Skip to main content

Kategoria: Materiaali

Joulukirjoja suoraan tabletilta

Johanna Naamanka Leave a comment

Blogia en ole aikoihin ehtinyt naputella, mutta nyt löytyi niin monta hyvää jaettavaa kirjaa, että päätin naputella postauksen. Idea siis lähti Puhetta Terapeutista joulukalenterin tiimoilta. Olin ajatellut laittaa yhteen luukkuun vinkiksi Pikku Hiiren joulu -kirjan. Suunnittelin ottavani kirjan asiakkaille joulukuussa ja sen tiimoilta harjoittelisimme monenlaisia taitoja. Kävi sitten niin, että kirjaa ei ollut kirjakaupasta saatavilla kun sinne asti pääsin. Jaa-ha, se siitä ideasta sitten. Paitsi, että ideoita pulppuava pääni ratkaisi asian matkalla asiakkaalta toiselle- olisikohan kirjaa Bookbeatissä e-kirjana? Olihan se!

Meillä on Puhetta Terapeutista takahuoneessa Bookbeat kovassa käytössä. 6-vuotias Tyyppi on ollut kova kuuntelemaan äänikirjoja jo ihan pienestä pitäen. Itse kulutin äänikirjoja paljon imettäessä lapsia keskellä yötä, jotta pysyisin hereillä. Nyt ajaessa asiakkaalta toiselle, on hyvä kuunnella kirjoja. Myös 2-vuotias Minityyppi on aloittanut äänikirjauransa. Milläs muullakaan kuin Ryhmä Haun kirjoilla? 😀 (Tämä ei ole maksettu mainos, meillä vaan Bookbeat on kovassa käytössä )

Tässä postauksessa vinkkaan jouluaiheisia helppoja kirjoja puheen ja kielenkehityksen tueksi. Minulla on asiakkaita, joiden kanssa harjoittelemme tarinan rakennetta, tarinan kertomista, toimintasanojen käyttöä sekä asiakkaita, jotka aloittelevat lukemaan tai harjoittelevat luetun ymmärtämistä. Nämä mielessä lähdin siis etsimään luettavaa e-kirjoina. Kaipasin itse lähinnä kuvia ymmärryksen ja puheen tuoton tueksi (vrt. perinteinen kirja), mutta Bookbeatissä e-äänikirjat ovat myös kuunneltavissa kuvien kera tai ilman kuvia.

1. Pikku Hiiren joulu

Pikku hiiren joulu -kirja (Riikka Jäntti/Tammi) on ihanan yksinkertainen tarinaltaan, ja se kertoo joulunodotuksesta, jouluvalmisteluista sekä joulunvietosta. Tekstiä on vain vähän, eli lause tai kaksi, jokaisella sivulla, ja kuvat tukevat ymmärtämistä. Hiiru leipoo pipareita, Hiiru käy joulukuusiostoksilla, Hiiru ei millään malta odottaa joulukalenterin luukkujen avaamista, ja lopulta joulua vietetään mummihiiren ja ukkihiiren kanssa rauhassa kotona. Parasta kirjassa ehkä onkin juuri se, kuinka tavallisia jouluisia asioita kirjassa tapahtuu. Ajattelen, että lasten on todella helppo samaistua Hiiru hahmoon.

2. Hauskaa joulua, Noksu

Hauskaa joulua, Noksu– kirja (Mikko Kunnas /Kvaliti) sopii varmasti 3-4v. lukijalle, mutta sarjakuvamainen tarina saattaa upota myös aloitteleviin lukijoihin. Teksti on puhekuplissa suuraakkosin kirjoitettuna, lauseet ovat lyhyitä ja sanasto helppoa. Noksu ja Nupi valmistelevat joulua, ja ratkovat ongelmia omalla tavallaan. Vai kuka sanoi, ettei kynttilänjalkaan mahtuisi myös joulukuusi? Noksun ideat varmasti naurattavat ainakin nuorempia lukijoita, ja yhdessä voidaan pohtia vaikka sitä, miksi vessanpönttöä ei kannata pestä omalla hammasharjalla 😀

3. Virtasten joulut

Virtasten joulut– kirjassa (Anneli Kanto ja Noora Katto/ Otava) Virtasten perhe muistelee menneitä jouluja, ja kaikkea hassua, mitä on sattunut jouluna tai mennyt pieleen. Yhtenä jouluna isä unohti lähettää valmiit joulukortit, toisena jouluna tonttulakkeja ei löytynyt mistään ja sitten oli se joulu, kun piparkakkutalo ei pysynyt kasassa millään. Kirja sopii aloittelevalle lukijalle, joka pärjää pienten kirjainten kanssa. Lauseet ovat pääasiassa helppoja ja lyhyitä, ja sanasto pääosin yksinkertaista. Jokainen aukeama isoine kuvineen tarjoaa yhden sattumuksen tai tapahtuman, joten kirjaa on helppo lukea osissa (tai pätkissä terapiakäynneillä). Minua kirjassa kutkuttaa ongelmanratkaisun näkökulma, eli mitä tehdään vaikkapa silloin, kun tonttulakkeja ei löydy.

4. Pandakaksoset joulun jäljillä

Pandakaksoset joulun jäljillä. 24 tarinaa joulun odotukseen. (Kirsti Manninen ja Ninka Reittu/Otava) Tässä on vielä yksi kirja, joka sopii joulunodotukseen kuin nenä päähän. Kirja koostuu 24 luvusta, joissa pandakaksosten seikkalu etenee. Pandapennut Hei ja Bai lähtevät etsimään ”valkopartaista miestä, joka laskeutui lentävällä keinutuolilla Valkoisen vuoren huipulle”, ja miehen keinutuolia vetivät sarvipäiset koirat. Pandat tapaavat matkallaan erilaisia tonttuja, ja jokaisella tontulla on tietysti omat tehtävänsä näin lähellä joulua. Riihitonttu tekee lyhteitä, lankatonttu kutoo Suomen lippua ja sairaalatonttu koristelee lastenosastoa. Lopuksi tietysti löytyy myös Joulupukki! Kirjan luvut ovat lyhyitä 3 sivun tarinoita, ja jokaiseen lukuun kuuluu useampi kuva. Aikuisen lukemana kirja voisi sopia 5-vuotiaasta ylöspäin. Kirjassa on jonkin verran oudompaa sanastoa ja vanhahtavaa kieltä, joka ainakin omassa asiakaskunnassa herättäisi kysymyksiä ja toisaalta myös hyviä keskusteluja.

Näiden lisäksi e-äänikirjana löytyi myös pidempiä joulukirjoja, kuten Joulu saapuu Muumilaaksoon, Heinähattu ja Vilttitossu ja jouluvintiö sekä Rasmus-nalle pelastaa joulun. Näissä kirjoissa oli kuitenkin omiin tarpeisiini liian paljon tekstiä, mutta joku ehkä löytää näistä oman jouluisen e-äänikirjansa. Tosiaan parasta tässä on se, että ne löytyvät suoraan kotisohvalta käsin äänikirjapalvelusta eikä tarvitse lähteä kirjakauppaan tai kirjastoon. Sopii siis juuri hyvin tähän hetkeen, kun to do -listalla on muitakin jouluvalmisteluja.

Lukemisen iloa!

Kuva: Marta Filipczyk / CC

Talvista puheterapiapuuhaa

Johanna Naamanka Leave a comment

Hiihtoloma lähestyy kovaa vauhtia. Etelässä se toki on jo alkanut, mutta ihan en siihen aikatauluun ehtinyt. Meillä täällä kotikulisseissa sairastetaan. Ei yllättävää, kun on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta perheessä ja yksi vanhempi, joka kiertää päiväkoteja ja kouluja 😅 Miten se onkin niin, että sitten vasta kun lapset ovat jo terveenä, niin aikuiset sairastuvat yhtäaikaa? Ja toki niin, että ne 3 päivää sisätiloissa olevat lapset ovat täynnä energiaa eikä yhtään täysin toimintakykyistä aikuista ei ole talossa. On kyllä käytetty kaikki kortit; tunnin kylpyaika, puheterapialaukun tutkiminen, piirtämiset ja askartelut, keittiönkaappien tutkimukset yms. Mikä teillä on varma kiinnostuksen kohde, kun haluaisi hetken hengähtää?

On tästä sairastamisesta se hyvä puoli, että ehtii ajatella blogijuttuja 🤩 Tämä loputon lumi ja ihana kevät aurinko innoitti kehittelemään hiihtolomaa ajatellen erilaisia kivoja puuhia. Sellaisia, joissa voi harjoitella kielen ja puheen taitoja ohessa. Ota tästä hiihtolomalle viihdyttäjäksi tai sitten helpottamaan tulevia työviikkoja. Helppoja ja nopeita toteuttaa👌 

1. Paperilumisota

Paperia myttyyn ja heittelemään kaveria ihan luvan kanssa. Voi vaikka miettiä eri yläkäsitteitä, esim. tietyn väristä asioita, tai tähdätä paperipallolla nimeten esineitä tai kuvia. Toimii myös etänä👌🏻 Tai jos haluaa oikeasti digitaalisen lumipallopelin, niin kurkkaa täältä aiheeseen sopiva BOOM-peli. Nappaa hiirellä lumipallo ja heitä se. Harjoituksen kohteena voi olla mikä tahansa tavoite tai pallojen alta löytyvien kuvien nimeäminen.

2. Väritä hassu kuva

Löysin tällaisen hassun talvisen kuvan täältä ja kaiken lisäksi siitä on myös väritettävä versio! Kerro lausein hassu juttu ja väritä se. Myös loistava kotitehtäväidea. Toinen ajatus tämän käyttöön olisi värittää ohjeen mukaan hassu kuva, jolloin kuuntelu ja ymmärtäminen ovat tavoitteena.

3. Piirrä lumiukko

Kuinka yksinkertaista! Molemmat piirtävät oman näköisen lumiukon ja sitten kerrotaan kuvaillen piirustuksesta. Lisäksi voidaan vertailla kuvia, jolloin tulee hienoa harjoittelua komparatiivi-muodoille (isompi, pyöreämpi, matalampi..) Toimii myös etänä👌🏻

4. Talvinen sanavarasto(-retki)

Tähän ei tarvita välttämättä kuin kävelyretki ulos ja tarkat silmät bongaamaan kaikkea talvista. Lasta voi motivoida niin, että otatte valokuvia kaikesta talveen liittyvästä. Samalla vahvistuu sanat, kuten lumiukko, pulkka, lumikola, jää, liukas, kylmä, iso kasa.. Sisätiloissa vastaavaa treeniä sanavarastolle ja kerronnalle saa näillä talvisilla kuvilla.

5. Digitaalinen taskulamppuleikki

Tämä BOOM-peli on ehdoton hitti etäpuheterapiaan, mutta miksei myös vaikkapa hiihtolomalle tablettipeliksi. Etsi kuvasta talvisia asioita liikuttamalla taskulamppua ruudulla. Tavoittena esimerkiksi nimeäminen, yläkäsitteiden pohtiminen ja sijaintikäsitteet.

6. Heitä ja tähtää vaahtokarkkeja

Harjoitele omaa äännettä, ja yritä osua minivaahtokarkilla omaan mukiin! Harjoittelun lopuksi vaahtokarkkien sekaan saa tietenkin kaakota. Soveltuu erityisesti kotiharjoittelun motivoimiseksi tai pelkkään hauskanpitoon!

7. Pingviinin lumileikit

Harjoittele kirjainten tai numeroiden piirtämistä sokeriin sormella tai leluilla. Sokeri muistuttaa ihan lunta, johon pingviini tekee kuvioita, mutta kuten kuvasta huomaatte sitä saattaa lähteä parempiin suihin tehtävän aikana. Sotkun riski on kohtalainen 😅

8. Askartele sulanut lumiukko

Sulanut lumiukko -askartelu kaiken ikäisille löytyi täältä blogista! Tarvitset minigrip-pussin, partavaahtoa, oranssia ja mustaa pahvia sekä askartelusilmät. Tavoitteena voi olla mm. ohjeiden ymmärtäminen, käsitteet (muodot ja sijainnit) sekä toimintasanat ja toiminnallinen tekeminen.

Löytyikö mieleistä puuhaa hiihtolomalle tai tuleville talviviikoille? Vinkkaa oma lempparisi näistä tai omista talvitehtävistä. Nauttikaa auringosta!

Kuvat: Jon Tyson /CC, Joanna Kosinska/ CC

Hiiri Hiirulaisen joulukalenteri

Johanna Naamanka 5 Comments

Puhetta Terapeutista takahuoneessa on kuhissut hiiriä! 😀 Työn alla on ollut Hiiri Hiirulaisen joulukalenteri, ja nyt siitä on vihdoin saatavilla kaikki 24 päivää! Joulukuussa joka päivä Hiirulaisen kalenteri tulee myös Instagramiin ja Facebookiin, josta sitä voi seurata digitaalisessa muodossa. (psst, ota siis Puhetta Terapeutista -tilit seurantaan!)

Ajatus kalenteriin lähti aikaa sitten siitä, että silloin 3-vuotiaalle Tyypille piti keksiä jokin kiva tapa joulun odotukseen. Meillä ei tuolloin vielä tiedetty perinteisistä joulukalentereista (shh! älkää paljastako, että on karkkikalentereita!), joten etsin aineetonta joulukalenteri-ideaa. Täältä blogista löytyi ihana tarina Hiiru-hiiren joulusta, johon liittyi ohjeet selkään piirretystä tarinasta. Se oli hitti! Hiiri jäi meillä vahvasti jouluun liittyvänä hahmona, ja seuraavana vuonna toteutimme hiiren joulun tarinaa Hiiri Hiirulaisen lähettäminä kirjeinä. Joka päivä yksi kirje löytyi piilotettuina jostain päin taloa. Kirjeestä löytyi keksimäni pieni tehtävä Tyypille, jonka saattoi toteuttaa helposti, kuten laula joululaulu/ tee nämä temput / etsi jotain punaista jne. Tämäkin oli niin kivaa, että päätin jatkojalostaa ideaa ja tehdä muillekin Hiiri Hiirulaisen joulukalenterin. Kiitos siis alkuperäisestä kipinästä Oranssia-blogille!

Puhetta Terapeutista kalenterissa Hiiri Hiirulainen valmistautuu jouluun touhuamalla kaikenlaista 24. päivän ajan. Jokaiselle päivälle on kuva, pieni tarina ja siihen liittyvä helposti toteutettavissa oleva tehtävä. Yllättäen tehtävät liittyvät suurimmaksi osaksi kieleen ja puheeseen! 🙂 Hiirulainen esimerkiksi unohtaa kauppalistansa kotiin, ja tehtävänä on yrittää muistaa, mitä Hiirulaisen pitikään kaupasta ostaa (kuulonvarainen muisti). Toisen päivän kohdalla Hiiri Hiirulainen tarvitsee apua joululorujen keksimiseen (riimiparit). Tehtäviä voi helposti soveltaa omiin tarpeisiinsa.

Ota tästä alta ilmaiseksi tulostettavaksi Hiiri Hiirulaisen joulukalenterin päivät 1-8 ja päivät 9-16 ja päivät 17-24. Kalenteri toimii meidän alkuperäisen idean mukaan ”kirjeinä” tai kortteina eli varsinaisia luukkuja tässä ei ole. Vinkkinä, kun tulostat kuvasivun ja tekstisivun, ne voi halutessaan liimata toisiaan vasten. Tällöin 1. kuvan taakse saa 1. kuvan tekstin. Huomaa siis, että tekstisivun (s.2) kortit kulkevat järjestyksessä oikealta vasemmalle. Mutta ei hätää, kaikki kortit on numeroitu!

Klikkaa kuvaa ja lataa päivät 1-8
Klikkaa kuvaa ja lataa päivät 9-16
Klikkaa kuvaa ja lataa päivät 17-24

Nyt vaan tulostin laulamaan ja tonttuaskartelut aluille!

Kuvat: Designed by Freepik

Puhetta Terapeutista testaa: Roihusten matkassa

Johanna Naamanka 1 Comment

Käsi ylös, jos perheessäsi joku on nuhanenä! Täältä löytyy 3/4 perheenjäsentä pikkuflunssassa. Sellaisessa, että meno ei juuri hidastu, mutta korona-aikana mihinkään ei voi mennä. Onneksi on lähimetsä ja Legot, muuten olisi kyllä tehnyt kulunut viikko liian tiukkaa. Ja onneksi on puheterapeuttiblogi, jossa on mieltä piristävää luettavaa, aiheena ihanat Roihuset!

Nyt on kyllä taas herkkua luvassa! Olen saanut tutustumisversion Roihusten matkassa tehtävämateriaalista Kipinäkeskukselta ja Puhetta Terapeutista testaa- osio saa vihdoin jatkoa. Mainittakoon tähänkin, että valitsen itse materiaalit mihin tutustun ja kirjoitan niistä vain omia ajatuksiani ja havaintoja. Jos Roihusten materiaalit eivät ole vielä tuttuja, niin katso täältä ensimmäinen esittely Roihusten arjessa -paketista, niin saat paremman käsityksen mistä on kyse.

Olen Roihusten suuri fani, ja Roihusten ensimmäinen paketti oli jo aivan valtavan monipuolinen kielellisten taitojen paketti. Roihusten matkassa on sarjan kolmas osa, ja uskaltaisin väittää, että tämä paketti on vielä edeltäjiään kattavampi! Tämä materiaali on monipuolinen kommunikoinnin ja kielellisten taitojen tukemisen paketti. Paketin ovat suunnitelleet Kipinäkeskuksen puheterapeutit ja Roihusten kuvituksen on toteuttanut Nadja Sarell. Materiaali on luotu Roihusten perheen ympärille, johon kuuluvat isoveli Otto, Oona-sisko, pikkuveli Aapo sekä isä ja äiti, ja tietysti Eppu-koira. Tässä materiaalissa tutuksi tulee mummin lisäksi myös vaari sekä muita lähi-ihmisiä. Kuten edeltäjänsä, tämä paketti toimii varmasti mm. varhaiskasvatuksessa, suomi toisena kielenä opiskelussa, erityisopetuksessa sekä puheterapiassa. Varmasti löytyy myös sellaisia perheitä ja vanhempia, jotka saavat tästä paketista apua kielellisten taitojen harjoitteluun.

Roihusten matkassa pohjautuu aiemmista paketeista tuttuihin A3-kokoisiin tapahtumakuviin (edellisessä postauksessa arkikuva-nimellä), jotka tällä kertaa sijoittuvat eri paikkoihin mm. lääkäriin, kauppaan ja syntymäpäiville. Jokaiseen tapahtumakuvaan on nyt myös johdantotarina kysymyksineen, joilla pääsee mukavasti alkuun. Tuttuun tapaan mukana on satoja PCS-kuvakortteja, kerrontakortteja ja toimintataulut tapahtumakuviin liittyen sekä uusia pelimateriaaleja kuten uudet ahmattihahmot, spinneri ja taskunoppa.

Nämä kaikki materiaalit ovat järjestettynä selkeästi isoihin napillisiin muovitaskuihin niin että, esimerkiksi talvikuvaan liittyvät materiaalit ovat kaikki saman muovitaskun sisällä, ks. alla. Sadat pikkukortit on koodattu merkein niin, että ei haittaa vaikka kaikki kortit menisivät sekaisin keskenään.

Roihusten matkassa panostaa edeltäjiään enemmän kerrontataitoihin ja tällä kertaa mukana on lisäksi kerronta kuvasarjat, kerronnan PCS-kuvat (hahmot ja paikat), riisutut tapahtumakuvat ja paperinuket. Löytyypä laatikosta myös valkotaulu ja tussikin. Sähköisesta materiaalista vaikka mitä voi hyödyntää kerrontaan, kuten esimerkiksi kerronnan vihjekortit (kuka, missä, milloin jne.) tai tarinapohjat, joihin voi piirtää tai kirjoittaa itse kerrotun tarinan.

Sähköinen materiaali ja käyttöopas ovat entistä kattavampia ideoineen, tulostettavine peleineen ja ohjeineen. Ohjekirjasta haluan antaa erityisesti plussaa. Se on selkeä, ja siinä on hyvin neuvottu mitä pitää sähköisestä materiaalista askarrella mitäkin leikkiä varten. Sähköisestä matskusta löytyy myös todella kätevä lista kaikista 508 PCS-kuvasta, jota on tullut tietokoneen HAKU-toiminnolla hyödynnettyä. ”Mistä pussista löytyy KORJATA-kortti? …Kaupunki- ja kesäpuuhat -pusseista!”

Suurin osa materiaalista on käyttövalmista, mutta kerrontakuvat, paperinuket ja kuvasarjat pitää leikata itse. Lisäksi sähköinen materiaali sisältää yli 150 sivua pelejä ja tehtäviä, jotka voi itse tulostaa ja askarrella omien tarpeiden mukaan. Tai hyödyntää sellaisenaan etäterapiassa! Tuttuun tapaan Boadmaker-lisenssillä materiaaleja pystyy muokkaamaan itselleen sopivaksi.

Esittelen tässä vähän tarkemmin uusia lisäyksiä, mitä Roihusten matkassa paketista löytyy. Meidän 4v -testaaja ihastui salamannopeasti riisuttuihin tapahtumakuviin ja paperinukkeihin.

Nämä tarjoavat loistavan mahdollisuuden leikkiin ja lapsilähtöiseen harjoitteluun! Riisutuissa tapahtumakuvissa ei siis ole ihmisiä tai tavaroita piirrettynä lainkaan, vaan kuvassa on tyhjä paikka, esim. tyhjä kauppa tai lääkärin vastaanotto. Meidän kauppaleikkiin lisättiin kuvakortteja ostettavista asioista ja piippasimme ne sitten kassalla. Kokeilimme tehdä ostoksia myös ostoslistan mukaan; kirjoitimme yhdessä muutamia sanoja listaan ja Oona-paperinukke kävi ne hakemassa kaupasta. Leikki jatkui Tyypin vetämänä luonnollisesti kohti synttäri-tapahtumakuvaa, jonne ruoat laitettiin esille. Pian vieraita olikin jonossa synttäreillä pitkä liuta onnittelemassa sankaria.

Tässä Roihusessa on otettu kerronta vahvasti mukaan, mikä on loistojuttu! Jos kerrontataidot kiinnostavat, kannattaa kurkata aiempi postaukseni tähän liittyen. Roihusten paketista löytyy materiaalia oikeastaan kaikkiin kerronnan osa-alueisiin. On kuvasta kertomista, uudelleen kerrontaa ja tarinan rakenteen harjoittelua vihjekortteineen ja kerronnan osien, kuten kuka, missä, milloin, harjoittelua. Tapahtumakuvat myös houkuttelevat tuttuudellaan lasta kertomaan omakohtaisista kokemuksista, esimerkiksi kesäpuuhista tai lääkärikäynnistä.

Kuvasarjat ovat yksi ihana kerrontauutuus tässä paketissa. En ehtinyt edes leikata kuvasarjoja, kun meidän 4v Tyyppi halusi jo kertoa minitarinat.

Jos vaan ehtii leikkaamaan kuvasarjat, niin saa hieman haastavamman tehtävän, kun ensin järjestää kuvat ja sitten kertoo minitarinan. Tarinat linkittyvät ihanasti isoihin tapahtumakuviin! Jos jotain voisin toivoa lisää tähän Roihuseen, niin se olisi näihin kuvasarjoihin lauseenmuodostus kortit. Tein siis pieniä lisäyksiä omaan Roihuseeni, jotta myös kuvasarjoihin löytyi tarvittavat kuvat esim. ISÄ PAKETOI LAHJAN tai MUMMO KYLVÄÄ SIEMENET.

Erityisen maininnan haluan antaa käsitteille, joita Roihusessa on mietitty enemmän kuin ehkä päälle päin näyttää. Käsitekortteja tulee mukana iso kasa mm. värit, sijainnit, matemaattisen käsitteet, muodot, tunteet sekä vastakohdat ja yläkäsitteet. Lisäksi jokaiseen tapahtumakuvaan on upotettu käsiteharjoittelua ja käsitteet on listattu käyttöoppaaseen tapahtumakuvittain. Esimerkiksi kauppakuvasta löytyy vastakohdat kokonainen/puolikas, paljon/vähän, tyhjä/täysi, kevyt/painava, halpa/kallis. Ja tässä tosiaan vasta tämän kuvan vastakohdat.

Meillä asiakkaiden kesken kestolemppari on etsiä värinopan mukaan erivärisiä asioita tapahtumakuvasta kisaillen kumpi löytää enemmän. Muutamien isompien asiakkaiden kanssa olemme harjoitelleet käsitteitä kuten ensimmäinen, toinen, joka toinen jne. Näitä varten on ollut välillä työn takana löytää mielenkiintoista materiaalia. Onneksi kauppakuvasta löytyy nyt nämäkin käsitteet!

Sähköisen materiaalin esittely voisi olla oma erillinen postauksensa, koska siellä on aivan valtavasti tekemistä ja harjoiteltavaa! Tässä kuitenkin pieni katsaus lemppareista. Salainen kaveri -leikki on meillä ollut hitti etäpuheterapiassa. Tämä mukailee arvaa kuka -peliä, mutta Roihusten tyyliin. Kysymällä kysymyksiä selvitetään, kuka on salainen kaveri. ”Onko sillä vaaleat hiukset?”. Lähiterapiassa vastaavat merkinnät voi tehdä pyyhittävällä tussilla lamoinoidun tehtävän päälle.

Huomaathan, että jos käytät etäterapiassa Roihusten materiaaleja skannaten tapahtumakuvan. Saat käyttää sitä vain omaan käyttöön! Materiaalin jakaminen sähköisesti on käyttöehtojen vastaista. Kaikki varmasti ymmärrämme, että tapahtumakuvat ovat Roihusen ydin, joten ei jaeta niitä muille tai koteihin.

Lopuksi vielä yksi hitti eli ajatuskuplat! Roihusten paketissa on tapahtumakuviin liittyviä ajatuskuplia, joille pitää etsiä omistaja. Ihanan erilainen päättely- ja kuuntelutehtävä! Isomman koululaisen kanssa teimme saman tehtävän tyhjillä ajatuskuplilla, jolloin harjoitusta tuli myös kirjoittamisesta. 

En olisi uskonut, mutta tämä Roihunen ylitti edeltäjänsä monipuolisuudellaan ja kattavuudellaan! Kerrontapainotus toi tähän lisäulottuvuutta roimasti, joten vaikka omistaisit jo aiemman Roihusten paketin, ei kannata tätä ihan heti ohittaa.  Löytyykö sinulta jo tämä ihanuus? Kerro omat lempparitehtäväsi kommenteissa. Jos et vielä omista Roihusten materiaaleja, pidä silmät auki somessa – saattaa olla aiheeseen liittyvä arvonta tulossa! 🙂

Millaisia eri materiaaleja etäkuntoutukseen?

Johanna Naamanka 2 Comments

Onpa ollut erilainen kevät nyt kaikilla ja moni puheterapeutti on joutunut hyppäämään etäkuntoutuksen pariin nopealla tempolla. Itse seuraan tilannetta sivusta (mutta mukana!), koska meidän elämää hallitsee 9 viikon ikäinen MiniTyyppi. Etäkuntoutus on ollut minun henki ja elämä viimeiset 6 vuotta, ja sitten tällaisessa poikkeustilanteessa jossa etä kasvaa räjähdysmäisesti, olenkin sivusta katsojana. On tämä vaikeaa, kun tietoa ja taitoa haluaisin jakaa, mutta tottakai MiniTyyppi menee ykköseksi! Mutta tästä johtuu Puhetta Terapeutista hiljaiselo nyt.

Kokosin tähän postaukseen etäkuntoutuksessa käytettäviä materiaalivinkkejä. Tarkoituksena on siis esitellä erilaisia materiaaleja, mitä etäkuntoutuksessa voi hyödyntää. Mukana on sekä ilmaiseksi ladattavia että maksullisia tehtäviä, ja linkkivinkkejä! 

Perinteiset lelut ja pelit

Aloitetaan tutusta ja turvallisesta eli leluista. Käytän etäpuheterapiassa paljon konkreettisia leluja. Pääosin niin, että vain jommalla kummalla (asiakas tai terapeutti) on lelut, mutta välillä samat lelut ovat molemmissa päissä. Esimerkiksi pieni 3-vuotias asiakkaani löysi sattumalta saman lelubussin kotoaan, ja saimme loistavat leikit aikaiseksi. Minulla on aina käden ulottuvilla mm. isot tornipalikat, magneettionginta, jättinoppa, ahmattikäsinukke, leikkiruoat, erivärisiä huiveja ja purkkeja piilotusleikkeihin sekä sorminukkeja ja autoja ramppeineen. Asiakkaan päässä leluina voi olla ihan mitä mielikuvitus keksii, mutta toimivia esimerkkejä ovat legodublot tai pikkulegot, pikkueläimet ja -hahmot, nukke- ja ruokalelut, autot, pallot, ja palapelit. Näitä leluja hyödynnän siis suoraan kameralle näyttämällä.  

Kun ottaa käyttöönsä myös dokumenttikameran, voi etäterapiassa käyttää melkein mitä vaan lähiterapiamatskua. Esimerkiksi muistipeli onnistuu, kun korttien taakse laittaa erilaiset tarrat. Nimeämällä tarran, asiakas voi valita mikä kortti käännetään. Kirjojen lukeminen onnistuu yhteisesti dokumenttikameran alla tai siihen voi levittää vaikkapa palapelin, josta asiakas sitten suullisesti kuvailemalla osallistuu palojen valintaan.  

PDF-tehtävät

Kaikki lähiterapiasta tutut pelit ja tiedostot Boardmakerista valokuviin ovat käytettävissä etäkuntoutuksessa, kun ne muuntaa pdf-muotoon. Monissa etäohjelmissa on Ruudunjako-ominaisuus, jolloin tehtävät saa jaettua asiakkaan ruudulle. Lisäksi on mahdollista käyttää erilaisia etäohjelmien työkaluja ja pelata näitä ruudulla.

VINKKI: Adobe Readerillä voi myös tehdä merkintöjä ja siirrettäviä nappuloita pdf-tiedostoihin, jos etäohjelmassa itsessään ei ole näitä työkaluja!

Boardmaker-peli muunnettuna pdf-muotoon, ja lisätty pelinappulat Zoomin työkaluilla.

Paljon hyviä pdf-pelejä löytyy TeachersPayTeachers-sivuston kautta, kun hakee sanoilla ”no print/ no prep/ telepractice”. Alla muutama esimerkki. Osa Tpt -peleistä on maksullisia, mutta ilmaisia löytyy myös vino pino. Haasteena on löytää sellaiset, joissa englannin kieli ei haittaa pelin käyttöä meillä.

https://www.teacherspayteachers.com/Product/Picture-Reveal-Game-Free-Add-your-Own-Questions-3315169

https://www.teacherspayteachers.com/Product/No-Print-Noun-Cards-Teletherapy-Distance-Learning-3645309

https://www.teacherspayteachers.com/Product/Categorization-What-Doesnt-Belong-2590027

https://www.teacherspayteachers.com/Product/Candy-Color-Interactive-Game-Speech-SLP-Tele-Therapy-Distance-Learning-5399129

Kurkkaa myös esimerkki interaktiivisesta pdf-pelistä täältä. Nämä ovat tavallista pdf:ää fiinimpiä, koska sisältävät klikattavia kohtia. 

Powerpoint-pelit

Powerpointia olen ennen etäkuntoutusta käyttänyt lähinnä virallisten koulutusmateriaalien tai esitysten tekemiseen. Ohjelma tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia etäkuntoutukseen animaatioiden ja liikuteltavien osien vuoksi. Esimerkiksi /l/-äänteen saa vaikkapa laskemaan liukumäkeä pitkin kohti alla odottavaa vokaalia, ahmatin suuhun saa katoamaan ruokakuvat tai kuvien taakse voi piilottaa yllätyksiä. Mielikuvitus on vain rajana! Ohessa muutama minun ppt-tehtävistäni.

/m/-alussa parkkipaikka -peli

Lataa /m/ sanan alussa parkkipaikka-peli, jossa voit siirtää autot parkkiin.

Lepakkopiilo-peli

Lataa lepakkopiilo-peli, jossa kurkataan kuvien alle ja etsitään piilotettu lepakko.

Boom-tehtävät

Boom-tehtävät ovat hienostuneempi versio Powerpoint-tehtävistä ja suurinta huutoa nyt USA:n etäpuheterapeuttien kesken. Boom-tehtävät ovat interaktiivisia tehtäväkortteja, joissa on sisäänrakennettuna tehtävän tarkistus. Eli tehtävä antaa palautteen, menikö oikein vai väärin. Boom-tehtäviä voi tehdä kuka tahansa, niitä voi ostaa, ja ne toimivat selaimessa oman Boom-tilin kautta, josta ne on kätevä jakaa etäohjelman ruudulle. Boom-tehtäviä voi hakea suoraan Boom-sivuston kaupasta tai TeachersPayTeachers-sivuston kautta. Olen testaillut ilmaisia Boom-tehtäviä ilmaistilin kautta. Täältä löytyy lyhyt esittelyvideo Boom-tehtävistä.

Nettisivustot

Internet on pullollaan erilaisia peli- ja tehtäväsivustoja, joita voi jakaa etäterapiassa ruudulle. Monet näistä ovat toki englanninkielisiä sivustoja, mutta niistäkin löytyy soveltuvia pelejä terapiassa käytettäväksi. Ihan vaikka perinteiset lautapelit digimuodossa soveltuvat moneen. Ja pieni suuri apu voi olla myös virtuaalinen noppa tai kiinnostava youtube-video. Tässä alla muutamia omia lemppareita.

VINKKI: Jos et halua, että sivuston äänet raikaavat omasta tietokoneesta, niin mykistä sivusto selaimen välilehdestä. Jos taas haluat äänen kuuluvan, voi joissakin etäohjelmissa valita ”Share computer sound”-vaihtoehdon.

https://www.abcya.com/

https://www.oppijailo.fi

https://toytheater.com

https://pbskids.org/

http://papunet.net/pelit/

https://yle.fi/pikkukakkonen/

https://www.coolmathgames.com/

https://www.youtube.com/

Ipadin peilaus

Ne joilla, on iPad terapiakäytössä tietävät, että sen sisään saa mahtumaan kaikenlaista hyödyllistä. Näitäkin sovelluksia pystyy hyödyntämään etäterapiassa, mutta pienin rajoituksin. Kun iPadin peilaa tietokoneelle, sitä voi ohjata vain iPadistä painelemalla. Näitä ei siis pysty pelaamaan, niin että jakaisi hiiren asiakkaalle. iPad on tällöin vain peilattu, ei jaettu ruudulle. Monessa etäohjelmassa on kuitenkin muita työkaluja, joita pystyy hyödyntämään iPadin kanssa, esim. asiakas voi piirtää etäohjelman kynällä merkin siihen kohtaan minkä valitsee, tai mikäs sen parempi kerronnan harjoitus kuin selittää terapeutille, mitä haluaisi pelissä tehtävän seuraavaksi, ja terapeutti tekee. Muutamia suosittuja sovelluksia ovat esimerkiksi MyPlayHome, Toca Bocan sovellukset, Pikku Kakkosen sovellus ja Lukulumo-kirjasovellus. Kurkkaa täältä aiemmasta postauksesta, mihin kaikkeen MyPlayHome sovellusta sitä voi puheterapiassa käyttää. 

Eri etäohjelmissa peilaus onnistuu eri tavoin. Zoom-ohjelmassa se sujuu suhteellisen helposti, kun iPad on kiinni joko samassa langattomassa nettiyhteydessä tai piuhan päässä. Ruudunjaosta voi tällöin vain valita iPadin jaettavaksi. Muissa etäohjelmissa voi joutua lataamaan koneelle erillisen ohjelman iPadin peilausta varten esim. AirServer.

Muunnellun todellisuuden työkalut

Olen aina ollut sitä mieltä, että etäkuntoutuksen ei tarvitsisi vain yrittää jäljitellä lähiterapiaa, vaan etäterapiassa voisi olla jotain ekstraa mitä ei lähiterapiassa pysty tekemään. Tällaisia ovat esimerkiksi muunnellun todellisuuden työkalut. Näillä voi esimerkiksi muuttaa oman videokuvan taustaa tai muunnella omaa videokuvaa. Ainakin Zoom-ohjelmassa on mahdollista vaihtaa taustakuvaksi mikä tahansa kuva, jolloin voidaan toteuttaa terapia vaikka viidakossa tai terapeutti voi istua lammen rannalla onkimassa harjoituskaloja. Tällöin kannattaa perehtyä green screenin käyttöön ja kurkata esimerkiksi USA:n puheterapeuttien FB-ryhmä aiheesta täältä.

Zoomissa taustakuva vaihdettu lastenhuoneeksi

Toinen tapa hyödyntää muunneltua todellisuutta, on esimerkiksi Snap Camera. Tietokoneelle ladattavan ohjelman avulla voi lisätä videokuvaan rekvisiittaa esim. hassun hatun tai terapeutti voi olla vaikkapa puhuva ananas!

Chromen laajennukset

Google Chrome -selaimeen saa kaikenlaisia laajennuksia, joista voi olla apua tai ainakin iloa etäterapiassa. Olen testannut ainakin erilaisia hahmoja hiiren kursorin tilalle sekä virtuaalista serpentiinä (confetti), joka toimii kivana palkkiona tehtävän jälkeen.

Confetti-laajennus

Lisäksi löytyy erilaisia työkaluja, kuten ruudun tapahtumien nauhoittamiseen soveltuva Screencastify. Suosittelen erityisesti Web Paint-laajennusta, jos käytössäsi on etäohjelma jossa ei ole annotaatio-työkaluja, kuten kyniä ja värejä. Web Paintin avulla minkä tahansa nettisivun ”päälle” voi piirtää ja käyttää työkaluja suoraan Chromen selaimessa.

Esimerkki Web Paint-laajennuksesta Google-kuvahaun ”päällä”

Jos tarvitset eri tiedostomuotoja, kokeile smallpdf-laajennusta. Tällä voi esimerkiksi tehdä pdf-tiedostosta muokattavan word-tiedoston! En lähde näistä lisäosista kertomaan sen enempää tässä postauksessa, mutta täältä löytyy hyvä video, jos Chromen lisäosat alkavat kiinnostaa.

Tässäpä siis erilaisia etäkuntoutuksen materiaaleja. Monenlaista voi siis hyödyntää etäterapiassa! Vinkkaa oma lempimateriaalisi kommenteissa tai kerro oliko kaikki tässä mainitut jo ennalta tuttuja.

Kuva: Kelly Sikkema /Unsplash


Etäkuntoutuksen pikavinkit puheterapeuteille

Johanna Naamanka Leave a comment

Nyt on kaikki uutiset ja mielet täynnä koronavirusta ja sitä, miten se laittaa maailmaa sekaisin. Monet miettivät, miten voisivat toteuttaa omaa työtään etänä. Olemme puheterapeutteina onnekkaassa tilanteessa siinä mielessä, että puheterapiaa on mahdollista toteuttaa myös etänä. Siityminen etäkuntoutuksen pariin kuitenkin herättää paljon kysymyksiä ja pohdittavaa, varsinkin tällaisessa tilanteessa. Kokosin tähän postaukseen pikavinkkejä etäpuheterapiaan liittyen, ja vastauksia kysymykseen miten siirryn toteuttamaan etäpuheterapiaa.

Mitä etäpuheterapia vaatii terapeutilta?

Terapeutti tarvitsee tietokoneen, etäohjelman ja nettiyhteyden. Voi käyttää tavallista läppäriä tai pöytäkonetta. Etäohjelmia on lukuisia ja näissä on erilaisia ominaisuuksia. Avaan näitä seuraavassa kappaleessa hieman. Nettiyhteys on vielä kolmas osa, jota ilman ei etäkuntoutus toimi. Nettiyhteyksistä paras vaihtoehto olisi, että koneeseen olisi kytketty ethernet-piuha, mutta myös langaton WiFi usein toimii. Puhelimesta jaettu netti on kaikista epävarmin, mutta voi riittää perus videovastaanottoon. Internetyhteyden nopeus on yksi tärkeimpiä huomionarvoisia asioita etäkuntoutuksessa. Nopeuden voi testata osoitteessa nopeustesti.fi ja jokaisella etäohjelmalla on omat minimikriteerit toimivalle etävastaanotolle. Muuta teknologiaa kannattaa hankkia tarvittaessa esim. ulkoinen näyttö, ulkoinen kamera, ulkoinen mikrofoni ja/tai kaiutin. 

Etäohjelmia on mm. Webex, Adobe Connect, Zoom, GoToMeeting sekä suomalaisia versioita kuten Solki live ja Navisec Health. Perusohjelmissa on videoneuvottelumahdollisuus eikä juuri muuta. Ruudunjako-ominaisuus mahdollistaa tehtävien jakamisen ruudulla kaikkien nähtäväksi. Ja näiden lisäksi ohjelmissa on erilaisia työkaluja, joilla voi tehdä harjoittelusta interaktiivista ja osallistaa asiakasta enemmän. Täältä voi katsoa vertailua ulkomaisten ohjelmien välillä.

Tärkein on ohjelman valinnassa muistaa, että suojaus on riittävä esim. FaceTime tai perus Skype eivät täytä etäkuntoutuksen suojausvaatimuksia. Lisäksi voi olla tarpeen päivittää palomuurit. Ohjelman valinnan jälkeen, tee etäohjelmaan tili ja tutustu ohjelman käyttöön. Monista etäohjelmista löytyy ohjevideoita netistä englanniksi.

Mitä etäkuntoutus vaatii asiakkaalta?

Asiakas tarvitsee sähköpostiosoitteen, tietokoneen ja internetyhteyden. Myös avustaja on usein tarpeen. Sähköposti tarvitaan tavallisesti etäohjelman kirjautumislinkin lähettämistä varten, vaikkakin joissain ohjelmissa on erilainen kirjautumismenetelmä esim. tunnukset, jotka annetaan asiakkaalle suoraan.

Tietokone on tarpeen, usein läppäri on helpoin vaihtoehto, koska siinä on jo sisäänrakennettuna kamera, kaiutin ja mikrofoni. Tarvittaessa asiakas voi hankkia lisälaitteita kuten mikrofonikuulokkeet tai paremman ulkoisen kameran, mutta nämä eivät ole välttämättömiä. Tabletin avulla asiakkaan onnistuu osallistua myös, tällöin videokuva on toki pienempi, ja ruudulla jaetut tehtävät voivat näkyä aika pienenä ja niitä voi olla hankalampi pelata pieneltä tabletin ruudulta. Puhelimen välityksellä saattaa etäkuntoutus onnistua, mutta tällöin en jakaisi ruudulla tehtäviä enkä tätä suosittelisi lähtökohtaisesti videokuvan pienuuden vuoksi.

Internetyhteys on tärkeä myös asiakkaan päässä. Mikäli toteutat etäkuntoutusta koululle tai muuhun laitokseen, kannattaa tarkistaa yhteistyössä että koulun tms. paikan palomuurit sallivat etäohjelman käytön. Nopeustesti kannattaa tehdä myös asiakkaan päässä. Testityhteys voi olla paikallaan ennen varsinaista aloitusta.

Asiakkaan kanssa olisi hyvä olla omainen tai muu aikuinen, esim. päivähoidon henkilö, etäkuntoutuksessa. Lasten kanssa tämä on usein jo turvallisuusasia ja välttämätöntä. Mikäli avustajana on perheenjäsen, kotiohjaus tapahtuu terapian ohella luontevasti.

Suositukset ja linjaukset etäkuntoutuksesta

Lähtökohtaisesti etäkuntoutusta voi toteuttaa, kun on lupa toteuttaa lähiterapiaa. Erillistä hyväksyntää ei tarvita enää edes Kelalta, kunhan asiakas itse suostuu etäkuntoutukseen. Kelan asiakkailla on huomioitava vakuutuspiirirajat, eli terapeutin ja asiakkaan tulisi olla saman vakuutuspiirin alla. Toki kuntien ja muiden maksajien kanssa täytyy sopia etäkuntoutuksesta, jos sitä ei ole sopimuksessa ennalta. Tähän koottu linkit ohjeisiin ja suosituksiin:

STM

Valvira

Kela 

Kelan ohje palveluntuottajille

Kelan ohje koronaviruksen vaikutuksesta kuntoutuspalveluihin

Puheterapeuttiliiton selvitys etäkuntoutuksesta

Mille asiakkaille etäkuntoutus soveltuu?

Tutkimusten mukaan etäkuntoutus soveltuu laajasti eri puheterapia-asiakkaille. Sitä ei voida häiriöryhmän tai diagnoosin perusteella sulkea pois, vaan aina tulee arvioida tapauskohtaisesti sen soveltuvuus. Käytännössä siis kannattaa kokeilla muutama kerta etänä, jolloin tietää miten etäkuntoutus asiakkaalle sopii.

Mistä saisin tietoa etäkuntoutuksesta?

Kelan etäkuntoutus -teos, jossa tarkasteltu etäkuntoutuksen tutkimuksia maailmalta ja annetaan suosituksia etäkuntoutuksen käytöstä kelan asiakkailla.

Kelan kokemuksia etäkuntoutuksesta – teos, jossa Suomen sisällä toteutetut etäkuntoutuskokeilut tarkastelussa.

ASHA:n etäkuntoutus sivut -USAn puheterapeuttiliitolla on omat etäkuntoutuksen sivut, joilta löytyy paljon tutkimuksia, ohjeita ja lähteitä 

Mitä materiaaleja voi etäkuntoutuksessa käyttää? 

Tuttuja materiaaleja pystyy useimmiten hyödyntämään, kun ne skannaa koneelle sähköiseen muotoon. Etäohjelmasta riippuen käytössäsi voi olla ruudunjaon lisäksi työkaluja, joilla tehdä harjoittelusta ruudulla interaktiivista. Esim. Piirtää/värittää ruudulla tai tehdä pelinappulat noppapeliim siirrettäväksi.

Pinterest on pullollaan valmiita materiaaleja etäkuntoutukseen, suurin osa näistä on toki englanniksi mutta monet hyödynnettävissä myös suomeksi. Ja ainakin ideoita täältä saa! Kokeile hakusanoja: telepractice, slp, ”no print”.

Erilaiset nettipelit voivat olla mahdollisia etäohjelmasta riippuen. Suosikkejani ovat abcya, papunet ja oppi ja ilo. Unohtamatta Googlen kuvahakua ja youtube-videoita.

Linkkivinkkejä:

Tässä muutama video siitä, miltä etäpuheterapia näyttää:

-Ohjeita ja vinkkejä etäkuntoutuksen aloittamiseen Stacy Crouse -puheterapeutin blogista

-Paljon materiaalivinkkejä ja etäkuntoutukseen liityvää sisältöä The Whimsical Word -blogissa

Tutkimuksia etäkuntoutuksesta koottuna The Informed SLP:n sivuille

FB-ryhmät:

Etäkuntouttajat

Ideoita etäpuheterapiaan

Telepractice for SLPs

Teletherapy materials for speech-language pathologist

Jäikö vielä kysymyksiä etäpuheterapiaan liittyen? Tai unohtuikoi jotain olennaista etäpuheterapiaan siirtyessä? Kommentoi alle ja yritetään tehdä halukkaille puheterapeuteille etäkuntoutukseen siirtyminen helpommaksi yhdessä!

Kuva: freepik

Värit ja niiden oppiminen

Johanna Naamanka 2 Comments

Äkkiä yksi blogiteksti niin, että saa kirjoittaa katselevansa lumista talvimaisemaa! Etelässä on ollut aika vähän lumisia päiviä, joten nyt tästä valkoisesta maisemasta pitää nauttia ja kuuluttaa kaikkialle. Alkuvuosi on täällä ainakin lähtenyt jo rytinällä liikkeelle ja joululoma on muisto vain.

Tänään aiheena ovat värit! Olen saanut perehtyä aiheeseen nyt hieman syvemmin, koska useampi asiakkaani harjoittelee värisanoja. Tässä postauksessa on tietoa värien oppimisesta, vinkkejä värien harjoitteluun arjen lomassa sekä myös erilaisia tehtäväideoita niiden täsmäharjoitteluun. Väitän, että suurin osa vanhemmista ja lasten kanssa työskentelevistä ihmisistä tekevät näitä jo ihan huomaamattaan!

Lapsi oppii tavallisesti värisanat aivan itsestään arjen toimintojen ja leikkien lomassa. Jo 4 kk ikäinen lapsi pystyy havaitsemaan erot neljän päävärin kesken (Junnila, 2007). Kognitiivisen kehityksen myötä, noin 18kk iässä, lapsi alkaa erottelemaan ja luokittelemaan asioita ominaisuuksien mukaan, kuten värin mukaan. 3-vuotias pystyy nimeämään 1-9 väriä, ja 4-5-vuotiaana lähes kaikki 11 väriä (Pitchford & Mullen, 2003; Hermanson, 2012). Tutkimusten mukaan vasta 4-7-vuotiaat lapset osaavat nimetä värit luotettavasti. On kuitenkin paljon lapsia, joilla homma ei käy ihan näin yksinkertaisesti. Niillä lapsilla, joilla on haasteita kielen ja puheen kehityksessä, värien oppiminen on usein hitaampaa ja voi vaatia erityistä huomiota. Tutkimuksissa on havaittu, että värisanojen oppiminen tapahtuukin eri tavoin kuin muun sanavaraston oppiminen (Pitchford & Mullen, 2003).

Pääväreihin luetaan keltainen, punainen, vihreä, sininen sekä musta ja valkoinen (Pitchford & Mullen, 2003). Nämä havaitaan lähes aina erilaisina keskenään. Näiden lisäksi tunnistetaan oranssi, vaaleanpunainen, violetti, harmaa ja ruskea. Tutkimuksissa on havaittu, että värien oppiminen ei etene tietyssä järjestyksessä. Ainoastaan sen, että harmaa ja ruskea ovat useimmiten viimeiset väri-sanat, jotka vakiintuvat lapsen käyttöön. Ja nimenomaan siis värisanojen nimeäminen, ymmärtäminen hallitaan jo aiemmin.

Värien oppiminen etenee niin, että ensin opitaan yhdistämään samanväriset esineet, tämän jälkeen pyritään tunnistamaan ja ymmärtämään oikea väri. Vasta lopuksi lapsi oppii itse nimeämään värin (Bernstein, 1985). Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että lapset oppivat värisanan nopeammin, kun sitä käytettiin substantiivin jälkeen, ”ilmapallo on punainen” kuin, että sitä käytettiin ennen substantiivia, ”punainen ilmapallo” (Dye, 2010). Tutkimus oli toki toteutettu englanniksi, mutta ainakin tämä on kokeilemisen arvoinen vinkki, jos värisanojen oppiminen on vaikeaa!

1. YHDISTÄ JA LUOKITTELE

Luokittele värin mukaan

Tähän tehtävään sopii mitkä tahansa tavarat, jotka ovat erivärisiä, esimerkiksi palikat, eläimet, muoviruoat, pelinappulat, autot, värikynät, tarrat, vaatteet jne. Olenpahan nähnyt myös smoothiepussien korkkeja käytettävän tähän! Ajatuksena on siis yhdistää samanväriset toisiinsa; punaiset samaan kasaan, keltaiset omaansa ja niin edelleen. Aluksi voi olla selkeää ottaa laatikko per väri, ja laatikkoon voi laittaa malliksi yhden tavaran kyseistä väriä. Helpoimmassa luokitteluleikissä on vain 2 väriä ja taitojen karttuessa niitä voi ottaa enemmän. Tässä vaiheessa värin nimeäminen lapsen osalta ei ole vielä välttämätöntä, vaan aikuinen voi sitä mallittaa. Täältä löytyi perhosaiheinen värien luokittelupeli ja täältä keksien luokittelupeli, jossa on erivärisiä arjen esineitä.

Muistipeli

Yhdistä samanväriset parit toisiinsa. Tätä voi pelata ihan millä tahansa muistipelillä ja nimetä vaan parin värit. Yllä oleva syksyinen muistipeli, jossa eriväriset lehdet yhdistetään toisiinsa, löytyi täältä. Ja toinen värien yhdistelypeli, jossa ongitaan kala ja yhdistetään samanväriseen kalamaljaan löytyi täältä.

Viikon väri

Valitaan yksi väri viikoksi, johon paneudutaan lapsen arjessa ja leikeissä. Värin voi laittaa vaikka jääkaapin oveen muistuttamaan tämän viikon teemasta. Viikon aikana kiinnitetään vaikkapa keltaisiin asioihin huomiota. ”Nyt syödään banaania, se on keltainen!”/ ”Ulkona paistaa aurinko. Aurinko on keltainen.” Etsitään keltaisia asioita, leikeissä valitaankin keltaiset autot tai palikat tai jopa keltaisia vaatteita tälle viikolle! Muovaillaan, piirretään keltaisella ja etsitään kirjoista kaikki keltaiset asiat. Viikon värin mukaisista asioista voi ottaa myös valokuvia talteen!

2. TUNNISTAMINEN

Aarteenetsintä

Etsi yhden sovitun värin mukaan erilaisia tavaroita kotoa. Tavarat voi koota konkreettisesti johonkin koriin tai pussiin, tai vaihtoehtoisesti vain luetella tietynväriset asiat, mitä näkee, ”minä näen punaisen kukan”. Nähdyt tai keksityt tavarat voi myös piirtää!

Myös toisinpäin voi olla kiva leikkiä tätä, eli piilotetaan jokin esine huoneeseen ja paljastetaan vain minkä värisen asian vierestä/takaa/edestä se löytyy. ”Se on jonkun sinisen vieressä”. Tämä on ollut huippukivaa terapia-asiakkaiden mielestä!

I spy -pelit ovat värien tunnistamiseen loistavia tehtäviä, koska voit tulostaa lähes minkä tahansa netin syövereistä, ja päättää mitä väriä etsitte kuvasta. ”Etsitään kaikki vihreät asiat!”. Esimerkiksi täältä voi ladata näitä ilmaiseksi, mutta sivusto vaatii sähköpostiosoitteen.

Oikein/väärin -leikki

Tämä tukee värisanan ymmärtämistä. Lapsista on usein hauskaa kun aikuiset heittäytyvät hassuttelemaan ja se tässä onkin ajatuksena. ”Onko tämä banaani sininen?” ”Onko tämä sukka punainen?” Saattaa olla, että lapsi lähtee pian myös korjaamaan aikuisen virhettä, jos osaa jo nimetä oikean värin. Tällaiseen hassutteluun sopii avuksi esimerkiksi nämä yllä olevat kyllä/ei -kortit Viitottu rakkaus -sivuilta.

3. NIMEÄMINEN

Väritystehtävät

Väreillä leikkiminen ja piirtäminen on värien nimien harjoittelua parhaimmillaan! Väritysvärjeä valitessa voi lapsen kanssa pohtia yhdessä, ”hmm banaani, millähän värillä sen värittäisin?”. Yllä olevat värityskuvat ovat ilmaiseksi ladattavissa täältä ja niihin on koottu esim. punaisia esineitä yhdelle sivulle. Varsinkin lasten kanssa, joilla on pulmaa kielen ja puheen kehityksessä, apuna voi käyttää myös värien viittomia eli ”salamerkkejä”. Jos lapsi ei heti muista sanaa värille, voi viittoma toimia hyvänä visuaalisena tai taktiilisena vihjeenä. Värien viittomat löytyvät kätevästi papunetin kuvatyökalun avulla tai videomuodossa Käsipuheen youtubesta. Lisäksi alkutavulla voi auttaa lasta kohti omaa tuotosta.

Papunet

Värijuna

Yksi lemppareistani puheterapiassa on värijuna, jonne luokitellaan vaunuihin värin mukaan esineitä tai kuvia. Jos ollaan jo siinä vaiheessa, että harjoitellaan värien nimeämistä, niin ei muuta kuin sanat mukaan ja luokittelemaan!

Lauseliuskat

Puheterapiassa hyödynnän myös kuvatukea, jolloin lapsen voi olla helpompi hahmottaa, että nyt haetaan värisanaa. Yllä on esimerkki siitä, miten olemme tehneet lauseliuskoja, kuten ”omena on punainen”. Näin siksi, että osa lapsista ei välttämättä hoksaa ollenkaan, että tarkoitetaan esineen ominaisuutta, vaan väriä kysyessä vastaakin esineen nimen -”omena”.

Erilaiset pelit

Täältä blogista löytyi liuta väritehtäviä, jotka sopivat hyvin värien nimeämisen harjoitteluun, esimerkiksi noppapeli ja purkkapallopeli. Nämä ovat jo vähän isommille tarkoitettuja pelejä, koska näissä on kaikkia värejä oranssista harmaaseen.

Mitkä ovat teidän lempparit värien harjoitteluun? Kommentoi tai linkkaa alle, niin saadaan koottua kaikki väritehtävät kasaan!

Lähteet:

Bomstein, M. H. (1985). On the development of color naming in young children: Data and theory. Brain and Language, 26, 72-93. Saatavissa: https://kundoc.com/pdf-on-the-development-of-color-naming-in-young-children-data-and-theory-.html

Dye, M. (2010). Why Johnny can’t name his colors? Scientific American. Saatavissa: https://www.scientificamerican.com/article/why-johnny-name-colors/

Hermanson, E. (2012). Kielen ja kommunikaation kehitys. Duodecim.

Junnila, L. (2007). Vauvat kuvia katsomassa -mitä he näkevät ja mistä he pitävät. Opinnäytetyö. Vantaa: Evtek-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://onnijailona.fi/kauppa/vauvat_katselijoina_8_3789745481.pdf

Pitchford, N. & Mullen, K. (2003). The development of conceptual colour categories in preschool children: influence of perceptual categorisation. Visual Cognition, 10, 51-77. Saatavissa: http://www.mvr.mcgill.ca/Kathy/PDF-00-04/Pitchford-Mullen-2003.pdf

Kuva: Alejandro Garrido Navarro/ Unsplash

Kerrontataidot ja niiden harjoittelu

Johanna Naamanka Leave a comment

Mä olen tainnut tällä viikolla vähän innostua kerronnasta ja sen harjoittelusta ihan uudelleen! Kiitos kuuluu Mäkisen Leenalle ja Kipinäkeskukselle, koska kuuntelin huipun webinaarin teidän järjestämänä. Sitten vielä perään koulutus kerrontataidoista ja Kissatarinat-arviointimenetelmästä. Eiköhän näillä eväillä vähän saakin jo innostua!

Tuntuu vähän kuin olisin hoksannut monta asiaa, jotka olen ehtinyt unohtaa kerrontataidoista ja niiden harjoittelusta. Aihe ei ole minullekaan aivan uusi, opinnoissa ja työelämässä sitä toki kohtaa päivittäin, mutta olen ihan syventynyt aiheeseen omassa gradussani! Minä tosin kirjoitin gradun aikuisten kerronnasta ja tarkastelin tunneilmaisuja sen lomassa, mutta olen kuitenkin kahlannut aikoinaan aikamoisen nipun kerrontatutkimuksiakin. Tästä on toki jo aikaa, joten tämän viikon päivitys oli enemmän kuin paikallaan.

Kerrontataitojen kehittyminen

Kerrontataidot kehittyvät jo hyvin pienestä lähtien, 2-vuotias saattaa osata jo lyhyesti kertoa tapahtumista tässä ja nyt. Sellaisista asioista mitä he tekevät tai näkevät, erityisesti aikuisten tukemana. 4-vuotiaana osataan kertoa usein jo yksittäinen henkilökohtainen tapahtuma, esimerkiksi reissusta katsomaan lampaita. Ja noin 5-vuotias osaa kertoa kertomuksen, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Lisäksi iän myötä opitaan kertomaan menneisyydestä ja tulevasta tai vaikka keksityistä asioista. Näin kerronnalla saadaan laajennettua maailmaa asioihin ja tapahtumiin, joita ei välttämättä ole tilanteessa läsnä. Kouluikäinen lapsi on jo taitava kertoja, mutta kerrontataidot kehittyvät vielä aikuisikään saakka. Kerrontataidot luovat pohjaa monille taidoille, kuten luetun ymmärtämiselle, ongelmanratkaisulle, uudelleen kerronnalle ja tiivistämiselle. Kerrontataitojen on osoitettu olevan yhteydessä akateemisiin taitoihin ja luki-taitoihin (Botting ym., 2001; Fazio ym. 1996; Mäkinen ym., 2018).

Miten näitä taitoja sitten harjoitellaan?

Ympäristö ja malli

Kaikki lähtee jo pienen vauvan ympäristöstä. Lapsen on kuultava puhetta ja kerrontaa oppiakseen sitä. Vanhemmat ja aikuiset luovat pohjan näille taidoille kertoessaan päivän kulusta, omista tekemisistään tai siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Lisäksi kirjojen lukeminen on yksi parhaista keinoista kerronnan harjoitteluun ja oppimiseen, sillä siinä tulee kaikki elementit vaivihkaa tutuksi. Ja tietenkin leikki. Leikissä harjoitellaan nimenomaan kerronnan taitoja (monien muiden taitojen lisäksi!), mutta aikuisen mallin avulla leikiessä myös kerronta kehittyy.

Kuvasta kertominen

Yhdestä kuvasta kertominen on suhteellisen helppo tehtävä. Itse ainakin pyrin tässä lausemuotoiseen ilmaisuun yksittäisten sanojen sijasta, mutta usein lapset tarvitsevat hieman apukysymyksiä; ”kuka”, missä” tai ”mitä tässä tapahtuu?”. Leenan webinaarissa hoksasin sen itsekin, tämähän on enemmän kuvailua kuin varsinaista kertomista, jossa olisi alku, keskikohta ja loppu. Kuitenkin aika monet asiakkaistamme tarvitsevat jonkin helpon lähtökohdan ja tällekin on mielestäni paikkansa, kun harjoitellaan täydellisen lauseen muodostamista ja tärkeiden asioiden sanoittamista ääneen. Itselläni usein käytössä hassut kuvat, joissa tapahtuu paljon esim. mies laskee mäkeä karkit jaloissaan tai tyttö ratsastaa hevosella, jolla on saappaat jalassa. Vain harvoja hassuja tapahtumakuvia pystyy tähän linkkaamaan käyttöoikeuksista johtuen, joten täältä vielä yllä olevan kuvan lisäksi toinen Highlightsin hassu kuva. Myös ainakin Super Duper Publication:lla on myytävänä hassuja kuvakortteja.

Tarinan uudelleen kertominen

Tähän ei ihmeellisiä tarvikkeita tarvita, kirja riittää. Aikuinen lukee kirjan ja sen jälkeen lapsi saa kertoa tarinan omin sanoin. Tätä varten on hyvä valita kirja, jossa on yksinkertainen juoni ja vain vähän tekstiä, ainakin aluksi. Monet vanhemmat tekevät tätä jo aivan huomaamattaan. Niin oiva keino harjoitella kerrontataitoja! Ensin kirjan kuvat voivat olla tukena, mutta lapsen kehittyessä tässä, voi tarinan kertoa ihan omasta muististaan. Esimerkkejä kirjoista, joilla on helppo aloittaa ovat mm. Leenan vinkkaamat Pete ja Pulmu, Buu ja Bää- kirjat sekä Juulia ja Teemu -kirjat.

Tarinan rakenteen harjoittelu

Tämä on jo suunnitelmallisempaa harjoittelua kerrontataitojen osalta. Tarkoituksena on käydä läpi kertomuksen osia. Leenan webinaarissa oli hyvä vinkki, että ensin puheterapeutti tai aikuinen näyttää mikä osa tarinasta on menossa esimerkiksi tarinakorttien avulla. Korteissa on kuvitettuna mm. kuka, missä, milloin, mitä tapahtui ja mitä sitten tapahtui. Kirjaa lukiessa siis otetaan kortti aina esiin, kun halutaan alleviivata mikä asia kertomuksesta nyt on menossa. Myöhemmin tarinakortit voivat olla apuna uudelleen kerronnassa tai ihan oman mielikuvituskertomuksen luomisessa. Pelejä tähän on kehitetty monenlaisia, alla yksi esimerkki roll-a-story-tehtävästä, jossa annetaan tarinan perusosat ja niistä on tarkoitus muodostaa kertomus. Kuvatuki tutkitusti auttaa monia lapsia, joilla on kielen ja puheen haasteita. Vinkki! Jos teillä sattuu olemaan Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat -kirja, niin siellä on hienot suomenkieliset tarinakortit.

Kuvasarjoista kertominen

Kuvasarjoissa päästään kertomuksen muotoon paremmin kuin yksittäisissä kuvissa. Näissä on selkeämmin alku, keskikohta ja loppu. Usein myös jokin ongelma, joka pitää ratkaista. Täältä blogista löytyi ilmaiseksi ladattavissa monta erilaista kuvasarjaa kerronnan tukemiseen. Ja psst, näitä kuvasarjoja on kuulemma lisää uudessa Roihusten matkassa paketissa.

Omakohtaisista kokemuksista kertominen

Tämä on se, mihin kerrontataitojen harjoittelulla haluaisimme lopulta päästä, omakohtaisten tapahtumien ja ajatusten kertomiseen. Taitoon kertoa omista kokemuksista ja ajatuksista ja mielikuvituskertomuksista. Kirjojen tarinoiden pohjalta voi päästä juttelemaan lapsen omakohtaisista kokemuksista, esimerkiksi lääkäri-kirjan jälkeen voidaan jutella, onko lapsi koskaan käynyt lääkärissä ja miten se käynti sujui. Valokuvien avulla saattaa päästä lähemmäs omia kokemuksia, kuin satunnaisilla tapahtumakuvilla. Monet lapset innostuvat heti kertomaan, kun näkevät oman kuvansa vaikkapa lomareissulta.

Ja yhden Leenan vinkeistä olin jo aivan unohtanut, eli kerrontapäiväkirjat. Lapsi tekee omien vanhempiensa kanssa päiväkirjaa, johon piirretään ja kirjoitetaan menneistä ja tulevista tapahtumista. Näiden avulla on helppo palata eiliseen tai huomiseen ajankohtaan, ja kertoa mitä silloin tapahtui. Meidän Tyypin kanssa pidimme tällaista päiväkirjaa vielä ennen kuin sanoja oli riittävästi kertomaan.

Nyt vaan kertomisen pariin oikein urakalla! Ja vielä kerran kiitos Leena tästä innostuksesta, vaikka tunnetusti minähän innostun helposti 😀

Lähteet:

Botting N, Faragher B, Simkin Z, Knox E & Conti-Ramsden G (2001). Predicting pathways of specific language impairment: what differentiates good and poor outcome? Journal of Child Psychology and Psychiatry, 42, 1013–1020.

Fazio, B. B., Naremore, R. C., & Connell, P. J. (1996). Tracking children from poverty for specific language impairment: A 3-year longitudinal study. Journal of Speech and Hearing Research, 39, 611-624.

Mäkinen, Leena. Lasten kerrontataitojen tukeminen -webinaari 25.10.19. Kipinäkeskus.

Mäkinen, L. (2014). Kertova kieli tyypillisesti kehittyneillä lapsilla sekä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö.
Väitöskirja. Oulun yliopisto, Oulu.

Mäkinen, L., Loukusa, S., Gabbatore, I. & Kunnari, S. (2018). Are story retelling and story generation connected to reading skills? Evidence from Finnish. Child Language Teaching and Therapy, 34, 129–139. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526206981.pdf

Petersen, D.B. (2011). A systematic review of narrative-based language intervention with children who have language impairment. Communication Disorders Quarterly, 32, 207–220.

Suvanto, A. (2012). Lapsi tarinaa rakentamassa. Kielihäiriöisten lasten kerrontataidot ja niiden kuntouttaminen. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Oulu. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514298622.pdf

Kuvat: Ben White/ Picsea/ Sarandy Westfall /Unsplash

Karkki vai kepponen? Halloween puheterapiassa

Johanna Naamanka Leave a comment

Taas se on syksy! Ja johonkin on hävinnyt jo lähes kolme kuukautta tätä syksyä. Huomaan, että blogin kirjoittaminen meinaa jäädä muun arjen pyörityksen jalkoihin, mutta täältä sitä aina noustaan. Syksy on ollut töissä innostumista ja paneutumista, kouluttamista ja kouluttautumista ja uusista materiaaleista ja ideoista virkistäytymistä. Kotona puolestaan viilaillaan viimeisiä epäkohtia rakennettuun taloon (joo muutosta on jo aikaa..!) ja pikkuisen sisustetaan syksyä, ja tietenkin leikitään 3,5v Tyypin kanssa ja ihmetellään uusia taitoja. Sitten olisi vielä ne tylsät pakolliset, kuten renkaiden vaihdot, kauppareissut, uudet kurahousut, ja ai niin se oma aika ja liikunta ja parisuhde ja ja…! Ihmekös, kun aikaa ei tahdo löytyä ihan kaikkeen 😀

Valitsin blogin aiheeksi Halloweenin ajankohdan vuoksi. Ideoita tuntuu löytyvän joka nurkan takaa, kun seuraa vaikkapa Pinterestiä tai puheterapeuttien blogeja. Toisekseen siksi, että minulla on tapana tehdä aika isoja kokonaisuuksia näistä blogijutuista, ja siksi työn alla olevia on paljon enemmän kuin valmiita julkaisuja. Nyt tällainen kevyempi postaus tähän väliin! Kokosin tähän postaukseen 8 Halloween aiheista tehtäväideaa.

1.Missä on lepakko?

Eriväristen noidan hattujen taakse piilotetaan pikku lepakon kuva. Alkuperäinen idea on täältä ja tarkoituksena harjoitella värejä ja kysymyksiä, esim. ”onko lepakko keltaisen hatun takana?”. Muita ideoita tämän tehtävän oheen, on harjoitella kirjaimia, muotoja tai lukumääriä. Itsehän ajattelen tämän leikin sopivan mihin tahansa puheterapiaharjoitukseen artikulaatiosta lukemiseen, kunhan on yksilölliset harjoitukset käden ulottuvilla. Ilmainen lataus sivustolta.

2. Taputa tavut ja rakenna

Tähän tarvitaan vain Halloween-aiheinen lottoalusta ja rakennuspalikoita. Tarkoituksena on harjoitella tavuttamaan sanoja ja rakentaa yhtä monesta palikasta torni kuin tavuja sanassa. Yksinkertaista. Alkuperäinen tehtävä löytyy täältä maksullisena, mutta tästä blogista voi tulostaa bingopohjan, jossa ei ole myöskään englanninkielistä tekstiä. Vaihtoehtoisesti tässä vois harjoitella vaikkapa alkuäänteitä tai kuvailla sanoja ominaisuuksien mukaan, esim. ”mikä on valkoinen ja se osaa lentää?”

3. Monsterikisa

Monsterikisassa tarvitaan alusta, jossa on numerot esim. 1-20, kuten täällä alkuperäisessä julkaisussa. Ajatus pelissä on yksinkertainen, nappuloita saa laittaa alustalle nopan tai noppien yhteenlasketun määrän. Halloween-versiossa nappuloina voi olla vaikkapa askartelusilmiä tai muovihämähäkkejä! Voittaja on se, joka saa ensin 20 täyteen. Peli itsessään harjoittaa yhteenlaskua ja laskemista, mutta jälleen oiva peli kaikenlaisten tavoitteiden harjoitteluun.

4. Heitä tarina

Nyt päästään kerronnan harjoitteluun! Tässä tehtävässä heitetään noppaa ja muodostetaan tarina nopan määräämistä osista; hahmo, aika, paikka ja ongelma. Nyt on vaan mielikuvitus rajana. Alkuperäinen idea on täältä blogista, mutta siitä löytyi yllättäen myös suomenkielinen versio valmiina täältä.

5. Kysymys noppapeli

Kysymyksiin vastaamiseen ja kysymys-sanojen harjoitteluun soveltuu hyvin tämä Halloween-aiheinen noppapeli. Peli on ilmaiseksi ladattavissa täältä, mutta kysymykset ovat englanniksi. Kannattaa huomioida, että osa kysymyksistä voi olla suomalaisille lapsille vaikeita (esim. kuka tarkistaa karkit?), mutta nuo muutamat voinee muokata Suomeen sopivimmiksi (esim. kuka syö karkit?).

6. Kummitustalo

Ymmärtämisen ja kuuntelun harjoittelemiseen sopii tulevalla viikolla esimerkiksi tämä ilmaiseksi ladattava kummitustalopeli. Hahmot leikataan ja laitetaan ohjeiden mukaan eri kohtiin taloa. Samalla harjoitellaan sanavarastoa ja sijaintikäsitteitä. Näitä kuvia voi myös viedä eri paikkoihin pitkin huonetta tai kääntää vaikkapa aarteenetsintäpeliksi niin, että ensin piilotetaan hahmot huoneeseen.

7. Arvaa kuka?

Party vector created by studiogstock – www.freepik.com

Tätä varten tarvitaan vain Halloween-hahmot ja kysymyksiä. Tarkoituksena on päätellä kenestä kerrotaan, esim. ”kenellä on päällä jotain raidallista ja silmälappu?”. Itse ajattelin tämän nimenomaan päättelyä tukevaksi tehtäväksi, mutta tuleehan tässä toki kerrontaa ja ymmärtämistä sekä sanavaraston harjoitusta. Halutessasi harjoitella sijainti- tai värikäsitteitä, voi ohjeeksi antaa esim. ”kenellä on päällä jotain oranssia ja on lapsen vieressä, jolla on viitta?”

8. Jatka lausetta

Täältä löytyikin oikein kunnon paketillinen Halloween-tehtäviä kouluikäisille. Minä poimin talteen tehtävän, jossa pitää jatkaa lausetta aiheesta Halloween-juhlat, esim. kutsuisin juhliini.. Muitakin tehtäviä sivustolta löytyy, esim. yhdistä kuva ja sana, keksi tarina tai korjaa väärin kirjoitettu sana.

Aiotko käyttää puheterapiassa tai lasten kanssa työskennellessä Halloween-aihetta? Mitä muita hyviä Halloween-aiheisia ideoita teiltä löytyy?

Happy Halloween!

Etäkuntoutuksen tehtävävinkit

Johanna Naamanka Leave a comment

Täällä päässä on ollut aika tiukka alkusyksy! Meillä Tyyppi on ollut sitä mieltä, ettei yötä kuulu nukkua kerralla putkeen, ja tätä on jatkunut melkein vuoden päivät. Eihän se tuossa mini-ihmisessä näy, mutta vanhemmista näkee kilometrien päähän tämän univajeen. Unen puutteessa sitä huomaa myös töiden kuormituksen vaikutuksen ja luovien ideoiden katoavan, monesta muusta tärkeästä aiheesta nyt puhumattakaan! Onneksi sai kesällä vähän ladata akkuja, ja aurinkoakin vielä näkyy. Ja onneksi ilmassa on myös pientä toivoa siitä, että joskus taas saisi nukkua koko yön. Kyllä uni on vaan tärkeää!

Sitten itse aiheeseen eli etäpuheterapian vinkkeihin. Teen asiakkaani tällä hetkellä suurelta osin etäkuntoutuksena, ja aina uusia puheterapeutteja siihen perehdyttäessäni huomaan, että etäpuheterapiaan soveltuvien tehtävien keksiminen ottaa alussa aikansa. Tulee kysymyksiä, kuten ”mitä materiaaleja voi etäpuheterapiassa käyttää?, ”pitääkö kaikki materiaalit laittaa vaihtoon?”, ”miten saada asiakas osallistumaan ruudun välityksellä?”. Tässä postauksessa kerron lempimateriaaleistani, joihin palaan jatkuvasti ja jotka koen motivoivan myös lapsia etäterapiassa. Nämä eivät kuitenkaan ole mitenkään lähiterapiasta poissuljettuja, eli yhtä hyvin voi napata omaan lähiterapiakassiinsa nämä vinkit.

Jos etäkuntoutus ei ole vielä tuttu asia, niin kannattaa tutustua tähän postaukseeni. Se sisältää perustiedot aiheeseen liittyen. Suomessa on käsittääkseni vielä aika pieni joukko puheterapeutteja, jotka toteuttavat etäkuntoutusta. Etäkuntoutus on lähtenyt laajenemaan nopeaa vauhtia sen jälkeen, kun Kela mahdollisti etäkuntoutuksen uudessa standardissaan ja pitää sitä nyt samanarvoisena kuin lähiterapiaa.

Kumpi ehtii ensin -korttipakat

Erilaiset korttipakat, jotka on helppo toteuttaa myös sähköisesti esim. Powerpointin avulla. Kerään yhteen vaikkapa /l/-sanoja, jokainen omalle dialleen Powerpointiin ja väliin lisään ”toimintakuvia” kuten kiikarit tai jänis. Toimintakuvan osuessa kohdalle, pisteen saa se, joka ensin tekee kuvaan liittyvän tehtävän, esimerkiksi nostaa sormistaan pupun korvat itselleen. Vaatii keskittymistä ja tarkkaavaisuutta, ja tuo kivan kisailun drillitehtäviin!

Piirrä tai väritä ohjeen mukaan

Tämä ei juuri poikkea lähiterapiassa toteutetusta ohjeen mukaan toimimisen tehtävästä, paitsi että tehtävä pitää joko lähettää toiseen päähän tulostettavaksi tai toteuttaa ruudun työkalujen avulla. Terapeutti antaa ohjeen ja asiakas piirtää/värittää sen mukaan. Harjoittaa monia osa-alueita kuten muistia, kuuntelua, käsitteitä, kuullun ymmärtämistä. Toimii myös kotitehtävänä! Täältä esimerkiksi yllä näkyvä ilmaiseksi ladattava väritystehtävä. Vinkki: isompien lasten kanssa valmiisiin pohjiin on piirretty itse keksimiä hassuja juttuja, kuten kissan korvat ihmiselle!

ABCYA -nettisivusto

abcya.com on lähtökohtaisesti amerikkalainen pelisivusto, joka sisältää satoja ilmaisia nettipelejä. Tätä sivustoa voi käyttää etäterapiassa todella monipuolisesti, esimerkiksi make a pizza -ruokapeli on monen lemppari ohjeiden kertomiseen ja ohjeen mukaan toimimiseen. Toisaalta, esimerkiksi dress for the weather -pukemispeliä voi hyödyntää mihin tahansa tehtävään motivoimaan harjoitusten lomassa. Mainokset sivustossa hieman häiritsevät, mutta sisällön koen silti niin hyödylliseksi etten niiden vuoksi ole käyttämättä. Mainokset saa pois kokonaan ostamalla jäsenyyden.

Postilaatikkoluokittelu

Ne, jotka ovat lukeneet blogiani, tietävät, että tämä on yksi minun suosikki lähiterapiakassissani. Perinteisestä luokittelutehtävästä voi vilkaista kuvan täältä postauksesta. Pitihän tämä tehtävä siis saada siirrettyä myös sähköiseen muotoon, joten Powerpoint apuun, ja voidaan jatkaa yläkäsitteiden mukaan luokittelua hiiren klikkauksella. Ruudulla siirretään alarivistä kuva oikean postilaatikon päälle. Harjoittaa mm. sananlöytämistä, vahvistaa sanavarastoa sekä erojen ja yhdistävien tekijöiden pohtimista.

Litistä lause

Mikäli asiakkaan päässä on mahdollista käyttää materiaaleja, niin muovailuvaha on sellainen, millä saa lapsiasiakkaat keskittymään pöydän ääreen. Kuvan tapaan muovailuvaha palloja litistetään lauseen sanojen ”päälle”. Mitä pidempi lause, sitä enemmän kivaa litistettävää. Olen tässä käyttänyt apuna myös omaa lausetuki-liuskaani, jolloin lapsi itse luo lauseen ”kuka tekee mitä missä”.

Simon’s cat -kissavideot

Nämä ovat kivoja lyhyitä youtube-videoita Simon-kissasta, jolle tapahtuu yleensä jotain hassua tai epäonnista. Videoissa ei ole puhetta, joten ne toimivat täällä Suomessakin. Olen käyttänyt tätä kivaa välipalaa uudelleenkerrontaan ja kysymyksiin vastaamiseen ja päättelyyn. Youtubea käyttäessä kannattaa aina ensin katsoa itsekseen, mitä video sisältää!

Mikä on sinun lempitehtäväsi puheterapiassa? Sellainen luottomateriaali, johon palaat säännöllisesti? Jaa se tänne kommentteihin, oli se sitten lähiterapiamatsku tai etäpuheterapiaan soveltuva tehtävä.

Kuva: Christin Hume/ Unsplash