai lapsi jolla on viivästynyt kielen kehitys. Pöydän ääressä käydään ruoat toistaen läpi. (Ja sitten ne ruoat saa vielä syödäkin!)


Kuva-esine yhdistäminen

Tämän tehtävän ajatuksena on, että otetaan lapsen leluista kuvat (esim. 10 kpl) ja tulostetaan ne. Yhdessä sitten etsitään kuvassa oleva esine lelujen joukosta ja tuodaan vaikkapa kuvan päälle. Tämä leikki ei ole mikään uusi idea, mutta (laiskuuttani) päivitin sen digiaikaan. Olin suunnitellut tätä ”leikkiä” jo pitkään tehtäväksi Tyypille, mutta en saanut aikaiseksi tulostusvaihetta (suutarin lapsella ei ole kenkiä vai miten se meni?). Otettiin siis valokuvat leluista puhelimeen ja niiden avulla etsittiin yhdessä oikeat lelut. Luonnollisesti lelut nimetään ja voihan niitä hakea ohjeidenkin perusteella, niin tulee treenattua ymmärtämistä.

Meillä muuten parasta tuntuu olevan kuvan ”pyyhkäisy” seuraavaan. Tällä pienellä digivinkillä voisi saada myös isommat harjoittelijalapset innostumaan vaikkapa artikulaatiotoistoista: ”kuvaa kaikki /k/-sanat, mitkä löydät kotoa ja sano jokainen 5 kertaa”.

Laulu(n pyytämis)leikki

Tämä idea lähti laululeikistä, koska Tyyppi on kovasti innostunut laululeikeistä. Hän selvästi imee itseensä kaikkea mahdollista rytmistä, käsimerkeistä ja viittomista, sävelestä, ja sanoista. Hänen lemppari on tällä hetkellä Piippolan vaari. (Myös joku toinen helposti muunneltavissa oleva laulu kävisi tähän tehtävään) Tyyppi näyttää joko kuvasta, tukiviittomalla tai sanomalla mikä eläin tulee seuraavaksi, ja sitten äiti laulaa ja ääntelee. Tämä on mielestäni oiva leikki pyytämiseen tai vaikkapa pertsailuun. Lapsen osuus saattaa tuntua pieneltä, mutta lapsi saa näin vaikuttaa omalla valinnallaan siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu (ja äiti saa välillä miettiä, miten esimerkiksi hai tai etana ääntelee!).

Matkimisjumppa

Puheessa, ja erityisesti sen kehittyessä tai sitä harjoitellessa, malli ja mallin mukaan tekeminen nousevat suureen rooliin. Miksipä ei siis harjoiteltaisi matkimista ensin koko keholla? Onko lapsesta mitään hauskempaa kuin että saa määrätä, mitä isä tai äiti tekee seuraavaksi? Ja se ylpeyden ilme, kun osaa jotain, mitä isä tai äiti on näyttänyt! Meillä suosittuja liikkeitä ovat esimerkiksi kädet ylös/alas, istuminen ylös/alas, mahalleen meno, taputtaminen, peruuttaminen, varpaille nouseminen, jalkojen nostelu korkealle, kieriminen, konttaaminen, juokseminen, hyppiminen ja karhukävely. Varoituksen sana: aikuiselle tulee hiki!


Laatikkoleikki

Tämä leikki liittyy läheisesti meidän tämän hetkiseen elämäntilanteeseen; muutto takana ja laatikoita on joka paikassa. Paras leikkipaikka Tyypin mielestä löytyi muovisesta muuttolaatikosta, jonne voi kerätä kaikki omat aarteet. Meillä Tyyppi yrittää hoitaa homman niin, että äitiä kommennetaan hakemaan ”vauva”, ”tutti”, ”bussi”. Sitten on Tyyppi tyytyväinen, kun hän istuu laatikossa lelujensa ympäröimänä! Tämä voisi toimia siis tehtäväideana pyytämisen ja puheen ymmärtämisen harjoitteluun pienten kanssa.

”Kukkuu”-purkkileikki

Viimeisin leikki-idea on kukkuu-leikki, joka soveltuu esimerkiksi nimeämiseen ja vuorotteluun. Tässä kurkistellaan leluja purkista, jossa on läpinäkyvä kansi. Meillä lelulaatikkoon on päätynyt tyhjä ja pesty rahkapurkki, mutta aivan yhtä hyvin (ellei paremmin) toimisi myös esimerkiksi kirkaskantinen raejuustopurkki. Aikuinen laittaa pienen lelun purkkiin kannen alle, ja lapsi kurkistaa sisään. Meillä Tyyppi huutelee ”kukkuu!” heti kurkkiessaan purkkiin, ja aikuinen vieressä tarjoaa vähän pidempää ilmaisua malliksi: ”kukkuu koira/pupu/lusikka”. Voi sitä riemua, kun kannen saa avata ja lelun ottaa pois! Toimii myös reissaavilla puheterapeuteilla, koska purkki vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin vaikkapa muuttolaatikko! 🙂

Kuka saa, kuka saa lorupussiin kurkistaa?

Täällä puhetta terapeutista kulisseissa on viime aikoina kuulunut tavallista enemmän loruja ja lauluja pienen 6kk kuulijan vuoksi. Tähän liittyen sohvan toisesta päästä tuli oiva kysymys; mitä kaikkea hyötyä on loru- ja laululeikeistä, erityisesti siis puheen kehityksen näkökulmasta?

Lorut ja laulut tukevat kielen ja puheen kehitystä kaikissa sen kehitysvaiheissa. Esimerkiksi pienimmät lapset voivat oppia uusia sanoja, kun taas isommat lapset voivat oppia vaikkapa riimittelemään.

Lorut ja laulut sisältävät usein paljon toistoa ja ovat kokonaisuudessaan lyhyitä. Lapsi kuulee samat sanat monta kertaa lorun aikana ja tällöin ne jäävät paremmin mieleen. Sanojen toisto voi myös auttaa lasta tiedostamaan toistuvat äänteet, joista sanat muodostuvat. Usein lorussa tietyt äänteet toistuvat ja korostuvat (körö körö kirkkoon, papin muorin penkkiin..). Tämä voi lisätä lapsen tietoisuutta puheen rytmistä ja tavuista. Lapsi voi lorujen ja laulujen avulla havaita yhtäläisyyksiä sanojen välillä (esim. riimiparit), joka on tärkeä vaihe lapsen luku- ja kirjoittamistaidon oppimisessa.

Lorut ja laulut ovat helppo leikki mukaanotettavaksi ja niitä voi toteuttaa missä tahansa. Loruttelu voi mahdollistaa tärkeitä vuorovaikutushetkiä lapsen ja vanhempien, tai vaikkapa sisarusten, kesken. Katsekontaktin, vuorottelun ja jaetun tarkkaavaisuuden harjoittelua tulee ihan huomaamatta. Lorujen ja laulujen kautta voi olla helppo tutustua myös esimerkiksi tunteisiin, opetella syy-seuraussuhteita tai hassuttelua huumorin avulla. Lisäksi roolileikkiä, mielikuvitusta ja eläytymistä saa harjoitella helpossa kontekstissa, esimerkiksi ”Äiti-ankka sanoi että kvaak, kvaak, kvaak”.

Lorut ja laulut sisältävät myös musiikillisen puolen; rytmin ja tahdin, jota on helppo seurata ja jossa korostuu äidinkielen piirteet. Lisäksi oman äidinkielen äänen intonaatiot ja sävelet tulevat tutuksi. Usein lauluihin ja loruihin liitty jokin leikki. Kun loruun tai lauluun lisätään käsi- ja/tai keholiikkeet, aivot saavat stimulaatiota monen eri aistin kautta. Lapsen on helpompi muistaa liikkeet ja sanat yhdessä.

Kuuntelemisen alkeita voi harjoitella lorujen ja laulujen avulla. Lorut ja laulut kun ovat kuin lyhyitä tarinoita. Pienet lapsetkin jaksavat kuunnella ne alusta loppuun. Ja ne voivat olla lapsen ensimmäisiä (ulkoa opittuja) lauseita. Näiden avulla harjoitellaan ihan huomaamatta ajallisia sarjoja ja järjestyksiä, esimerkiksi mitä tuli ensin-mitä tuli sitten. Tämä valmistaa lapsia kirjojen ja pidempien tarinoiden maailmaan. Toistuvat sarjat muodostavat myös matematiikan alkeet.

Vanhempien lasten kohdalla hyötyinä on myös tutustuminen kirjoitettuun kieleen. Kun loru on jo ennestään tuttu tai lapsi oppii lorun ulkoa, hän saattaa pystyä myös seuraamaan kirjoitettua kieltä ja oppimaan sanat kuvina.

Usein loruissa ja lauluissa käsitellään leikin kautta lapsille opetettavia taitoja, kuten laskemista, kokoja, sijaintikäsitteitä. Puhumattakaan sanavaraston rikastamisesta! Ja viimeisenä tietysti ilo ja yllätyksellisyys. Sehän tässä on pääasia! Useat lorut ja laulut ovat hassuja tai jopa aivan hullunkurisia.

Perinteisten loruttelun ja laulelun lisäksi vanhempien lasten kanssa voi kokeilla esimerkiksi:

  • Sanoa loru väärin. Huomaako ja korjaako lapsi?
  • Lopeta loru kesken ja anna lapsen täydentää puuttuva sana.
  • Keksikää lapsen kanssa uudet loru- ja laululeikit tai tehkää loruista omat persoonalliset versiot (”Terapeutti Johanna, hän asuu Puhetiellä, kaikki laulut ja leikit leikkii siellä..” (leipuri Hiiva sävelellä))

Kokosin tähän mukaan muutamia omia lemppariloruja ja -lauluja. Toiset sopivat paremmin työminälle ja toiset taas kotiminälle. Karkeasti olen koonnut listaa niin, että alussa on pienemmille vuorovaikutusleikkejä ja lopussa isommille lapsille tarkoitettuja lorutteluja. Valitse käyttöön omat suosikkisi tai kommentoi mistä loruista sinä tykkäät! Täältä saat PDF-muodossa ladattua omaan käyttöön lorupussiin tulostettavat kortit.

Tässä isä pupu on
Tässä isä pupu on, tässä äidin näät,
tässä pikkupupuset kaikki näet päät,
iloisina toisilleen ne kuumartaa,
korvansakin ristiin nämä puput saa.

– Marja-Riitta Väkevä

Pesen varpaat
Pesen varpaat, pesen tukan,
pesen kullalta paidan ja sukan
naurua en voi sinusta pestä,
nauru se tulee sydämestä.

– tuntematon

Pienen pieni veturi
Pienen pieni veturi aamulla kerran,
hieroi hyvin savuisia silmiään,
sitten se pihisi ja puhisi ja yski,
tsu tsu tsu, lähdetään.

– trad., suom. sanat Liisa Tenkku

Jompsis kompsis
Jompsis, kompsis, jompsis, kompsis,
koira metsään meni.
Susi tuli vastaan!
Kipin kapin kipin kapin kottiin tullee,
kipin kapin kipin kapin kottiin tullee.

– tuntematon

Keisari kiertää
Keisari kiertää kartanoa,
keisari kiertää kartanoa,
katsoo ikkunasta, katsoo akkunasta,
painaa ovikelloa,
pyyhkii jalat,
ja astuu sisään.

– tuntematon

Limpsin lampsin
Limpsin lampsin jalkapatikalla, patikalla joo,
Köröttelen köröttelen kympin ratikalla, ratikalla joo
Soitan kelloa, painan nappia, tällä pysäkillä pois!
Liukuportaita metroon ja metrolla mummolaan

– Hannele Huovi

Ajellaan, ajellaan
Ajellaan, ajellaan pitkä matka mummolaan,
ajellaan, ajellaan joutuin mummon luokse.
Soudetaan, soudetaan pitkä matka mummolaan,
soudetaan, soudetaan joutuin mummon luokse.
Lennetään, lennetään pitkä matka mummolaan,
lennetään, lennetään joutuin mummon luokse.

– tuntematon

Kiva kun oot täällä
Matti-poika, Matti-poika kiva kun oot täällä
Matti-poika, Matti-poika kiva kun oot täällä,
aijai jaijaijai kiva kuun oot täällä
aijai jaijaijai kiva kuun oot täällä

– Maija Simojoki

Tossu ja sukka
Tossu ja sukka ne tirkistää,
onkohan kaikilla varpailla pää

Yks, kaks ja pim pam pom,
kenen nämä varpaat on?
No, Villen/Maijan nämä varpaat on.

– Soili Perkiö

Jänöjussi puputti
Jänöjussi puputti,
juu, juu juputti.
Suu supussa suputti,
korvat hupussa huputti.
Silmät ristissä ripitti,
pakoon juosta kipitti.

– Kirsi Kunnas

Aurinko, aurinko
Aurinko, aurinko lettuja paistaa,
hauska on auringon lettuja maistaa,
kiipeän puuhun, pistelen suuhun,
loput voin heittää ukolle kuuhun,
sitten käynkin nukkumaan,
pikkuinen masuni pullollaan.

– tuntematon

On maassa lunta
On maassa lunta
ja siilipariskunta
jo nukkuu talviunta.
Näkee unta kuusta
ja hiiren sääriluusta
ja omenapuusta
ja lämpimästä kesästä
sekä somasta käenpesästä.

– tuntematon

Pikkuiset kultakalat
Pikkuiset kultakalat lammessa ui,
pikkuinen kalaäiti huolestui,
uikaa, uikaa, jos osaatte,
ja ne uivat ja uivat sen uskotte.

Hop hop däpä däpä
hop hop hui
hop hop däpä däpä
hop hop hui
hop hop däpä däpä
hop hop hui
ja ne uivat ja uivat,
sen uskotte!

– Anna-Kaarina Kiviniemi

Hämä-hämähäkki
Hämä-hämähäkki kiipes langalle.
Tuli sade rankka, hämähäkin vei.
Aurinko armas kuivas satehen,
hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.

– tuntematon

Hau, hau sanoi hauva
Hau, hau sanoi hauva,
se oli pikkuinen kuin vauva.
Miau, miau, sanoi katti,
se oli pikkuinen kuin tatti.
Muu, muu, sanoi sonni,
se oli pikkuinen kuin monni.
Nöf, nöf, sanoi possu,
se oli pikkuinen kuin tossu.

– tuntematon

Apina kapina
Apina kapina kiipesi puuhun,
putosi sieltä poliisin suuhun,
poliisi luuli sitä makkaraksi
ja puraisi palan pois.

– tuntematon

Auto ajoi kilparataa
Auto ajoi kilparataa,
mittari näytti kuuttasataa,
yksi pyörä putosi pois.

– tuntematon

Missä on peukalo
Missä on peukalo,
Missä on peukalo,
tällähän minä, täällähän minä,
mitä sulle kuuluu,
kiitoksia hyvää,
juostaan pois, juostaan pois

– kansanlaulu

Kolme pientä ankkaa
Kolme pientä ankkaa lähti leikkimään, vuorten taaksen kauas pois.
Äiti ankka sanoi, että kvaak, kvaak, kvaak. Vain kaksi ankkaa tuli takaisin.

Kaksi pientä ankkaa lähti leikkimään…jne….
Vain yksi ankka tuli takaisin.

Yksi ankka lähti leikkimään, vuorten taaksen kauas pois,
Äit ankka sanoi, että kvaak, kvaak, kvaak, ei yhtään ankkaa tullut takaisin.

Silloin tuli isä ankka ja huusi KVAAK ja kaikki kolme pientä ankkaa tuli takaisin.

– trad.

Elefanttimuori
Elefanttimuori,
takamus kuin vuori,
seisoo kärsä sojossa,
pieni häntä ojossa.
Pelkää merta kamalasti,
mielii rantaan sukkelasti.
Tahtoo maissa lorvia,
heilutella korvia.

– tuntematon

Karhut ottavat valokuvia
On se vähän outoa huvia
kun karhut ottavat valokuvia:
Yhdessä kuvassa on korvat,
yhdessä on kuono,
yhdessä on tassut,
yksi on muuten huono,
yhdessä on polvi,
yhdessä on hännänpää,
yhdessä on napa
– eikä mitään enempää.

– Hannele Huovi

Kaikki meni sekaisin
Kaikki meni sekaisin
kun lehmä löysi mopedin.
Se istui ihan joka säällä
pienen pienen mopon päällä.
Hännän sitoi tarakalle,
ettei se jäisi pyörän alle.
Sanoi ettei ikinä
enää aio kävellä.

– Arja Huhtinen

LÄHTEET:
http://www.talentia.fi/files/3313/Kielenkehitys1.pdf
https://www.theseus.fi/handle/10024/59529
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/60448/Orava_Tiia.pdf?sequence=1
http://www.earlyliteracylearning.org/cellreviews/cellreviews_v4_n3.pdf