Tip tap ja joulutehtävät jakoon

Joulukuu on jo melkein puolessa välissä ja nyt vasta ehdin etsiä jouluaiheisia tehtäviä terapiaa piristämään. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy vaikka ja mitä jouluaiheista puuhaa lapsille (ja vähän isommillekin). Tässä teille muutamia löytämiäni tehtäviä. Laitan tänne linkit blogeihin tai sivustoihin, joilta löytyvät ladattavat pdf-tiedostot. Ai niin; joulun teemaan sopien nämä kaikki saa ladattua ilmaiseksi!

Suurin osa tehtävistä on koottu tähän puheterapeutin näkökulmasta, mutta toki soveltuvat moneen muuhunkin tarkoitukseen tai ihan vain huvin vuoksi joululomapuuhaksi!

Suomenkielisiä tehtäviä löysin aika vähänlaisesti, mutta täältä pääsee alkuun. Sivuilla on esimerkiksi etsi virheet kuvasta, joulusanojen keksimistä ja isommille (tai aikuisasiakkaille) jouluristikko.

 

 

Jouluaiheinen muistipeli, jota voi käyttää moneen tarkoitukseen löytyy täältä. Se on perinteinen muistipeli, joka on vaikkapa nimeämisen tai alkuäänteiden harjoitteluun oikein mainio. Itse ajattelin käyttää sitä tarkan kuuntelun harjoitteluun; ”Mistä kerron? Se vetää joulupukin rekeä ja sillä on sarvet” tai sijaintien harjoitteluun ”Mikä on joulupukin alapuolella?”

 

joulumuistipeli

 

Täältä löysin ihastuttavat mix max –jouluhahmot, jotka kasataan kolmesta osasta. Tarkoituksena on siis tehdä hassuja hahmoja sekoittamalla päät, jalat ja vartalot keskenään. Toimii hyvin esimerkiksi moniosaisten ohjeiden kuuntelemiseen ja muistamiseen; ”Ota tontun pää, piparin vartalo ja poron jalat”.

 

 

Tästä blogista löytyy ”Rakenna Lumiukko” –noppapeli esimerkiksi artikulaatioharjoitusten tueksi tai sanavaraston rikastuttamiseen, motivointiin tai hahmottamisen harjoitteluun.

 

 

Jouluun kuuluu mielestäni lumi ja jos sitä ei ole maassa, niin täältä on saatavilla tulostettava kirja lumihiutaleista. Kirjassa lumihuitaleita löytyy eri paikoista esimerkiksi ”lumihiutaleita kielen päällä”. Tehtävä soveltuu hyvin vaikkapa sijaintikäsitteiden ja kerronnan harjoitteluun. Mielestäni tämä on helposti muokattavissa suomeksi, kun leikkaa tai piilottaa englanninkielisen tekstin. Tästä kirjasta saa ladata halutessaan Boardmaker-version tai PDF-tiedoston. Ihania nämä bloggaajat!

 

 

Yksi aarreaitta on tämä sivusto, jolta löytyy oikein joulutehtävien karkkikauppa ja jokaiselle jotain. Tätä sivustoa suosittelen kaikille lasten kanssa työskenteleville, muulloinkin kuin jouluna! Puheterapiaan sieltä löytyy esimerkiksi jouluaiheinen bingoalusta tai joulusukka-peli. Bingossa on ainakin paljon /l/-sanoja ja diftongeja äänneharjoitteluun (”joulukakku, joulusukka jne”). Sukkapeliä ajattelin käyttää puolestaan tarkan kuuntelun harjoittamiseen ja kuvailevaan kerrontaan; ”Ota sukka, jossa on palloja ja valkoinen karvareunus”.

 

 

Kirjoitus- ja lukutaitoisille voisi puolestaan sopia jouluaiheinen sanojen keksimispeli. Tehtävä toimii ohjeita ja ääkkösiä lukuunottamatta sellaisenaan myös suomeksi.

 

 

Löysin myös jouluaiheisia tehtäviä ruotsiksi täältä. Esimerkiksi Megafonin tulostettavat tehtävät, joissa yhdistetään ruotsi-suomi -sanoja sekä Otavan yhdistä kuva ja sana. Lisäksi myös Sanoma Pron Jontes jul -tarina löytyi kuvitettuna ja ääneen luettuna!

 

 

Ja ettei menisi aivan puheterapiaksi tämä kirjoitus, niin olen koonnut myös hahmottamiseen, motoriikkaan ja esimerkiksi väreihin ja laskemiseen liittyviä jouluaiheisia tehtäviä. Esimerkiksi I spy -pelit ovat merten takana suosittuja. Ne vaativat visuaalista hahmottamista, kun monen pikkukuvan joukosta pitää löytää oikea kuva. Jouluaiheisia bongasin kaksi: pienemmille tarkoitettu ja vähän vaikeampi versio, jossa lasketaan kuinka monta mitäkin hahmoa löytyy kuvasta.

 

 

Tässä lumihiutaletehtävässä kaivataan sorminäppäryyttä ja keskittymistä. Vanupuikoista askarrellaan mallin mukaan eri muotoisia lumihiutaleita!

 

 

Ja viimeiseksi vielä linkkvinkki, jossa on tehtäviä visuaalisen hahmottamisen harjoitteluun sekä värien ja samankaltaisten asioiden yhdistelyyn. Lisäksi esimerkiksi laskemisen harjoittelua löytyy Counting and Numbers -tehtävässä, jossa kuusen koristeet lasketaan ja yhdistetään oikeaan numeroon.

 

 

Minun joulumateriaaleja sisältävä kansioni sai näistä mukavasti täydennystä. Kyllä näillä materiaaleilla jaksaa odottaa jouluun vielä muutaman päivän!

 

Mitä on etäkuntoutus?

Olen viimeisen vuoden aikana sukeltanut aivan uuteen ja ihmeelliseen maailmaan, nimittäin etäkuntoutuksen saloihin. Ensipuraisun aiheeseen sain viime syksynä, kun kävin hakemassa oppia Yhdysvalloista etäkuntoutuskoulutuksesta. Sen jälkeen homma on vienytkin enemmän tai vähemmän mukanaan. Olen ollut töiden puolesta mukana kehittämässä etäkuntoutuksen käytäntöjä sekä järjestämässä aiheesta seminaaria. Lisäksi keväällä aukesi mahdollisuus osallistua KELA:n tutkimusprojektiin aiheesta. Jänskää!

Yllättävintä tässä oppimisprosessissa on ollut se, että monessa maailman kolkassa etäkuntoutus on puheterapiassa jo vuosia ellei vuosikymmeniä vanha juttu. Suomessa siitä kuulee kovin vähän ja uskallan nyt ääneen ihmetellä, miksei se ole Suomessa ottanut vielä laajemmin tuulta alleen?

Yritän tässä antaa lyhyen intron aiheesta puheterapian näkökulmasta, mutta käsittelen tätä varmasti myös jatkossa (sillä tietoa ainakin tästä aiheesta on ehtinyt kertyä!)

Mitä on etäkuntoutus?

Etäkuntoutuksella tarkoitetaan pääsääntöisesti videovälitteistä puheterapiaa. Käytännössä asiakas on omalla tietokoneellaan ja puheterapeutti omallaan samanaikaisesti. Internetin ja videoyhteyden avulla molemmat osapuolet näkevät ja kuulevat toisensa maantieteellisestä etäisyydestä välittämättä. Lisäksi monilla etäohjelmilla on mahdollista yhteisen ruudun avulla jakaa tehtäviä, tehdä yhdessä harjoituksia tai vaikka pelata online-pelejä, jotka soveltuvat puheterapiaan. Tämä onnistuu siis interaktiivisesti niin, että asiakas pystyy vaikuttamaan ruudun tapahtumiin. Puheterapian etäkuntoutus voi olla arviointia, ohjausta, konsultointia, yksilö- ja ryhmäkuntoutusta tai seurantaa.

Joidenkin määritelmien mukaan etäkuntoutukseen lasketaan mukaan myös puhelinyhteys ja ajasta riippumattomat menetelmät, kuten sähköposti, perinteinen posti tai kotona toteutettu tietokoneharjoitteluohjelma, josta puheterapeutti voi seurata asiakkaan edistymistä.

Missä etäkuntoutusta toteutetaan?

Oma kokemukseni on, että etäkuntoutusta voidaan toteuttaa missä vain kunhan saatavilla on riittävä internet-yhteys ja laitteet. Minimissään tarvitaan tietokone, kaiuttimet ja mikrofoni sekä internet-yhteys ja jokin etäohjelma. Etäkuntoutukseen soveltuvia ohjelmia on lukuisia, joista osa on ilmaisia (esim. Skype) ja osa maksullisia (esim. videoneuvotteluohjelmistot tai videoneuvottelulaitteistot). Tärkeintä tässä vaiheessa on pitää mielessä salassapito ja turvallisuus, jos ajatuksena on hyödyntää ohjelmaa etäkuntoutuksessa. Samat säännöt ja lait salassapidosta pätevät kuin perinteisessä kasvokkain tapahtuvassa terapiassakin.

Asiakas voi olla siis omassa kodissaan, päiväkodissa, koulussa, laitoksessa tai vaikkapa ulkomailla!

Kenelle etäkuntoutus sopii?

Kokeilemalla se selviää! Tämän ohjeen sain Yhdysvaltojen koulutuksessa ja allekirjoitan sen täysin. On selvää, ettei etäkuntoutus sovellu kaikille, koska me kaikki olemme erilaisia. Tiettyjä asiakasryhmiä en lähtisi kuitenkaan diagnoosin perusteella sulkemaan pois, sillä kokeilut ja tutkimukset ovat osoittaneet, että siinä voi mennä pieleen. Kokeiltuja ja tutkittuja asiakasryhmiä ovat mm. viivästyntyt puheen ja kielen kehitys, lukitaidot, kuullun hahmottamisen ongelmat, puheilmaisun ja/tai ymmärtämisen ongelmat, artikulaatiohäiriöt (HOX, suomalainen gradukin tehty aiheesta!), afasia, apraksia, dyspraksia, nieleminen, huuli-suulakihalkiot, autismin kirjon häiriöt, kuulovammat, ääniterapia ja niin edelleen.

Etäkuntoutuksen on todettu olevan yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus!

Voisi esimerkiksi luulla, että ruudun edessä istuminen olisi todella haastavaa tarkkaavuus- ja keskittymishäiriöisille lapsille, MUTTA kokeiltaessa tietokoneen äärellä tapahtunut harjoittelu onkin motivoinut lapsen paikoilleen, sillä etäkuntoutus on niin intensiivistä yhteisellä ruudulla. Toisena epäilevien mieleen voisi nousta autismin kirjon häiriöt, koska eihän se ole luonnollista vuorovaikutusta ruudun välityksellä. MUTTA tässäkin tapauksessa on huomattu, että autistisen ihmisen voikin olla helpompi olla kontaktissa ja harjoitella haastavia taitoja nimenomaa ruudun välityksellä, sillä suora vuorovaikutus voi olla liian kuormittavaa.

Erityisesti lasten, mutta usein myös aikuisasiakkaiden, kohdalla tärkeään rooliin nousee e-avustaja (eHelper) eli aikuinen, joka on etäkuntoutuksen ajan mukana asiakkaan kanssa. Hänen tehtävänsä on toimia yhteyshenkilönä sekä auttaa esimerkiksi teknologian, aikataulutuksen, materiaalien kanssa sekä asiakkaan huomion suuntaamisessa ja turvallisuuden ylläpitämisessä. E-avustajan mukanaolo voi tehdä suurenkin merkityksen taitojen vakiinnuttamiseen arkeen ja oppittujen taitojen käyttöönotossa.

Miksi etäkuntoutusta?

Miksi pitäisi jaksaa innostua tällaisesta uudesta tavasta tarjota puheterapiaa? Suurin hyöty on ehdottomasti saatavuus ja etäkuntoutuksen avulla voitaisiin tasata puheterapeuttien resursseja ympäri Suomen ja mahdollistaa kuntoutus useammalle puheterapiaa tarvitsevalle. Ajansäästö on merkittävä niin terapeutin kuin asiakkaan (ja hänen perheen) näkökulmasta. Kenenkään ei tarvitsisi ajaa pitkiä välimatkoja saadakseen kuntoutusta eikä esimerkiksi vanhempien tarvitsisi olla töistä pois saadakseen lapsensa puheterapiaan. Parasta on että, etäkuntoutuksen on todettu olevan yhtä vaikuttavaa (ellei jopa tehokkaampaa) kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus! Osa tutkimuksista on päätynyt siihen tulokseen, että etänä käyntejä tarvittiin vähemmän ja/tai tavoitteet saavutettiin nopeammin. Ja kun kaiken tämän sitoo vielä nätisti pakettiin, niin puhutaanhan tässä myös niistä kallisarvoisista euroista eli mahdollisista kustannussäästöistä.

Etäkuntoutuksen avulla voitaisiin tasata puheterapeuttien resursseja.

Etäkuntoutus tuo mukanaan myös haasteita. Suurimpana näistä ovat varmasti tekniset pulmat, mitkä ovat onneksi vähenemään päin sillä nykyään internet-yhteydet ovat kautta maan riittäviä moiseen touhuun. Ulkomailla suureksi haasteeksi on muodostunut lainsäädäntö ja maksavan tahon löytyminen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki vakuutusyhtiöt eivät miellä puheterapian etäkuntoutusta korvattavakseen. Suomessa taas etäkuntoutus on vielä niin uutta, että asenteet ja ennakkoluulot sekä tekijöiden löytyminen tässä vaiheessa tuottavat haasteita, mutta valoa on näkyvissä tunnelin päässä, sillä esimerkiksi KELA on ottanut jo askeleen kohti verkkokuntoutusta ja etäkuntoutuksen tarkastelemista.

Monia varmasti kiinnostaisi tietää onko olemassa jotain ohjeistuksia ja säädöksiä etäkuntoutuksen käytöstä. Koska etäkuntoutus on (varsinkin puheterapian osalta) vielä aika uusi ilmiö Suomessa, näitä ei valitettavasti vielä ole. Tietääkseni Puheterapeuttiliittokaan ei ole ottanut kantaa etäkuntoutuksen käytöstä Suomessa, joten siksi viittaan Yhdysvaltojen vastaavaan eli ASHA:n (American Speech-Language Hearing Association) kantaan. ASHA:n mukaan etäkuntoutus on soveltuva menetelmä puheterapian tarjoamiseen, sillä sen vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on julkaisuja jo yli 20 vuoden ajalta. ASHA:n sivuilta on löydettävissä paljon vaikuttavuustutkimuksia ja ohjeita etäkuntoutuksen käyttöön.

Kyllähän tällainen uusi tapa toteuttaa kuntoutusta vaatii vähän aivojen nyrjäyttämistä uuteen asentoon, mutta oma kokemukseni on ollut lähinnä innostava, opettavainen ja mukaansatempaava!

Täältä löytyy muutamia hyviä linkkejä ja tutkimuksia aiheesta:

ASHA:n telepractice -sivusto

Eveliina Stamin Pro gradu -tutkimus lasten äännevirheiden etäkuntoutuksesta sekä Eveliinan blogi etäpuheterapiasta

Ruotsin Västerbottenin Vård på distans -sivusto ja puheterapian etäkuntoutus

The Voice and Swallowing Center of Maine, joka tarjoaa USA:n ainoana American Telemedicine Associationin hyväksymää etäkuntoutuskoulutusta puheterapeuteille

 

Puhetta terapeutista suosittelee: kielellinen tietoisuus

Ihana syksyn aurinko, josta illalla pääsee vielä (toistaiseksi) nauttimaan! Syksy tuo mukanaan rapsakkaa ulkoilmaa, värikkäitä lehtiä ja sen kaikkien puheterapeuttien syksyisen palaverirumban päiväkodeissa ja kouluissa. Älkää käsittäkö väärin, olen ehdottomasti sitä mieltä että yhteistyötä tekevien ihmisten kokoontuminen saman pöydän äärelle on äärimmäisen tärkeää, mutta aikataulutuksessa saa olla kieli keskellä suuta, että saa kaikkien asiakkaiden palaverit mahtumaan jo valmiiksi täyteen kalenteriin. Olen lisäksi siinä vaiheessa syksyä, että etsiskelen uusia materiaaleja terapiakäyttöön. Kaipaan itse vaihtelua vanhoihin tuttuihin materiaaleihin viimeistään tässä vaiheessa, kun ollaan puolessa välissä syyslukukautta ja silmä kovana seuraan Facebook-ryhmiä ja blogeja uusien ideoiden toivossa.

Koska sähköistä materiaalia on helppo vaihdella eikä askartelujakaan tarvita, ajattelin jatkaa sovellussuosituksiani. Tällä kertaa vuorossa ovat kielellisen tietoisuuden taidot noin 5-6 vuotialle lapsille. Nämä suomenkieliset sovellukset sopivat kielellisen tietoisuuden harjoitteluun, eli lukemistaitojen alkeisiin ja siihen kun kirjaimet ja sanat alkavat kiinnostaa. Kuten monet varmaan tietävät, näitä sovelluksia on aivan liian vähän, mutta tässä muutamia mitä olen itse löytänyt ja kokenut toimivaksi. Mukana jälleen vinkkejä niin ammattilaisille kuin vanhemmille.

Aakkospeli lapsille

JH Digital Solutions: iOS, 1,99€ (ilmainen lite-versio)

(Android-versiota ei ilmeisesti ole enää saatavissa?)

Mielestäni interaktiivinen aapinen kuvaa hyvin tätä sovellusta. Jokaisesta suomalaisesta kirjaimesta avautuu sivu, jossa kuuluu kirjain ja sillä alkava sana, esimerkiksi ”A niin kuin apina”. Painamalla kuvaa saa jotain tapahtumaan. Kirjaimesta toiseen pääsee selaamalla sivuja kuten kirjassa konsanaan. Itse olen käyttänyt sovellusta motivaattorina alkuäänneharjoittelussa; aloitusivulta on etsitty tietty kirjain ja laajennettu alkuäänteitä pelin ulkopuolelle: ”Millä kirjaimella sinun nimesi alkaa?”

Vinkkejä vanhemmille

Kun lapsi on jo muutaman kerran pelaillut peliä, voi kokeilla osaisiko lapsi täydentää lauseen ”O niin kuin _____”. Jokaisen kirjaimen kohdalla voi keksiä lisää sanoja, jotka alkavat samalla kirjaimella: ”E niin kuin elefantti, E niin kuin e-___”. Jos alkuäänteet tuntuvat vaikeilta, samaa voi kokeilla alkutavuilla: ”A niin kuin apina, A niin kuin au-____”.

Lolan Aakkosjuna

BeiZ: Android/iOS, 2,99€ (ilmainen lite-versio)

Tykkään itse Lola pandan pelisarjasta. Tässä pelissä lapsi ratkoo pieniä tehtäviä ja saa Lolan junan etenemään. Kun rahapalkintoja on kertynyt tarpeeksi, pääsee kaupasta ostamaan lahjan junan kyytiin. Pelissä pääsee harjoittelemaan kirjainten tunnistamista, hieman alkuäänteitä sekä helppojen sanojen kirjoittamista ja lukemista kolmella eri vaikeustasolla. Viimeisellä vaikeustasolla löytyy myös tehtäviä, joissa pitää löytää oikealla alkuäänteellä alkava kuva. Mukava lisä on se, että asetuksista saa valittua kuuluuko pelissä malli kirjaimin vai ääntein. Lisäksi taustamusiikin saa halutessaan pois.

Vinkkejä vanhemmille

Toista perässä kirjaimia ja mallita lapselle: ”D delfiini, J juna”. Jos lapsi ei vielä osaa yhdistää kirjainta ja kuultua äännettä toisiinsa, aikuinen voi kuvailla miltä kirjain näyttää: ”S, se oli se käärmeen näköinen kirjain”.

Ekapeli Alku

Lukimat: Android/iOS/Windows, ilmainen

Ekapeli on monille tuttu tietokonepelinä. Pitkään odotettu sovellus on saatavilla vihdoin myös mobiililaitteille! Ekapeli Alku on lukemisen alkeiden harjoitteluun tarkoitettu peli, joka kehittää erityisesti kirjain-äänne-vastavuuden oppimista. Peli vaikeutuu pelaajan taitojen kehittyessä ja edetessä pääsee harjoitellemaan myös tavujen ja sanojen lukemista. Pelissä on kokoajan edistymisen tuntu, sillä vaikka lapsi harjoittelisi samoja taitoja pitkään toistaen, pelissä pääsee aina etenemään ”seuraaville tasoille” jotka aukeavat edellisen suorittamisen jälkeen. Aivan loistava motivaation ylläpitäjä! Lisäksi pelissä kerätään rahoja, joilla hahmolleen voi ostaa vaatteita ja tavaroita. Sovelluksessa on paljon erilaisia pelikenttiä, jotka tekevät oppimisesta mieluisaa ja vaihtelevaa.

Vinkkejä vanhemmille

Toista äänteitä mallin perässä. Lisäksi voi miettiä miten suu on kun äännettä sanotaan: ”O, katso huulista tuli ympyrän muotoiset” tai ”P, huulista kuuluu poksahdusääni”. Peili on oiva apu!

Outloud Minimiparit

Outloud: iOS, 1,99€

Yksinkertainen peli riimiparien (=minimiparien) harjoitteluun. Lapsen tulee kuunnella kumpi kahdesta samankaltaisesta sanasta sanottiin (kukko-kokko). Sanoilla leikkiminen ja pienten erojen huomaaminen luo pohjaa kirjoitus- ja lukemistaidoille. Sovelluksessa sanan voi halutessaan kuulla uudelleen painamalla krokotiiliä. Lisäksi sovelluksesta löytyy pistetaulukko vanhemmille, josta näkee mitkä minimiparit ovat onnistuneet ja mitkä vaativat vielä harjoitusta. Motivaatio pysyy yllä rahoja keräten, joilla krokotiili saa vaatteita.

Sovellukseen on saatavilla lisäpaketti hintaan 1,99€, joka sisältää 40 sanaa lisää. Näissä sanoissa vaihtelee äänteiden kesto, esimerkiksi savi-saavi, tutti-tuutti. Lisäpaketin myötä saa myös muutamia uusia asetuksia peliin.

Vinkkejä vanhemmille

Riimiparit voi myös toistaa lallatellen, jolloin lapsi voi oppia kuulemaan sanojen samankaltaisuuden ja sitten vasta kuunnella uudelleen kumpi sana kuuluikaan: ”katti, tatti -kumpi sieltä kuului?”. Samankaltaisia sanoja voi keksiä myös lisää yhdessä: ”Mikä kuulostaa samalta kuin katti? ratti, patti, matti..”

DooBiDaa

Iloinen sanamaa: iOS, 8,99€

DooBiDaa -pelissä pääsee pidemmälle riimien maailmaan sekä äänteiden kuunteluun. Sovelluksesta löytyy kaksi osaa: räppäävät murmelit sekä lastattava /r/-raketti. Murmelipelissä täydennettään loruja riimipareilla. Räppäävät murmelit aloittavat ja lapsen tulee valita viimeinen samalta kuulostava sana loruun. Tehtävässä on kolme vaikeustasoa. Ensimmäisessä vaihtoehdot voi kuunnella vielä kertaalleen kuvia painamalla ja vaikeimmalla tasolla vaihtoehdot ovat kirjoitettuina sanoina. Kiva ominaisuus on se, että lorussa olevan sanan voi myös kuunnella uudelleen sitä painamalla. Kun oikea sana löytyy, murmelit räppäävät koko lorun ja pelin lopuksi tulee kooste siitä mitkä sanaparit olivat hankalia. Pelistä voi innostua isommatkin koululaiset räppäävien murmeleiden ansiosta!

Rakettipelissä lastataan /r/-rakettiin sanoja oikeisiin lokeroihin sen mukaan missä kohtaa sanaa /r/-äänne kuuluu; alussa, keskellä vai lopussa. Harjoittelun kohteena siis /r/-äänteen kuullunvarainen erottaminen, joka luo hyvää pohjaa /r/-äänteen harjoittelulle.

Vinkkejä vanhemmille

Jos riimittely lorujen muodossa on aluksi outoa, toistakaa sanoja peräkkäin ja kuunnelkaa kumpi kuulosta samanlaiselta, ”reitti-tukka vai reitti-seitti?”

Onko teillä käytössä muita hyviä sovelluksia kirjainten, alkuäänteiden, tavujen tai riimien maailmaan?

Puhetta terapeutista suosittelee: Pienten sovellukset

Tuntuu, että jälleen on ollut kiireinen syksy (mutta koskapa se ei olisi). Se, että työarki alkaa taas pyöriä rutiinilla, vie ainakin minulta muutaman viikon, että saan taas kaikki langat käsiini. Tällä kertaa on mietitty asiakkaiden tavoitteita ja tehty suunnitelmaa syksyksi. Aikataulutetristä on siis pelattu. Onneksi vielä kalenteri näyttää ihan siedettävältä. Olen saanut herätellä opiskeluaikaista tutkijapuoltakin esiin, koska olen työn kautta mukana Kelan tutkimusprojektissa.  Ne, jotka minut tuntevat, tietävät että innostuessani saatan haukata liiankin isoja paloja kerralla, joten ei siinä vielä kaikki. Olen ollut myös ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä koulutusseminaaria ja nähnyt mitä kaikkea siellä taustakulisseissa tapahtuu.  On tästä tulossa mielenkiintoinen syyslukukausi!

Aloitan tässä blogipostauksessa isompaa kokonaisuutta sovellusvinkeistä. Ajatuksena on ottaa eri aihepiireittäin sovelluksia ja valita niistä kirsikat päältä. Suomi on paikoin haastavan pieni kieli ja kieliriippumattomia, hyviä sovelluksia saa metsäsästää, mutta niitäkin on olemassa. Tällä kertaa olen valinnut noin 2-4 -vuotiaille (tai sen tasoisille lapsille) ”ensisovelluksia”. Listaan sovelluksia puheterapeutin näkökulmasta, mutta mielestäni nämä toimivat hyvin myös vanhemmille vinkeiksi, mikäli haluaa tukea lapsen kehitystä tabletin avulla. Mukana siis vinkkejä sekä ammattilaisille että vanhemmille.

Sanottakoon vielä, että en halua tabletista sähköistä lastenhoitajaa, vaikka monien pelien pelaaminen onnistuisikin lapselta itsekseen. Erityisesti sisäinen puheterapeuttini haluaa muistuttaa, että sovelluksista saa enemmän irti, kun pelataan vuorovaikutuksessa ja opetellaan asioita yhdessä lapsen kanssa.

Play & Discover

Croco Studio: Android/iOS, 1,99€

Sovellus sisältää yksinkertaisia syy-seuraustehtäviä, esimerkiksi mitä tapahtuu kun napautat ilmapalloa? Se poksahtaa! Pelissä on “ensipalapelejä”, joissa muutama pala puuttuu isosta kokonaisuudesta ja palat on laitettava paikoilleen päästäkseen eteenpäin. Sovellus on suurimmaksi osaksi kieliriippumaton peli, mutta muutamissa minipeleissä tulee esimerkiksi laskemista, kirjaimia ja muotoja englanniksi (tai ruotsiksi). Äänet saa pelistä toki pois ja aikuinen voi kertoa ne suomeksi. Syy-seuraus-suhteen lisäksi pelissä tulee käsitteitä ja paljon sanastoa, kuten eläimet, ruoat, kehonosat.

Vinkkejä vanhemmille

Miettikää ja nimetkää lapsen kanssa kehonosia, kun kasaatte palapeleistä hahmoja, esimerkiksi ”pää, kädet, jalat” tai ”Missä Matin pää on?”

SoundTouch

SoundTouch: Android/iOS, 4,99€ (lite-versio ilmainen)

Hyviä äänipelejä on enemmänkin, mutta SoundTouch on yksi lemppareistani. SoundTouch-sovelluksessa on aihepiireittäin (koti, kulkuvälineet, villieläimet..) piirroskuvia, joita painamalla kuuluu ääni ja tulee esiin valokuva kyseisestä asiasta esimerkiksi juna. Parasta on, että valokuvia on monipuolisesti yhdestä asiasta, esimerkiksi junan kuvan takaa löytyy mm. veturi, pendolino sekä juna. SoundTouchin asetuksia saa muutettua niin, että kielen saa suomeksi(!), kuvaan saa mukaan kirjoitetun sanan tai kaiken tämän saa pois, jolloin jäljelle jää vain mikä ääni kuuluu. Lisäksi kuvien määrää ruudulla voi säätää 4-12 kuvaan. Olen käyttänyt esimerkiksi näkövammaisen asiakkaani kanssa, koska hän motivoituu erilaisista äänistä. Tätä voisi hyvin soveltaa myös niin päin, että näkemättä kuvaa lapsen pitää tunnistaa mistä kyseinen ääni tuli.

Hox! Pelin asetukset löytyvät iPadin Yleisistä asetuksista -> vieritä alas asti vasemman puolinen valikko ja etsi SoundTouch.

Vinkkejä vanhemmille

Valitse lapsen kanssa vuorotellen kuva ja matkikaa ääntä: ”Äidin vuoro, äiti haluaa junan. Junasta kuuluu tsuk-tsuk-tusk”, sitten ”Matin vuoro, minkä haluat?”

Kapun Metsä

Kapu Toys: iOS, 1,99€, Android ilmainen

Kapun Metsästä löytyy monta yksinkertaista minipeliä eläinten maailmasta. Myyrä menee maan alla sokkelossa, jossa se pitää ohjata oikeaan paikkaan. Metsän sienet pitää luokitella värien mukaan koreihin ja ketulle pitää syöttää kaikki vadelmat pensaasta. Pelissä ei ole aikarajoituksia ja se on kieliriippumaton, vaikkakin alkuperältään suomalainen. Pelissä on paljon sanastoa ja juteltavaa eläimistä, heidän elinpaikoista ja toiminnoista sekä metsäaiheesta. Mukaan voi hyvin ujuttaa myös laskemista ja värien harjoittelua, pöllö-pelissä pystyisi ottamaan mukaan myös sijaintikäsitteitä.

Vinkkejä vanhemmille

Nimeä lapselle eläimiä ja mitä ne tekevät, esimerkiksi ”Kettu syö vadelmia” tai ”Pöllö nukkuu, pöllö heräsi”

Sago Mini Sadut

Sago Sago: iOS/Android, 2,99€

Sovellus on iso mielikuvitusmaailma, jossa pieni kissa käy tutkimassa ja ihmettelemässä ympäristöään. Pelissä on paljon vaikutteita tutuista lasten saduista. Mitä tapahtuu, jos jättiläisen nenää nipistää tai istahtaa nukkuvan puun oksalle? Pelissä ei ole aikarajoituksia ja se on kieliriippumaton. Hurja määrä keskusteltavaa, nimettävää, pohdittavaa ja kyseltävää. Toimii hyvin myös ohjeiden mukaan toimimiseen ja on mielestäni miksi-kysymysten luvattu aarreaitta!

Vinkkejä vanhemmille

Anna lapselle helppoja ohjeita, joiden mukaan toimia. Esimerkiksi ”Mene luolaan” tai ”Etsi sienet” tai ”Lennä puuhun”.

Lumikids Park

Lumosity: Android/iOS, ilmainen

Sovellus sisältää 3 minipeliä, jotka ovat ovelasti kehittäviä pelejä. Yhdessä pelissä pikkumonsteri syö vain kaikki itsensäväriset nappulat, toisessa samanlaiset muodot pitää yhdistää toisiinsa, ja viimeisessä pelataankin piiloleikkiä ruudulla. Peli on kieliriippumaton ja siinä on miellyttävät värit sekä äänet. Huomaamatta harjoiteltua tulee ainakin värejä, logiikkaa, silmä-käsiyhteistyötä, muotoja sekä muistia ja tarkkaavisuutta. Ai niin, sokerina pohjalla se että peli sopeutuu lapsen taitojen mukaan 🙂

Vinkkejä vanhemmille

Nimeä lapselle värejä ja muotoja: ”Se on punainen” tai ”Nyt etsitään kaikki kolmiot”.

Tämä listaus ei missään nimessä ole kattava ja mielelläni kuulisinkin teidän lempisovelluksista, jotka sopivat pienille oppimisen tueksi. Muistakaa myös tutustua muihin sovelluksiin näiltä tekijoiltä (esimerkiksi Kapu Toys tai Croco Studio). Mukavia pelihetkiä ja yhteistä oppimisen iloa!

Aikataulutetris

Niin sitä sitten tuli maanantaiaamu ja aika palata töihin. Taakse jäi kesäloma sateisessa Suomessa ja rentouttavat reissut Saksan Alpeilla. Aamulla mukaan piti muistaa ottaat oleellisimmat: kalenteri, avain ja työpuhelin. Tästä huolimatta meinasin jäädä rappukäytävään toimiston oven taakse ennen kuin kollega sieltä minut pelasti ensimmäistä työpäivää aloittamaan.

Mahtuisiko sulle vielä yksi asiakas?

Ensimmäisestä koettelemuksesta ja maanantaista selvittiin. Samoin myös sen jälkeisistä viikoista. Mun tuntemukset ensimmäisten työviikkojen jälkeen pyörivät aikataulutuksen ympärillä. Miten saada kaikki asiakkaat mahtumaan kalenteriin? Miten hallinoida aikaa (kun se ei aina riitä)? Ja se loputon tehtävälista! Miten sen saa toteutumaan?

Puheterapeutin kalenterin organisointi on kuulemma kuin pelaisi Tetristä! ”Kouluaikaan ei voi tulla terapeutti”, ”ruokailu ja päiväunet rauhoitetaan klo 11-14”, ”iltapäivällä on kaikki tilat käytössä”, ”lapsella on koulun jälkeen harrastuskerho”, ”päiväkodissa on silloin retkipäivä/jumppapäivä/laulupäivä”, ”taksi lähtee klo 15” , ”sillon tulee toinen terapeutti”, ”kotiin voi mennä vasta klo 17 jälkeen”, ja niin edelleen. Niin että, miten saan mahtumaan kaikki asiakkaani kalenteriini klo 8-16 välille?!

Jos on kovin visuaalinen ihminen, niin tämä Schoolhouse talk! -blogista löytämäni esimerkki post-it lappujen käytöstä voisi auttaa suunnitteluvaiheessa. Lappuja on ainakin helpompi siirrellä kuin kynällä tehtyjä kalenterimerkintöjä!

kuvateksti

 

”Mahtuisiko sulle vielä yksi asiakas?”

Tämä on varmaan meille kaikille tuttu kysymys. Lähettävä taho tai vanhemmat tiedustelevat tätä yksityiseltä puheterapeuteilta tai sitten perusterveydenhuollossa työskentelevä puheterapeutti joutuu esittämään kysymyksen itselleen purkaakseen jonoaan. Minulla on kalenterin takana listaus asiakkaistani (pelkkä etunimi!), maksusitoumuksen kerrat ja kesto sekä tulevat tutkimusjaksot. Kiitos Tutorikselle taulukkopohjasta! Numeroin listauksen ja kun maaginen raja on täynnä, voin sanoa hyvällä omallatunnolla: ”ei mahdu”. Lisäbonuksena näen vilkaisulla milloin tarvitaan lausuntoja tutkimusjaksoille tai vaikka Kelaan, ja osaan ennakoida ne kalenteriin.

edit: Yllämainitut nimet ja maksarit ovat tietenkin minun ikiomasta päästä keksittyjä 🙂

Yksityisellä puolella asiakkaat ovat usein kertaviikkoisia ainakin noin puoli vuotta kerrallaan, joten kalenterin kasaaminen on jossain määrin tehtävissä, varsinkin jos saa kaikille ns. vakiajan ja kalenterin voi täyttää kerralla loppuvuodeksi.

Itselläni on lisäksi kokemusta perusterveydenhuollosta, jossa toimintamalli on aivan erilainen, koska asiakaspaletti muuttuu kokoajan. Kuulin yhdestä toimivasta keinosta, jonka haluan jakaa. Excel-taulukkoon kirjataan nimet ja viikot. Matilla on 5 kerran jakso, joten siltä kohdalta väritetään 5 viikkopalkkia eteenpäin. Tästä näkee heti kun ”paikka vapautuu” viiden viikon päästä ja sinne voi suunnitella seuraavaa 10 kerran jaksoa alkavaksi. Kiitokset Maijulle tästä ideasta!

Eihän elämä toki toimi aivan näin näpsäkästi. Muuttuvia tekijöitä riittää: palaverit, ohjauskäynnit, sairastumiset, koulutukset ja lausuntosumat mainitakseni muutamia. Expect the unexpected! Eihän Tetriksessäkään tiedä kaikkia tulevia paloja ennalta 🙂

Järjestelmällistä elokuuta!

Lomailijan aatteita ja kesäpuuhaa

Mulla on ollut vähän orientoitumisvaikeuksia. Aamulla saan nukkua pitkään. Ensimmäisen ruoan syön puolilta päivin. En katso aikatauluani kalenterista. En kirjaa jokaikistä tapahtumaa ja kuljettuja kilometrejä ylös. Ja suurimpana muutoksena, en suunnittele tunnin tarkkuudella tekemisiäni. Mitä ihmettä tämä tällainen on? Hyvänä vihjeenä toimi tuo sää. Eilen satoi kaatamalla vettä ja tänään paistaa aurinko – siis nythän on Suomen kesä! Ja mä oon NIIN lomalla 🙂

Entäs jos tänä kesänä jätettäisiin to do -listat tekemättä ja mentäisiin enemmän fiilispohjalla?

Mä huomaan, että nyt lomalla haluaisin kovasti touhuta jotain, saada aikaiseksi, tehdä jotain hyödyllistä – nyt kun vihdoin ehtisi. Suunnittelin hienot listat kaikesta mitä kesällä hoitaisin: vaatekaapin siivous, auton pesu, takapihan terassin maalaus, valokuvien järjestäminen, pakastimen sulatus, ikkunoiden pesu… Mutta kun loma alkoi, nautinkin paljon enemmän siitä etten tehnyt yhtään mitään! Ensimmäisten päivien jälkeen mietin, ”Kuinka saamatonta! Menee hyvää aikaa hukkaan!” Onkohan se nyt ihan näin? Joskus sitä pitää antaa itsellensä aikaa olla tekemättä yhtään mitään ja vaan öllöttää. Sitähän voi kuulla vaikka omat ajatuksensakin!

Luulenpa, että monella meistä, ainakin puheterapeuteista, on ihan oikeasti oikeus hellittää. Olemme niin tunnollista sakkia, että suoritamme lomat samalla tavalla kuin työt eli 110% lasissa. Entäs jos tänä kesänä jätettäisiin to do -listat tekemättä ja mentäisiin enemmän fiilispohjalla? Tätä aion ainakin itse vakaasti yrittää. Kerron sitten miten kävi.

Lasten maailmassa kesä voi olla jopa tylsää aikaa. (Välillähän kuuluukin olla tylsää!) Mutta sen varalle, että lapset saattavat kaivata jotain kesäpuuhaa, laitan jakoon kasaamiani kesäpuuha-ideoita! Pieni kielellinen tehtäväidea jokaiselle kesäpäivälle eikä kenenkään tarvitse nyrjäyttää (lomailevia) aivonystyröitä 🙂

Voit ladata kesätehtävän PDF-muodossa klikkaamalla täältä.

Eli nyt kaikki lomailemaan ja tekemään ei-yhtään-mitään! Myös blogi lomailee heinäkuun ja jatkuu taas uudella innostuksella elokuussa. Minä aion siirtyä parvekkeen sohvalle nauttimaan auringon lämmöstä.

Rentouttavaa kesää kaikille lukijoille!

Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta?

Ah, aurinko! Kyllä vaan, olen nähnyt sen paistavan jo useampana päivänä. Innoistuin niin tästä valoilmiöstä, että jopa minut sai viikonloppuna puutarhahommiin siistimään takapihaa kevätkuosiin!

Tälle viikolle oli luvattu aurinkoisia ilmoja ympäri Suomen, joten maanantain häämöttäessä viikonlopun jäljiltä mieleeni nousi masentava ajatus: teen töitä sisällä enkä pääse auringosta juuri nauttimaan. Eipäs kun… voihan puheterapeuttikin tehdä töitä ulkona!

Itseasiassa sain kollegalta ajatuksen tähän kirjoitukseen, kun näin hänen ulos suunnittellun aarteenetsinnän. Tehtävässä piti löytää ulkoa jotain punaista, jotain vihreää, jotain terävää, jotain kovaa ja niin edelleen. Nimeämisharjoitusta, käsitteitä, adjektiiveja, ohjeen ymmärtämistä, kysymyssanoja ja vaikka mitä muuta.

Pienimuotoinen etsintä internetin ihmeelliseen maailmaan tuotti hienoja tehtäväideoita ja niiden johdannaisia oppimisesta ulkona. Tässä muutamia:

Esterata:

Esterata on helpompi järjestää ulkona kuin sisällä. Itselläni oli heti mielessä päiväkodin piha ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaisi (valokuva paikasta etukäteen voi auttaa suunnittelussa).

Esteradan ohjeet voi kertoa suullisesti tai rata voi kulkea pihalla vaikka talouspaperin paloja pitkin esteeltä toiselle. ”Kulje hiekkalaatikolta keinulle hyppien”, ”Ryömi keinun alta”, ”Kävele takaperin liukumäen luokse”, ”Kiipeä rappuset ylös ja laske liukumäki alas”, ”Hyppää 3 kepin yli”, ”Kuljeta lusikalla jotain K-kirjaimella alkavaa aidan viereen”, ”Kulje tasapainoillen hyppynarua pitkin” tai ”Juokse lähtöviivalle”. Huomaatteko kuinka paljon harjoitusta tulee esimerkiksi toimintasanojen harjoitteluun?! Huippua! Esteradasta voisi piirtää kartan (ennen tai jälkeen), johon saa numeroitua järjestyksen. Samalla tulee harjoiteltua muun muassa ensin-sitten ajattelua, kerrontaa, muistia ja ymmärtämistä.

Vaihtoehtoisesti jokaisella esteellä voisi olla rasti, jolloin pitäisi tehdä jokin tehtävä (mikä ikinä onkaan lapsen puheterapian tavoitteena), että saa uuden ohjeen. Lukitaitoisille ohjeet voisivat olla kirjoitettuna ja pienemmille kuva seuraavasta esteestä voisi auttaa ymmärtämistä ja siirtymistä.

Lukumäärät ja sanavarasto:

Harjoitellaan ulkona laskemista ja asioiden nimeämistä: ”Kuinka monta keinua näet? Kuinka monta puuta? Kuinka monta autoa?”

Suun motoriikka:

Saippuakuplien puhaltaminen, erityisesti JÄTTIkuplien puhaltaminen, sopii ulos. Myös esimerkiksi pillillä veteen puhaltaminen soveltuu ulos paljon paremmin kuin sisälle – ei tarvitse roiskumisista huolia!

Aistit käyttöön:

Hyödynnetään kaikki aistit oppimisessa ja koska kyse on puheterapiasta puetaan ne sanoiksi: ”Mitä näet?, Mitä kuulet?, Mitä tunnet?”

Aarrejahti:

Kerätään mielenkiintoisia asioita ulkoa, nimetään ja keskustellaan niistä: ”Miksi valinta osui tähän? Millainen se on? Mistä löysit sen? ” Etukäteen voi halutessaan tehdä kuvallisen tai kirjoitetun ”muistilistan” asioista, joita etsitään ja ruksia pois sitä mukaan kun löydetään.

Heittoleikit:

Hiekkalaatikon reunalle tai vaikka pihan aitaan tehtäviä riviin ja pallolla tai hernepussilla tähtäämään. Tehdään ”osuttu” tehtävä. Jos ei löydy mitään heitettävää käden ulottuvilta, lapsi voi sormella ”ampua” tai ”taikoa” haluamansa sanan alas. Lapsi joko nimeää sanan tai alkuäänteen, tai vaikka kuvailee arvoituksena minkä aikuinen hakee. Saadaan me aikuisetkin vähän liikettä!

Tarkka kuuntelu:

Harjoitellaan tarkkaa kuuntelua ratkoen arvoituksia: ”Minä näen jotain virheää ja pyöreää, arvaatko mikä se on?”

Kielellinen tietoisuus:

Riimien keksiminen ulkona näkyvistä asioista: ”Näetkö jotain, mikä kuulostaa samalta kuin peppi?”. Alkuäänteiden mukaan voi tehdä salapoliisileikin: ”Etsi jotain, mikä alkaa A:lla.” Helpompi vaihtoehto on etsiä asioita alkutavujen mukaan: ”Mikä alkaa ai-..?”

Yhteenkuuluvat asiat ja miksi -kysymykset:

Keksitään vuorotellen asioita, mitkä kuuluvat yhteen. Tehdään nimetyistä asioista ketju, esimerkiksi hiekka ja ämpäri kuuluvat yhteen, koska ämpäriin voi laittaa hiekkaa. Seuraavaksi ämpäri ja … (vesi? lapio? kivet? hattu?) Mikä vaan käy, jos osaa vastata miksi ne kuuluvat yhteen.

Artikulaatio:

Aloittelin salapoliisileikkiä varten listaa eri alkuäänteellä alkavista sanoista, joita löytyisi ulkoa. Jostain syystä keksin hurjan määrän /k/:lla alkavia sanoja. Olisiko syynä ollut se, että kyseisessä päiväkodissa asiakkaani harjoittelee /k/-äännettä? Olisihan se ihanaa harjoitella hankalaa äännettä luonnollisessa tilanteessa: ”etsi kivi, kukka, katto, käpy, keppi, köysi, keinu..” ja niin edelleen. Lauseharjoitteluun päästään heti, kun terapeutti vaikka piirtää löydetyt asiat ohjeen mukaan: ”Piirrä keltainen kukka”.

Käsitteet:

Ulkona voi harjoitella visuaalista hahmottamista ja esimerkiksi käsitteitä samanlainen/erilainen. Tarvitaan valokuvia, joista osa on tutusta pihasta otettuja ja osa taas muualta. Mietitään yhdessä onko kuvassa oleva liukumäki samanlainen kuin pihalla oleva? Entäpä ovatko pilvet taivaalla samanlaiset vai erilaiset kuin valokuvassa?

Myös vastakohdille ulkona on otolliset harjoitteluolosuhteet: ”Löydätkö jotain, mikä on pieni?”, ”Mikä EI ole pieni, on…”, ”Löydätkö jotain, mikä on auki?”, ”Mikä EI ole auki, on …”

 

Nyt siis kaikki ylös, ulos ja oppimaan!

Kevätsiivous ja materiaalit järjestykseen

Tänään on kevätsiivous! Ja puhun nimenomaan liikkuvan toimistoni siivouksesta. Auto on tässä työssä korvaamaton, mutta välillä autoa katsomalla arvaa, ettei se ole aivan tavanomaisen auton roolissa. Liikuvat puheterapeutit tietävät varmaan tilanteen, kun kortteja löytyy auton lattiamaton alta? Tai roskia on oven lokerot pullollaan? Tai kun keskikonsolin ja penkin väliin tippuu kortti tai kynä, niin sitä ei ihan heti sieltä saakaan? Siivousurakan suurin haaste on kuitenkin materiaalien säilyttäminen järjestyksessä takakontissa.

Haaveillaan hetki, että materiaalit olisivat tiptop järjestyksessä: artikulaatiokortit olisivat järjestettyinä äänteen paikan mukaan, tulostetut tehtävät aihepiirien tai iän mukaan, itse askarrellut pelit ja välineet helposti löydettävissä, pelipohjat ja niihin kuuluvat kortit samassa paikassa, lautapelit nätisti pinossa ja leikkivälineet laatikoissa aiheittain. Ja niin edelleen. Sillon kun tein töitä vastaanotolla, tämä tilanne oli jopa saavutettavissa. Nyt liikkuvana puheterapeuttina tilanne tuntuu aika kaukaiselta haaveelta. Joitain hyviä järjestysvinkkejä olen kuitenkin kehittänyt.

Raejuustopurkit. Ne isot 400g purkit, missä on läpinäkyvä kansi. Niissä säilytän äännekorttejani, jotka niputan kuminauhoin äänteen paikan mukaan, esim. R alussa, R tavun alussa, R tavun lopussa, R lopussa. Läpinäkyvään kanteen saa hyvin näkyviin R:n ja /r/-treeneihin voi napata koko R-laatikon laukkuun mukaansa. Tämän idean itseasiassa sain kollegalta edellisestä työpaikassani, mutta hyvin on toiminut myös reissuhommissa!

R-kortit äänteen paikan mukaan

Nämä raejuustopurkit olen kasannut Ikeasta ostettuun laatikkoon riviin kätevästi nähtäville.

IKEA-laatikossa nätti rivi

Toinen toimiva ajatus lähti siitä, kun keksin hyvän tehtäväidean asiakkaalleni: pelataan se yksi hyvä luokittelupeli, joka koostuu pelipohjasta ja korteista (kiitokset peli-ideasta Outille!). Päiväkodin pihalla kaivellessani autoa löysin pelipohjan, mutta en kortteja. Olin käyttänyt monikäyttöisiä kortteja toisessa yhteydessä ja en ollut palauttanut niitä takaisin ”raejuustopurkkiinsa”. Höh!

Kulmalukkokansioista löytyi apu pelipohjien ja korttien pitämiseen ojennuksessa! Vähän File Folder -pelejä mukaillen, olen koonnut aihepiireittäin harjoituksia ja niihin liittyviä kortteja, pohjia, kuvia, materiaaleja kulmalukkokansioihin. Esimerkiksi YLÄKÄSITTEET -kansiosta löytyy nyt kätevästi kaikki yläkäsitepelipohjat, ja niihin kuuluvat kortit olen jakanut minigrip-pusseihin (eläimet, kulkuvälineet, ruoat jne).

Yläkäsitekansio
Yläkäsitekansio

Toinen esimerkki on OHJEEN MUKAAN TOIMINEN -kansio. Tämä kansio sisältää tehtäviä, joissa asiakas kuuntelee ohjeen ja toimii sen mukaisesti, eli kansiossa on esimerkiksi maisematausta, jonne laitetaan hahmoja (Angry birds -hahmot ovat kova juttu!). Tässä kansiossa on myös lehdistä leikatut toimintakuvat (”tyttö juo kaakaota”), joita laitamme ohjeen mukaan esim. postilaatikkoon. Lisäksi kansiossa on toimintaohjekortteja: ”kosketa ensin nenääsi ja kävele takaperin ikkunalle”. Kaikki eri kortit ovat minigrip-pusseissa, joten oikea tehtävä löytyy nopeasti ja sen voi siivota takaisin samalle paikalle jo lähtiessä. Tämä siivoaminen on tärkeä vaihe! Ettei käy niin kuin minulle aloittaessa reissuhommia, kun ajattelin että järjestän nämä kortit takaisin paikoilleen sitten viikon päätteeksi. Tässä skenaariossa ei käynyt hyvin!

Ai niin. Lisäksi tehtäväkansiot on myös värikoodattu. Mustat = ymmärtäminen/kuuntelu, punaiset = sanavarasto, siniset = kerronta, värilliset = käsitteet, jne. Yhdessä kansiossa on muuten pelipohjia, joita voi käyttää monipuolisesti minkä tahansa aihepiirin harjoitteluun. Kansiot nätisti pystyssä muovilaatikossa.

Kansiot kasassa

Tässä oli muutamia toimivia ideoita liikuvan toimiston järjestämiseen, toimivat varmasti myös vastaanoton kaappien järjestämiseen. Sitten on myös niitä ideoita, jotka kaipaavat vielä hiomista, kuten struktuurikuvien säilyttäminen ja valinta helposti. Onko siihen jotain hyvää käytäntöä? Entäpäs lelut? Miten ne saa kätevästi ja pieneen tilaan pakattua? Minulla ne on tällä hetkellä kangaspusseissa ja aina välillä etsin muoviruokia pitkin peräkonttia.. Tämä materiaalien järjestely nyt on varmaan loputon aihe, mutta kaikki hyvä ehdotukset otetaan innolla vastaan!

Takakontissa järjestys

Tässä järjestetty takakontti. Valmiina uuteen työviikkoon jo lauantaina 🙂

 

I niin kuin ilmapallo

Täällä ollaan vielä ihan vapputunnelmissa, vaikka vappu oli ja meni. Meillä oli onneksi kiva aurinkoinen keli täällä päin, vaikka näin todisteita aika erilaisista sääolosuhteista siellä pohjoisempana. Olisi jäänyt vappupiknikit väliin! Vappuun kuuluu luonnollisesti serpentiini, sima ja munkit, mutta lapsen näkökulmasta suurin kohokohta taitaa kuitenkin olla vappupallot. Ilmapallo, se ihana viihdyttäjä!

Vapun jälkeisissä tunnelmissa huomasin pohtivani materiaaleja ja niiden tekemistä. Minusta tuntuu, että yksi suurimmista haasteista puheterapeuttina on sopivan materiaalin löytäminen ja tekeminen. Kuvia on maailma pullollaan, mutta se että löytäisi hyvän ja käyttökelpoisen kuvan harjoittelumateriaaliin ei olekaan enää ihan yksinkertainen juttu. Varmaan jokainen Google-kuvahakua käyttänyt allekirjoittaa tämän? Ajatus omien kuvien tekemisestä on ollut mielessä kuvapulan iskiessä ja nyt on ensimmäiset koevedokset tehty eli vapun innoittamat ilmapallot. Palloja syntyi lopulta 8 eri väriä 1-9 pallon nipuissa. Kuvat on koottu yhteen PDF-tiedostoon, joka on saatavilla täältä. Lisäksi askarteluintoisille on saatavilla kaikki ilmapallot yksittäisinä irtokuvina yhdessä ZIP-tiedostossa.

Tässä esimerkiksi muutama tehtäväajatus:

  • Värien harjoittelu: luokittellaan ilmapalloja värin mukaan
  • Lukumäärien harjoittelu: harjoitellaan laskemista: ”kuinka monta ilmapalloa?”
  • Samanlainen/erilainen: tulosta useampi sivu ja tee muistipeli: ”ovatko kuvat samanlaiset?”
  • Ohjeen tarkka kuuntelu: ”missä on kolme vihreää ilmapalloa?”

Näillä ajatuksilla pääsee varmasti alkuun ja enemmänkin ideoita päässä pyörisi. Luulen kuitenkin, että teillä lukijoilla näitä ideoita tulee vielä enemmän ja keksitte varmasti sellaisia käyttötarkoituksia, mitä en keksisi edes villeimmissä unissani. Siispä kaikki ideoimaan! Miten sinä käyttäisit ilmapallokuvia oppimiseen? Miten tällaista materiaalia voisi soveltaa terapiassa tai koululuokassa tai missä vaan? Jättäkää kommenttia tänne tai Facebookiin, jos innostut lataamaan kuvat itsellesi. Kerätään ilmapalloaiheinen ideapankki kaikkien käytettäväksi. Tiedä vaikka siitä poikisi uutta piirrustusintoa 😉

 

Koulutusreissuja ja kiitosta lukijoille

Nyt on blogissa ollut hieman hiljaista, koska tällä puheterapeutilla on ollut hieman haipakkaa! Viime viikko oli koulutusten luvattua aikaa ja pääsin jakamaan tietoa omasta intohimon aiheestani eli tabletin käytöstä oppimisen tukena. Puheterapeutin työviikkona kulunut viikko oli kyllä tavaton, sillä olin kouluttajan roolissa peräti kolmena eri päivänä ja kolmessa eri kaupungissa. Tampereella koulutin etänä viiteen eri kaupunkiin, Helsingissä tuuli riepotteli kulkijaa ja Oulussa paistoi lounastauolla ihana kevätaurinko (ilman sitä kuuluisaa vinkkaa?!). Olen siis kuluttanut erityisesti VR:n penkkejä ja (olematonta) VR:n verkkoa liki 3 työpäivän verran. (Huh, ei kannattaisi laskea matkustukseen kulunutta aikaa!)

Kouluttaminen on monella tapaa kivaa puuhaa. Ai miksi? Noh, ensinnäkin aiheena oli tabletit! Kuka tahansa kouluttaja varmasti allekirjoittaa sen, että on huippua puhua aiheesta, josta on itse oikeasti innoissaan! Toiseksi, pidän kouluttamisessa parhaana puolena sitä, että opettaessa oppii itsekin; aiheesta syntyy keskusteluja, nousee kysymyksiä ja asiaa saa miettiä monesta eri näkökulmasta. Nyt kun alan toipua reissuväsymyksestä, alkaa mielessä kuplia taas ideoita siitä, miten kehitän omaa työtäni eteenpäin, miten käytän sovelluksia entistä monipuolisemmin ja…

Pääsin myös kokeilemaan erilaisia ratkaisuja siihen, miten tabletin näytön voi jakaa videotykillä isommalle porukalle. Teen tästä aiheesta ihan oman postauksen vielä myöhemmin.

Mutta sitten tärkeämpiin asioihin eli kiitosta teille lukijoille! Puhetta terapeutista -blogissa on ollut kävijöitä jo reilusti yli 10 000!! Eikä tässä vielä kaikki: FB-sivuilla on käyty tykkäämässä niin kovaa tahtia, että sielläkin on jo yli 100 tykkääjää!

Wuuhuu! Eihän tätä oikein voi uskoa todeksi. Alun alkujaan ajatus oli kirjoitella muistiin hyviä ideoita oman työn syövereistä ja lisäbonusta olisi se, jos joku muukin saisi vinkkejä siinä sivussa. Jotain tämänsuuntaista blogi on ilmeisesti onnistunut tarjoamaan. Lukijoille kiitos siitä, saatte minut innostumaan tästä bloggaamisesta entisestään! Blogi ei ole vielä edes puolivuotias, mutta se on selvästi kasvanut jo vauvasta taaperoksi!

Juhlat ovat paikallaan ja juhlien kunniaksi järjestän arvonnan kaikkien teidän lukijoiden kesken. Osallistu Puhetta Terapeutista Facebook-sivujen kautta ja voit voittaa oppimisaiheisen palkinnon!