Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat

Viime aikoina kehonosat ovat olleet useamman asiakkaani puheterapian tavoitteena. Nyt kun olen aiheeseen enemmän perehtynyt huomaan, että kehonosien harjoittelu taipuu monen lapsen tarpeisiin. Se voi olla todella hyvä perusvuorovaikutusharjoitus, jossa haetaan kontaktia ja yhteisen jakamisen taitoja, esimerkiksi silittelemällä pensselillä tai vibralla koskettamalla eri kehonosia, kuten jalka, suu, käsi. Kehonosien harjoittelua ja nimeämistä voi sisällyttää myös taitavampien lasten tavoitteisiin, esimerkiksi tarkan kuuntelun tehtävissä, ja ottaa mukaan myös harvemmin käytetyt kehonosat kuten nilkka, kaula, otsa. Näistä vaativimmista tehtävistä tulossa vielä erillinen blogipostaus.

Pensselileikki kehonosien harjoitteluun
Pensselileikki kehonosien harjoitteluun (Lähde: http://www.stillplayingschool.com/)

Valokuvien ja piirrettyjen kuvien yhdistäminen on yksinkertainen tapa aloittaa tutustuminen kehonosiin. Kuvia yhdistellessä vastaava kehonosa etsitään omasta ja toisen kehosta. ”Missä on sinun nenä?” Valokuvat pääset lataamaan itsellesi tästä blogista ja piirretyt kehonosien kuvat täältä.

Alunperin tarve kehonosien harjoitteluun lähti autismin kirjon asiakkaani tavoitteesta pystyä osoittamaan tai kertomaan minne sattuu. Puhuvien ja helposti kommunikoivien ihmisten maailmassa ei ehkä tule ajatelleeksi, kuinka tärkeä taito on pystyä ilmaisemaan minne sattuu. Tykästyin Pinterestistä löytämääni ideaan ”Minne sattuu?” -kuvataulusta, jonka avulla lapsi voi näyttää kipeän kehonosan.

"Minne sattuu?" -kuvataulu
”Minne sattuu?” -kuvataulu

Boardmaker-kuvaohjelmaa käyttäville tältä sivustolta saa käsittääkseni ladattua itselleen tämän kuvataulun. (Kotikoneella en harmikseni pääse testaamaan aukeaako tiedosto Boardmakerillä)

Toiminnallisemman tehtävästä saa, jos on olemassa esimerksiksi iso pehmonoppa, jossa on taskut kuville. Ei kuin noppaa heittämään ja peilin avulla etsimään kuvaa vastaava kehonosa itseltä!

Pehmonoppapeli kehonosien harjoitteluun
Pehmonoppapeli kehonosien harjoitteluun (Lähde: http://thefantasticfive-hockmana.blogspot.fi/)

Suosituin leikki on tähän mennessä ollut kuitenkin laastarileikki, jossa nostetaan kuva kehonosasta ja laitetaan laastari kyseiseen paikkaan, esimerkiksi korvaan. Tehtävässä voi käyttää apuna pehmolelua tai kuvaa ihmishahmosta. Ensin laitetaan pehmolelulle tai hahmolle laastari ja sen jälkeen itselle samaan paikkaan. Löysin Tigerista jättilaastari-magneetin, joka on toiminut asiakkaalle laitettavana laastarina eikä ole tarvinnut oikeasti liimata mitään kehoon kiinni.

Laastarileikki pehmolelulla
Laastarileikki pehmolelulla (Lähde: https://storytimekatie.com)
Laastarileikki ihmishahmolla
Laastarileikki ihmishahmolla (Lähde: http://www.classroomfreebiestoo.com/)

Onko teillä muita kehonosien harjoitteluun soveltuvia tehtäviä? Tai oletteko jo kokeilleet esimerkiksi laastarileikkiä ja miten se on toiminut? Mitä perusvuorovaikutusleikkejä käytätte kontaktin hakemiseksi esimerkiksi pienien autististen lasten kanssa?