Hiihtoloma lähestyy kovaa vauhtia. Etelässä se toki on jo alkanut, mutta ihan en siihen aikatauluun ehtinyt. Meillä täällä kotikulisseissa sairastetaan. Ei yllättävää, kun on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta perheessä ja yksi vanhempi, joka kiertää päiväkoteja ja kouluja 😅 Miten se onkin niin, että sitten vasta kun lapset ovat jo terveenä, niin aikuiset sairastuvat yhtäaikaa? Ja toki niin, että ne 3 päivää sisätiloissa olevat lapset ovat täynnä energiaa eikä yhtään täysin toimintakykyistä aikuista ei ole talossa. On kyllä käytetty kaikki kortit; tunnin kylpyaika, puheterapialaukun tutkiminen, piirtämiset ja askartelut, keittiönkaappien tutkimukset yms. Mikä teillä on varma kiinnostuksen kohde, kun haluaisi hetken hengähtää?
On tästä sairastamisesta se hyvä puoli, että ehtii ajatella blogijuttuja 🤩 Tämä loputon lumi ja ihana kevät aurinko innoitti kehittelemään hiihtolomaa ajatellen erilaisia kivoja puuhia. Sellaisia, joissa voi harjoitella kielen ja puheen taitoja ohessa. Ota tästä hiihtolomalle viihdyttäjäksi tai sitten helpottamaan tulevia työviikkoja. Helppoja ja nopeita toteuttaa👌
1. Paperilumisota
Paperia myttyyn ja heittelemään kaveria ihan luvan kanssa. Voi vaikka miettiä eri yläkäsitteitä, esim. tietyn väristä asioita, tai tähdätä paperipallolla nimeten esineitä tai kuvia. Toimii myös etänä👌🏻 Tai jos haluaa oikeasti digitaalisen lumipallopelin, niin kurkkaa täältä aiheeseen sopiva BOOM-peli. Nappaa hiirellä lumipallo ja heitä se. Harjoituksen kohteena voi olla mikä tahansa tavoite tai pallojen alta löytyvien kuvien nimeäminen.
2. Väritä hassu kuva
Löysin tällaisen hassun talvisen kuvan täältä ja kaiken lisäksi siitä on myös väritettävä versio! Kerro lausein hassu juttu ja väritä se. Myös loistava kotitehtäväidea. Toinen ajatus tämän käyttöön olisi värittää ohjeen mukaan hassu kuva, jolloin kuuntelu ja ymmärtäminen ovat tavoitteena.
3. Piirrä lumiukko
Kuinka yksinkertaista! Molemmat piirtävät oman näköisen lumiukon ja sitten kerrotaan kuvaillen piirustuksesta. Lisäksi voidaan vertailla kuvia, jolloin tulee hienoa harjoittelua komparatiivi-muodoille (isompi, pyöreämpi, matalampi..) Toimii myös etänä👌🏻
4. Talvinen sanavarasto(-retki)
Tähän ei tarvita välttämättä kuin kävelyretki ulos ja tarkat silmät bongaamaan kaikkea talvista. Lasta voi motivoida niin, että otatte valokuvia kaikesta talveen liittyvästä. Samalla vahvistuu sanat, kuten lumiukko, pulkka, lumikola, jää, liukas, kylmä, iso kasa.. Sisätiloissa vastaavaa treeniä sanavarastolle ja kerronnalle saa näillä talvisilla kuvilla.
5. Digitaalinen taskulamppuleikki
Tämä BOOM-peli on ehdoton hitti etäpuheterapiaan, mutta miksei myös vaikkapa hiihtolomalle tablettipeliksi. Etsi kuvasta talvisia asioita liikuttamalla taskulamppua ruudulla. Tavoittena esimerkiksi nimeäminen, yläkäsitteiden pohtiminen ja sijaintikäsitteet.
6. Heitä ja tähtää vaahtokarkkeja
Harjoitele omaa äännettä, ja yritä osua minivaahtokarkilla omaan mukiin! Harjoittelun lopuksi vaahtokarkkien sekaan saa tietenkin kaakota. Soveltuu erityisesti kotiharjoittelun motivoimiseksi tai pelkkään hauskanpitoon!
7. Pingviinin lumileikit
Harjoittele kirjainten tai numeroiden piirtämistä sokeriin sormella tai leluilla. Sokeri muistuttaa ihan lunta, johon pingviini tekee kuvioita, mutta kuten kuvasta huomaatte sitä saattaa lähteä parempiin suihin tehtävän aikana. Sotkun riski on kohtalainen 😅
8. Askartele sulanut lumiukko
Sulanut lumiukko -askartelu kaiken ikäisille löytyi täältä blogista! Tarvitset minigrip-pussin, partavaahtoa, oranssia ja mustaa pahvia sekä askartelusilmät. Tavoitteena voi olla mm. ohjeiden ymmärtäminen, käsitteet (muodot ja sijainnit) sekä toimintasanat ja toiminnallinen tekeminen.
Löytyikö mieleistä puuhaa hiihtolomalle tai tuleville talviviikoille? Vinkkaa oma lempparisi näistä tai omista talvitehtävistä. Nauttikaa auringosta!
Käsi ylös, jos perheessäsi joku on nuhanenä! Täältä löytyy 3/4 perheenjäsentä pikkuflunssassa. Sellaisessa, että meno ei juuri hidastu, mutta korona-aikana mihinkään ei voi mennä. Onneksi on lähimetsä ja Legot, muuten olisi kyllä tehnyt kulunut viikko liian tiukkaa. Ja onneksi on puheterapeuttiblogi, jossa on mieltä piristävää luettavaa, aiheena ihanat Roihuset!
Nyt on kyllä taas herkkua luvassa! Olen saanut tutustumisversion Roihusten matkassa tehtävämateriaalista Kipinäkeskukselta ja Puhetta Terapeutista testaa- osio saa vihdoin jatkoa. Mainittakoon tähänkin, että valitsen itse materiaalit mihin tutustun ja kirjoitan niistä vain omia ajatuksiani ja havaintoja. Jos Roihusten materiaalit eivät ole vielä tuttuja, niin katso täältä ensimmäinen esittely Roihusten arjessa -paketista, niin saat paremman käsityksen mistä on kyse.
Olen Roihusten suuri fani, ja Roihusten ensimmäinen paketti oli jo aivan valtavan monipuolinen kielellisten taitojen paketti. Roihusten matkassa on sarjan kolmas osa, ja uskaltaisin väittää, että tämä paketti on vielä edeltäjiään kattavampi! Tämä materiaali on monipuolinen kommunikoinnin ja kielellisten taitojen tukemisen paketti. Paketin ovat suunnitelleet Kipinäkeskuksen puheterapeutit ja Roihusten kuvituksen on toteuttanut Nadja Sarell. Materiaali on luotu Roihusten perheen ympärille, johon kuuluvat isoveli Otto, Oona-sisko, pikkuveli Aapo sekä isä ja äiti, ja tietysti Eppu-koira. Tässä materiaalissa tutuksi tulee mummin lisäksi myös vaari sekä muita lähi-ihmisiä. Kuten edeltäjänsä, tämä paketti toimii varmasti mm. varhaiskasvatuksessa, suomi toisena kielenä opiskelussa, erityisopetuksessa sekä puheterapiassa. Varmasti löytyy myös sellaisia perheitä ja vanhempia, jotka saavat tästä paketista apua kielellisten taitojen harjoitteluun.
Roihusten matkassa pohjautuu aiemmista paketeista tuttuihin A3-kokoisiin tapahtumakuviin (edellisessä postauksessa arkikuva-nimellä), jotka tällä kertaa sijoittuvat eri paikkoihin mm. lääkäriin, kauppaan ja syntymäpäiville. Jokaiseen tapahtumakuvaan on nyt myös johdantotarina kysymyksineen, joilla pääsee mukavasti alkuun. Tuttuun tapaan mukana on satoja PCS-kuvakortteja, kerrontakortteja ja toimintataulut tapahtumakuviin liittyen sekä uusia pelimateriaaleja kuten uudet ahmattihahmot, spinneri ja taskunoppa.
Nämä kaikki materiaalit ovat järjestettynä selkeästi isoihin napillisiin muovitaskuihin niin että, esimerkiksi talvikuvaan liittyvät materiaalit ovat kaikki saman muovitaskun sisällä, ks. alla. Sadat pikkukortit on koodattu merkein niin, että ei haittaa vaikka kaikki kortit menisivät sekaisin keskenään.
Roihusten matkassa panostaa edeltäjiään enemmän kerrontataitoihin ja tällä kertaa mukana on lisäksi kerronta kuvasarjat, kerronnan PCS-kuvat (hahmot ja paikat), riisutut tapahtumakuvat ja paperinuket. Löytyypä laatikosta myös valkotaulu ja tussikin. Sähköisesta materiaalista vaikka mitä voi hyödyntää kerrontaan, kuten esimerkiksi kerronnan vihjekortit (kuka, missä, milloin jne.) tai tarinapohjat, joihin voi piirtää tai kirjoittaa itse kerrotun tarinan.
Sähköinen materiaali ja käyttöopas ovat entistä kattavampia ideoineen, tulostettavine peleineen ja ohjeineen. Ohjekirjasta haluan antaa erityisesti plussaa. Se on selkeä, ja siinä on hyvin neuvottu mitä pitää sähköisestä materiaalista askarrella mitäkin leikkiä varten. Sähköisestä matskusta löytyy myös todella kätevä lista kaikista 508 PCS-kuvasta, jota on tullut tietokoneen HAKU-toiminnolla hyödynnettyä. ”Mistä pussista löytyy KORJATA-kortti? …Kaupunki- ja kesäpuuhat -pusseista!”
Suurin osa materiaalista on käyttövalmista, mutta kerrontakuvat, paperinuket ja kuvasarjat pitää leikata itse. Lisäksi sähköinen materiaali sisältää yli 150 sivua pelejä ja tehtäviä, jotka voi itse tulostaa ja askarrella omien tarpeiden mukaan. Tai hyödyntää sellaisenaan etäterapiassa! Tuttuun tapaan Boadmaker-lisenssillä materiaaleja pystyy muokkaamaan itselleen sopivaksi.
Esittelen tässä vähän tarkemmin uusia lisäyksiä, mitä Roihusten matkassa paketista löytyy. Meidän 4v -testaaja ihastui salamannopeasti riisuttuihin tapahtumakuviin ja paperinukkeihin.
Nämä tarjoavat loistavan mahdollisuuden leikkiin ja lapsilähtöiseen harjoitteluun! Riisutuissa tapahtumakuvissa ei siis ole ihmisiä tai tavaroita piirrettynä lainkaan, vaan kuvassa on tyhjä paikka, esim. tyhjä kauppa tai lääkärin vastaanotto. Meidän kauppaleikkiin lisättiin kuvakortteja ostettavista asioista ja piippasimme ne sitten kassalla. Kokeilimme tehdä ostoksia myös ostoslistan mukaan; kirjoitimme yhdessä muutamia sanoja listaan ja Oona-paperinukke kävi ne hakemassa kaupasta. Leikki jatkui Tyypin vetämänä luonnollisesti kohti synttäri-tapahtumakuvaa, jonne ruoat laitettiin esille. Pian vieraita olikin jonossa synttäreillä pitkä liuta onnittelemassa sankaria.
Tässä Roihusessa on otettu kerronta vahvasti mukaan, mikä on loistojuttu! Jos kerrontataidot kiinnostavat, kannattaa kurkata aiempi postaukseni tähän liittyen. Roihusten paketista löytyy materiaalia oikeastaan kaikkiin kerronnan osa-alueisiin. On kuvasta kertomista, uudelleen kerrontaa ja tarinan rakenteen harjoittelua vihjekortteineen ja kerronnan osien, kuten kuka, missä, milloin, harjoittelua. Tapahtumakuvat myös houkuttelevat tuttuudellaan lasta kertomaan omakohtaisista kokemuksista, esimerkiksi kesäpuuhista tai lääkärikäynnistä.
Kuvasarjat ovat yksi ihana kerrontauutuus tässä paketissa. En ehtinyt edes leikata kuvasarjoja, kun meidän 4v Tyyppi halusi jo kertoa minitarinat.
Jos vaan ehtii leikkaamaan kuvasarjat, niin saa hieman haastavamman tehtävän, kun ensin järjestää kuvat ja sitten kertoo minitarinan. Tarinat linkittyvät ihanasti isoihin tapahtumakuviin! Jos jotain voisin toivoa lisää tähän Roihuseen, niin se olisi näihin kuvasarjoihin lauseenmuodostus kortit. Tein siis pieniä lisäyksiä omaan Roihuseeni, jotta myös kuvasarjoihin löytyi tarvittavat kuvat esim. ISÄ PAKETOI LAHJAN tai MUMMO KYLVÄÄ SIEMENET.
Erityisen maininnan haluan antaa käsitteille, joita Roihusessa on mietitty enemmän kuin ehkä päälle päin näyttää. Käsitekortteja tulee mukana iso kasa mm. värit, sijainnit, matemaattisen käsitteet, muodot, tunteet sekä vastakohdat ja yläkäsitteet. Lisäksi jokaiseen tapahtumakuvaan on upotettu käsiteharjoittelua ja käsitteet on listattu käyttöoppaaseen tapahtumakuvittain. Esimerkiksi kauppakuvasta löytyy vastakohdat kokonainen/puolikas, paljon/vähän, tyhjä/täysi, kevyt/painava, halpa/kallis. Ja tässä tosiaan vasta tämän kuvan vastakohdat.
Meillä asiakkaiden kesken kestolemppari on etsiä värinopan mukaan erivärisiä asioita tapahtumakuvasta kisaillen kumpi löytää enemmän. Muutamien isompien asiakkaiden kanssa olemme harjoitelleet käsitteitä kuten ensimmäinen, toinen, joka toinen jne. Näitä varten on ollut välillä työn takana löytää mielenkiintoista materiaalia. Onneksi kauppakuvasta löytyy nyt nämäkin käsitteet!
Sähköisen materiaalin esittely voisi olla oma erillinen postauksensa, koska siellä on aivan valtavasti tekemistä ja harjoiteltavaa! Tässä kuitenkin pieni katsaus lemppareista. Salainen kaveri -leikki on meillä ollut hitti etäpuheterapiassa. Tämä mukailee arvaa kuka -peliä, mutta Roihusten tyyliin. Kysymällä kysymyksiä selvitetään, kuka on salainen kaveri. ”Onko sillä vaaleat hiukset?”. Lähiterapiassa vastaavat merkinnät voi tehdä pyyhittävällä tussilla lamoinoidun tehtävän päälle.
Huomaathan, että jos käytät etäterapiassa Roihusten materiaaleja skannaten tapahtumakuvan. Saat käyttää sitä vain omaan käyttöön! Materiaalin jakaminen sähköisesti on käyttöehtojen vastaista. Kaikki varmasti ymmärrämme, että tapahtumakuvat ovat Roihusen ydin, joten ei jaeta niitä muille tai koteihin.
Lopuksi vielä yksi hitti eli ajatuskuplat! Roihusten paketissa on tapahtumakuviin liittyviä ajatuskuplia, joille pitää etsiä omistaja. Ihanan erilainen päättely- ja kuuntelutehtävä! Isomman koululaisen kanssa teimme saman tehtävän tyhjillä ajatuskuplilla, jolloin harjoitusta tuli myös kirjoittamisesta.
En olisi uskonut, mutta tämä Roihunen ylitti edeltäjänsä monipuolisuudellaan ja kattavuudellaan! Kerrontapainotus toi tähän lisäulottuvuutta roimasti, joten vaikka omistaisit jo aiemman Roihusten paketin, ei kannata tätä ihan heti ohittaa. Löytyykö sinulta jo tämä ihanuus? Kerro omat lempparitehtäväsi kommenteissa. Jos et vielä omista Roihusten materiaaleja, pidä silmät auki somessa – saattaa olla aiheeseen liittyvä arvonta tulossa! 🙂
Onpa ollut erilainen kevät nyt kaikilla ja moni puheterapeutti on joutunut hyppäämään etäkuntoutuksen pariin nopealla tempolla. Itse seuraan tilannetta sivusta (mutta mukana!), koska meidän elämää hallitsee 9 viikon ikäinen MiniTyyppi. Etäkuntoutus on ollut minun henki ja elämä viimeiset 6 vuotta, ja sitten tällaisessa poikkeustilanteessa jossa etä kasvaa räjähdysmäisesti, olenkin sivusta katsojana. On tämä vaikeaa, kun tietoa ja taitoa haluaisin jakaa, mutta tottakai MiniTyyppi menee ykköseksi! Mutta tästä johtuu Puhetta Terapeutista hiljaiselo nyt.
Kokosin tähän postaukseen etäkuntoutuksessa käytettäviä materiaalivinkkejä. Tarkoituksena on siis esitellä erilaisia materiaaleja, mitä etäkuntoutuksessa voi hyödyntää. Mukana on sekä ilmaiseksi ladattavia että maksullisia tehtäviä, ja linkkivinkkejä!
Perinteiset lelut ja pelit
Aloitetaan tutusta ja turvallisesta eli leluista. Käytän etäpuheterapiassa paljon konkreettisia leluja. Pääosin niin, että vain jommalla kummalla (asiakas tai terapeutti) on lelut, mutta välillä samat lelut ovat molemmissa päissä. Esimerkiksi pieni 3-vuotias asiakkaani löysi sattumalta saman lelubussin kotoaan, ja saimme loistavat leikit aikaiseksi. Minulla on aina käden ulottuvilla mm. isot tornipalikat, magneettionginta, jättinoppa, ahmattikäsinukke, leikkiruoat, erivärisiä huiveja ja purkkeja piilotusleikkeihin sekä sorminukkeja ja autoja ramppeineen. Asiakkaan päässä leluina voi olla ihan mitä mielikuvitus keksii, mutta toimivia esimerkkejä ovat legodublot tai pikkulegot, pikkueläimet ja -hahmot, nukke- ja ruokalelut, autot, pallot, ja palapelit. Näitä leluja hyödynnän siis suoraan kameralle näyttämällä.
Kun ottaa käyttöönsä myös dokumenttikameran, voi etäterapiassa käyttää melkein mitä vaan lähiterapiamatskua. Esimerkiksi muistipeli onnistuu, kun korttien taakse laittaa erilaiset tarrat. Nimeämällä tarran, asiakas voi valita mikä kortti käännetään. Kirjojen lukeminen onnistuu yhteisesti dokumenttikameran alla tai siihen voi levittää vaikkapa palapelin, josta asiakas sitten suullisesti kuvailemalla osallistuu palojen valintaan.
PDF-tehtävät
Kaikki lähiterapiasta tutut pelit ja tiedostot Boardmakerista valokuviin ovat käytettävissä etäkuntoutuksessa, kun ne muuntaa pdf-muotoon. Monissa etäohjelmissa on Ruudunjako-ominaisuus, jolloin tehtävät saa jaettua asiakkaan ruudulle. Lisäksi on mahdollista käyttää erilaisia etäohjelmien työkaluja ja pelata näitä ruudulla.
VINKKI: Adobe Readerillä voi myös tehdä merkintöjä ja siirrettäviä nappuloita pdf-tiedostoihin, jos etäohjelmassa itsessään ei ole näitä työkaluja!
Boardmaker-peli muunnettuna pdf-muotoon, ja lisätty pelinappulat Zoomin työkaluilla.
Paljon hyviä pdf-pelejä löytyy TeachersPayTeachers-sivuston kautta, kun hakee sanoilla ”no print/ no prep/ telepractice”. Alla muutama esimerkki. Osa Tpt -peleistä on maksullisia, mutta ilmaisia löytyy myös vino pino. Haasteena on löytää sellaiset, joissa englannin kieli ei haittaa pelin käyttöä meillä.
Kurkkaa myös esimerkki interaktiivisesta pdf-pelistä täältä. Nämä ovat tavallista pdf:ää fiinimpiä, koska sisältävät klikattavia kohtia.
Powerpoint-pelit
Powerpointia olen ennen etäkuntoutusta käyttänyt lähinnä virallisten koulutusmateriaalien tai esitysten tekemiseen. Ohjelma tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia etäkuntoutukseen animaatioiden ja liikuteltavien osien vuoksi. Esimerkiksi /l/-äänteen saa vaikkapa laskemaan liukumäkeä pitkin kohti alla odottavaa vokaalia, ahmatin suuhun saa katoamaan ruokakuvat tai kuvien taakse voi piilottaa yllätyksiä. Mielikuvitus on vain rajana! Ohessa muutama minun ppt-tehtävistäni.
Lataa lepakkopiilo-peli, jossa kurkataan kuvien alle ja etsitään piilotettu lepakko.
Boom-tehtävät
Boom-tehtävät ovat hienostuneempi versio Powerpoint-tehtävistä ja suurinta huutoa nyt USA:n etäpuheterapeuttien kesken. Boom-tehtävät ovat interaktiivisia tehtäväkortteja, joissa on sisäänrakennettuna tehtävän tarkistus. Eli tehtävä antaa palautteen, menikö oikein vai väärin. Boom-tehtäviä voi tehdä kuka tahansa, niitä voi ostaa, ja ne toimivat selaimessa oman Boom-tilin kautta, josta ne on kätevä jakaa etäohjelman ruudulle. Boom-tehtäviä voi hakea suoraan Boom-sivuston kaupasta tai TeachersPayTeachers-sivuston kautta. Olen testaillut ilmaisia Boom-tehtäviä ilmaistilin kautta. Täältä löytyy lyhyt esittelyvideo Boom-tehtävistä.
Nettisivustot
Internet on pullollaan erilaisia peli- ja tehtäväsivustoja, joita voi jakaa etäterapiassa ruudulle. Monet näistä ovat toki englanninkielisiä sivustoja, mutta niistäkin löytyy soveltuvia pelejä terapiassa käytettäväksi. Ihan vaikka perinteiset lautapelit digimuodossa soveltuvat moneen. Ja pieni suuri apu voi olla myös virtuaalinen noppa tai kiinnostava youtube-video. Tässä alla muutamia omia lemppareita.
VINKKI: Jos et halua, että sivuston äänet raikaavat omasta tietokoneesta, niin mykistä sivusto selaimen välilehdestä. Jos taas haluat äänen kuuluvan, voi joissakin etäohjelmissa valita ”Share computer sound”-vaihtoehdon.
Ne joilla, on iPad terapiakäytössä tietävät, että sen sisään saa mahtumaan kaikenlaista hyödyllistä. Näitäkin sovelluksia pystyy hyödyntämään etäterapiassa, mutta pienin rajoituksin. Kun iPadin peilaa tietokoneelle, sitä voi ohjata vain iPadistä painelemalla. Näitä ei siis pysty pelaamaan, niin että jakaisi hiiren asiakkaalle. iPad on tällöin vain peilattu, ei jaettu ruudulle. Monessa etäohjelmassa on kuitenkin muita työkaluja, joita pystyy hyödyntämään iPadin kanssa, esim. asiakas voi piirtää etäohjelman kynällä merkin siihen kohtaan minkä valitsee, tai mikäs sen parempi kerronnan harjoitus kuin selittää terapeutille, mitä haluaisi pelissä tehtävän seuraavaksi, ja terapeutti tekee. Muutamia suosittuja sovelluksia ovat esimerkiksi MyPlayHome, Toca Bocan sovellukset, Pikku Kakkosen sovellus ja Lukulumo-kirjasovellus. Kurkkaa täältä aiemmasta postauksesta, mihin kaikkeen MyPlayHome sovellusta sitä voi puheterapiassa käyttää.
Eri etäohjelmissa peilaus onnistuu eri tavoin. Zoom-ohjelmassa se sujuu suhteellisen helposti, kun iPad on kiinni joko samassa langattomassa nettiyhteydessä tai piuhan päässä. Ruudunjaosta voi tällöin vain valita iPadin jaettavaksi. Muissa etäohjelmissa voi joutua lataamaan koneelle erillisen ohjelman iPadin peilausta varten esim. AirServer.
Muunnellun todellisuuden työkalut
Olen aina ollut sitä mieltä, että etäkuntoutuksen ei tarvitsisi vain yrittää jäljitellä lähiterapiaa, vaan etäterapiassa voisi olla jotain ekstraa mitä ei lähiterapiassa pysty tekemään. Tällaisia ovat esimerkiksi muunnellun todellisuuden työkalut. Näillä voi esimerkiksi muuttaa oman videokuvan taustaa tai muunnella omaa videokuvaa. Ainakin Zoom-ohjelmassa on mahdollista vaihtaa taustakuvaksi mikä tahansa kuva, jolloin voidaan toteuttaa terapia vaikka viidakossa tai terapeutti voi istua lammen rannalla onkimassa harjoituskaloja. Tällöin kannattaa perehtyä green screenin käyttöön ja kurkata esimerkiksi USA:n puheterapeuttien FB-ryhmä aiheesta täältä.
Zoomissa taustakuva vaihdettu lastenhuoneeksi
Toinen tapa hyödyntää muunneltua todellisuutta, on esimerkiksi Snap Camera. Tietokoneelle ladattavan ohjelman avulla voi lisätä videokuvaan rekvisiittaa esim. hassun hatun tai terapeutti voi olla vaikkapa puhuva ananas!
Chromen laajennukset
Google Chrome -selaimeen saa kaikenlaisia laajennuksia, joista voi olla apua tai ainakin iloa etäterapiassa. Olen testannut ainakin erilaisia hahmoja hiiren kursorin tilalle sekä virtuaalista serpentiinä (confetti), joka toimii kivana palkkiona tehtävän jälkeen.
Confetti-laajennus
Lisäksi löytyy erilaisia työkaluja, kuten ruudun tapahtumien nauhoittamiseen soveltuva Screencastify. Suosittelen erityisesti Web Paint-laajennusta, jos käytössäsi on etäohjelma jossa ei ole annotaatio-työkaluja, kuten kyniä ja värejä. Web Paintin avulla minkä tahansa nettisivun ”päälle” voi piirtää ja käyttää työkaluja suoraan Chromen selaimessa.
Esimerkki Web Paint-laajennuksesta Google-kuvahaun ”päällä”
Jos tarvitset eri tiedostomuotoja, kokeile smallpdf-laajennusta. Tällä voi esimerkiksi tehdä pdf-tiedostosta muokattavan word-tiedoston! En lähde näistä lisäosista kertomaan sen enempää tässä postauksessa, mutta täältä löytyy hyvä video, jos Chromen lisäosat alkavat kiinnostaa.
Tässäpä siis erilaisia etäkuntoutuksen materiaaleja. Monenlaista voi siis hyödyntää etäterapiassa! Vinkkaa oma lempimateriaalisi kommenteissa tai kerro oliko kaikki tässä mainitut jo ennalta tuttuja.
Nyt on kaikki uutiset ja mielet täynnä koronavirusta ja sitä, miten se laittaa maailmaa sekaisin. Monet miettivät, miten voisivat toteuttaa omaa työtään etänä. Olemme puheterapeutteina onnekkaassa tilanteessa siinä mielessä, että puheterapiaa on mahdollista toteuttaa myös etänä. Siityminen etäkuntoutuksen pariin kuitenkin herättää paljon kysymyksiä ja pohdittavaa, varsinkin tällaisessa tilanteessa. Kokosin tähän postaukseen pikavinkkejä etäpuheterapiaan liittyen, ja vastauksia kysymykseen miten siirryn toteuttamaan etäpuheterapiaa.
Mitä etäpuheterapia vaatii terapeutilta?
Terapeutti tarvitsee tietokoneen, etäohjelman ja nettiyhteyden. Voi käyttää tavallista läppäriä tai pöytäkonetta. Etäohjelmia on lukuisia ja näissä on erilaisia ominaisuuksia. Avaan näitä seuraavassa kappaleessa hieman. Nettiyhteys on vielä kolmas osa, jota ilman ei etäkuntoutus toimi. Nettiyhteyksistä paras vaihtoehto olisi, että koneeseen olisi kytketty ethernet-piuha, mutta myös langaton WiFi usein toimii. Puhelimesta jaettu netti on kaikista epävarmin, mutta voi riittää perus videovastaanottoon. Internetyhteyden nopeus on yksi tärkeimpiä huomionarvoisia asioita etäkuntoutuksessa. Nopeuden voi testata osoitteessa nopeustesti.fi ja jokaisella etäohjelmalla on omat minimikriteerit toimivalle etävastaanotolle. Muuta teknologiaa kannattaa hankkia tarvittaessa esim. ulkoinen näyttö, ulkoinen kamera, ulkoinen mikrofoni ja/tai kaiutin.
Etäohjelmia on mm. Webex, Adobe Connect, Zoom, GoToMeeting sekä suomalaisia versioita kuten Solki live ja Navisec Health. Perusohjelmissa on videoneuvottelumahdollisuus eikä juuri muuta. Ruudunjako-ominaisuus mahdollistaa tehtävien jakamisen ruudulla kaikkien nähtäväksi. Ja näiden lisäksi ohjelmissa on erilaisia työkaluja, joilla voi tehdä harjoittelusta interaktiivista ja osallistaa asiakasta enemmän. Täältä voi katsoa vertailua ulkomaisten ohjelmien välillä.
Tärkein on ohjelman valinnassa muistaa, että suojaus on riittävä esim. FaceTime tai perus Skype eivät täytä etäkuntoutuksen suojausvaatimuksia. Lisäksi voi olla tarpeen päivittää palomuurit. Ohjelman valinnan jälkeen, tee etäohjelmaan tili ja tutustu ohjelman käyttöön. Monista etäohjelmista löytyy ohjevideoita netistä englanniksi.
Mitä etäkuntoutus vaatii asiakkaalta?
Asiakas tarvitsee sähköpostiosoitteen, tietokoneen ja internetyhteyden. Myös avustaja on usein tarpeen. Sähköposti tarvitaan tavallisesti etäohjelman kirjautumislinkin lähettämistä varten, vaikkakin joissain ohjelmissa on erilainen kirjautumismenetelmä esim. tunnukset, jotka annetaan asiakkaalle suoraan.
Tietokone on tarpeen, usein läppäri on helpoin vaihtoehto, koska siinä on jo sisäänrakennettuna kamera, kaiutin ja mikrofoni. Tarvittaessa asiakas voi hankkia lisälaitteita kuten mikrofonikuulokkeet tai paremman ulkoisen kameran, mutta nämä eivät ole välttämättömiä. Tabletin avulla asiakkaan onnistuu osallistua myös, tällöin videokuva on toki pienempi, ja ruudulla jaetut tehtävät voivat näkyä aika pienenä ja niitä voi olla hankalampi pelata pieneltä tabletin ruudulta. Puhelimen välityksellä saattaa etäkuntoutus onnistua, mutta tällöin en jakaisi ruudulla tehtäviä enkä tätä suosittelisi lähtökohtaisesti videokuvan pienuuden vuoksi.
Internetyhteys on tärkeä myös asiakkaan päässä. Mikäli toteutat etäkuntoutusta koululle tai muuhun laitokseen, kannattaa tarkistaa yhteistyössä että koulun tms. paikan palomuurit sallivat etäohjelman käytön. Nopeustesti kannattaa tehdä myös asiakkaan päässä. Testityhteys voi olla paikallaan ennen varsinaista aloitusta.
Asiakkaan kanssa olisi hyvä olla omainen tai muu aikuinen, esim. päivähoidon henkilö, etäkuntoutuksessa. Lasten kanssa tämä on usein jo turvallisuusasia ja välttämätöntä. Mikäli avustajana on perheenjäsen, kotiohjaus tapahtuu terapian ohella luontevasti.
Suositukset ja linjaukset etäkuntoutuksesta
Lähtökohtaisesti etäkuntoutusta voi toteuttaa, kun on lupa toteuttaa lähiterapiaa. Erillistä hyväksyntää ei tarvita enää edes Kelalta, kunhan asiakas itse suostuu etäkuntoutukseen. Kelan asiakkailla on huomioitava vakuutuspiirirajat, eli terapeutin ja asiakkaan tulisi olla saman vakuutuspiirin alla. Toki kuntien ja muiden maksajien kanssa täytyy sopia etäkuntoutuksesta, jos sitä ei ole sopimuksessa ennalta. Tähän koottu linkit ohjeisiin ja suosituksiin:
Tutkimusten mukaan etäkuntoutus soveltuu laajasti eri puheterapia-asiakkaille. Sitä ei voida häiriöryhmän tai diagnoosin perusteella sulkea pois, vaan aina tulee arvioida tapauskohtaisesti sen soveltuvuus. Käytännössä siis kannattaa kokeilla muutama kerta etänä, jolloin tietää miten etäkuntoutus asiakkaalle sopii.
Mistä saisin tietoa etäkuntoutuksesta?
Kelan etäkuntoutus -teos, jossa tarkasteltu etäkuntoutuksen tutkimuksia maailmalta ja annetaan suosituksia etäkuntoutuksen käytöstä kelan asiakkailla.
ASHA:n etäkuntoutus sivut -USAn puheterapeuttiliitolla on omat etäkuntoutuksen sivut, joilta löytyy paljon tutkimuksia, ohjeita ja lähteitä
Mitä materiaaleja voi etäkuntoutuksessa käyttää?
Tuttuja materiaaleja pystyy useimmiten hyödyntämään, kun ne skannaa koneelle sähköiseen muotoon. Etäohjelmasta riippuen käytössäsi voi olla ruudunjaon lisäksi työkaluja, joilla tehdä harjoittelusta ruudulla interaktiivista. Esim. Piirtää/värittää ruudulla tai tehdä pelinappulat noppapeliim siirrettäväksi.
Pinterest on pullollaan valmiita materiaaleja etäkuntoutukseen, suurin osa näistä on toki englanniksi mutta monet hyödynnettävissä myös suomeksi. Ja ainakin ideoita täältä saa! Kokeile hakusanoja: telepractice, slp, ”no print”.
Erilaiset nettipelit voivat olla mahdollisia etäohjelmasta riippuen. Suosikkejani ovat abcya, papunet ja oppi ja ilo. Unohtamatta Googlen kuvahakua ja youtube-videoita.
Linkkivinkkejä:
Tässä muutama video siitä, miltä etäpuheterapia näyttää:
Jäikö vielä kysymyksiä etäpuheterapiaan liittyen? Tai unohtuikoi jotain olennaista etäpuheterapiaan siirtyessä? Kommentoi alle ja yritetään tehdä halukkaille puheterapeuteille etäkuntoutukseen siirtyminen helpommaksi yhdessä!
Täällä päässä on ollut aika tiukka alkusyksy! Meillä Tyyppi on ollut sitä mieltä, ettei yötä kuulu nukkua kerralla putkeen, ja tätä on jatkunut melkein vuoden päivät. Eihän se tuossa mini-ihmisessä näy, mutta vanhemmista näkee kilometrien päähän tämän univajeen. Unen puutteessa sitä huomaa myös töiden kuormituksen vaikutuksen ja luovien ideoiden katoavan, monesta muusta tärkeästä aiheesta nyt puhumattakaan! Onneksi sai kesällä vähän ladata akkuja, ja aurinkoakin vielä näkyy. Ja onneksi ilmassa on myös pientä toivoa siitä, että joskus taas saisi nukkua koko yön. Kyllä uni on vaan tärkeää!
Sitten itse aiheeseen eli etäpuheterapian vinkkeihin. Teen asiakkaani tällä hetkellä suurelta osin etäkuntoutuksena, ja aina uusia puheterapeutteja siihen perehdyttäessäni huomaan, että etäpuheterapiaan soveltuvien tehtävien keksiminen ottaa alussa aikansa. Tulee kysymyksiä, kuten ”mitä materiaaleja voi etäpuheterapiassa käyttää?, ”pitääkö kaikki materiaalit laittaa vaihtoon?”, ”miten saada asiakas osallistumaan ruudun välityksellä?”. Tässä postauksessa kerron lempimateriaaleistani, joihin palaan jatkuvasti ja jotka koen motivoivan myös lapsia etäterapiassa. Nämä eivät kuitenkaan ole mitenkään lähiterapiasta poissuljettuja, eli yhtä hyvin voi napata omaan lähiterapiakassiinsa nämä vinkit.
Jos etäkuntoutus ei ole vielä tuttu asia, niin kannattaa tutustua tähän postaukseeni. Se sisältää perustiedot aiheeseen liittyen. Suomessa on käsittääkseni vielä aika pieni joukko puheterapeutteja, jotka toteuttavat etäkuntoutusta. Etäkuntoutus on lähtenyt laajenemaan nopeaa vauhtia sen jälkeen, kun Kela mahdollisti etäkuntoutuksen uudessa standardissaan ja pitää sitä nyt samanarvoisena kuin lähiterapiaa.
Kumpi ehtii ensin -korttipakat
Erilaiset korttipakat, jotka on helppo toteuttaa myös sähköisesti esim. Powerpointin avulla. Kerään yhteen vaikkapa /l/-sanoja, jokainen omalle dialleen Powerpointiin ja väliin lisään ”toimintakuvia” kuten kiikarit tai jänis. Toimintakuvan osuessa kohdalle, pisteen saa se, joka ensin tekee kuvaan liittyvän tehtävän, esimerkiksi nostaa sormistaan pupun korvat itselleen. Vaatii keskittymistä ja tarkkaavaisuutta, ja tuo kivan kisailun drillitehtäviin!
Piirrä tai väritä ohjeen mukaan
Tämä ei juuri poikkea lähiterapiassa toteutetusta ohjeen mukaan toimimisen tehtävästä, paitsi että tehtävä pitää joko lähettää toiseen päähän tulostettavaksi tai toteuttaa ruudun työkalujen avulla. Terapeutti antaa ohjeen ja asiakas piirtää/värittää sen mukaan. Harjoittaa monia osa-alueita kuten muistia, kuuntelua, käsitteitä, kuullun ymmärtämistä. Toimii myös kotitehtävänä! Täältä esimerkiksi yllä näkyvä ilmaiseksi ladattava väritystehtävä. Vinkki: isompien lasten kanssa valmiisiin pohjiin on piirretty itse keksimiä hassuja juttuja, kuten kissan korvat ihmiselle!
ABCYA -nettisivusto
abcya.com on lähtökohtaisesti amerikkalainen pelisivusto, joka sisältää satoja ilmaisia nettipelejä. Tätä sivustoa voi käyttää etäterapiassa todella monipuolisesti, esimerkiksi make a pizza -ruokapeli on monen lemppari ohjeiden kertomiseen ja ohjeen mukaan toimimiseen. Toisaalta, esimerkiksi dress for the weather -pukemispeliä voi hyödyntää mihin tahansa tehtävään motivoimaan harjoitusten lomassa. Mainokset sivustossa hieman häiritsevät, mutta sisällön koen silti niin hyödylliseksi etten niiden vuoksi ole käyttämättä. Mainokset saa pois kokonaan ostamalla jäsenyyden.
Postilaatikkoluokittelu
Ne, jotka ovat lukeneet blogiani, tietävät, että tämä on yksi minun suosikki lähiterapiakassissani. Perinteisestä luokittelutehtävästä voi vilkaista kuvan täältä postauksesta. Pitihän tämä tehtävä siis saada siirrettyä myös sähköiseen muotoon, joten Powerpoint apuun, ja voidaan jatkaa yläkäsitteiden mukaan luokittelua hiiren klikkauksella. Ruudulla siirretään alarivistä kuva oikean postilaatikon päälle. Harjoittaa mm. sananlöytämistä, vahvistaa sanavarastoa sekä erojen ja yhdistävien tekijöiden pohtimista.
Litistä lause
Mikäli asiakkaan päässä on mahdollista käyttää materiaaleja, niin muovailuvaha on sellainen, millä saa lapsiasiakkaat keskittymään pöydän ääreen. Kuvan tapaan muovailuvaha palloja litistetään lauseen sanojen ”päälle”. Mitä pidempi lause, sitä enemmän kivaa litistettävää. Olen tässä käyttänyt apuna myös omaa lausetuki-liuskaani, jolloin lapsi itse luo lauseen ”kuka tekee mitä missä”.
Simon’s cat -kissavideot
Nämä ovat kivoja lyhyitä youtube-videoita Simon-kissasta, jolle tapahtuu yleensä jotain hassua tai epäonnista. Videoissa ei ole puhetta, joten ne toimivat täällä Suomessakin. Olen käyttänyt tätä kivaa välipalaa uudelleenkerrontaan ja kysymyksiin vastaamiseen ja päättelyyn. Youtubea käyttäessä kannattaa aina ensin katsoa itsekseen, mitä video sisältää!
Mikä on sinun lempitehtäväsi puheterapiassa? Sellainen luottomateriaali, johon palaat säännöllisesti? Jaa se tänne kommentteihin, oli se sitten lähiterapiamatsku tai etäpuheterapiaan soveltuva tehtävä.
Onpas mukava istua sisällä suojassa tuolta kylmältä tuulelta, mikä ulkona puhaltaa. On ollut varsin työntäyteinen syksy ja sen lisäksi meillä on sairasteltu ihan liikaa. Onko muillakin ollut yli kuukauden kestänyttä yskää? Ei kiitos! On ollut varsin kivaa lisätä vähän asiakkaita, kun olen vihdoin taas täysipäiväisesti töissä. Lisäksi kotirintamalla on saanut huomata, että omakotitalossa on kyllä aina jotain pientä puuhaa tehtävänä, varsinkin kun viime hetkillä tehtiin pihatöitä ja sormet palellen laitettiin siirtonurmikkoa!
Nyt jatkuu Puhetta Terapeutista testaa -sarja, jossa tutustun yhteistyötahojen erilaisiin materiaaleihin. Mainittakoon tähänkin alkuun, että valitsen itse materiaalit mihin tutustun ja kirjoitan niistä vain omia ajatuksiani ja havaintoja. Tämä osa onkin joutunut odottamaan, mutta eikös hyvää kannatakin odottaa?! 🙂
Kyseessä on siis Roihusten arjessa -materiaali, joka on monipuolinen kommunikoinnin ja kielellisten taitojen tukemisen paketti. Roihusten arjessa -materiaali on Kipinäkeskuksen puheterapeuttien taidonnäyte. Roihusten kuvituksesta saamme kiittää Nadja Sarellia. Kipinäkeskus ystävällisesti lähetti minulle arvostelukappaleen materiaalista!
Roihusten materiaali on tarkoitettu kielellisten taitojen, sanavaraston ja kommunikoinnin kehityksen tukemiseen. Roihusten perhe on paketin ydin, jonka ympärille on luotu löyhä tarina materiaaleja ajatellen. Perheeseen kuuluu 5-vuotias Oona, isoveli Otto, pikkuveli Aapo ja isä ja äiti. Perheellä on Eppu-koira, ja naapurissa asuu mummi. Voisin kuvitella, että paketista on hyötyä ainakin varhaiskasvatuksessa, suomi toisena kielenä opiskelussa, erityisopetuksessa sekä puheterapiassa. Varmasti löytyy myös sellaisia perheitä ja vanhempia, jotka saavat tästä paketista apua kielellisten taitojen harjoitteluun.
Roihusten arjessa -pakettia avatessa tuntui kyllä ihan joululta. Niin paljon sisällä oli ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Mielestäni Roihusen ”juttu” ovat 6 kpl suuria A3-kokoisia arkikuvia, jotka ovat erilaisista Roihusten perheen arkitilanteista, kuten ruokailusta, olohuoneesta tai päiväkodista. Näiden arkikuvien ympärille koko materiaali rakentuu kuvakorttien, kerrontakorttien, toimintataulujen ja erilaisten tehtävien ja pelien avulla. Materiaali on valmiiksi järjestetty selkeästi pusseihin ja sadat pikkukortit on koodattu niin, ettei haittaa vaikka kaikki menisivätkin sekaisin jossain vaiheessa. Esimerkiksi jos sattuisi käymään niin, että 2-vuotias löytyy korttipinon keskeltä. Ja mikä parasta, mukana on muistitikku, jossa on kortit, toimintataulut ja tehtävät sähköisessä (ja muokattavassa!) muodossa!
Minulla oli testijoukoissa mukana 2-vuotias Tyyppi sekä oma asiakaskuntani, joka koostuu noin 3-8-vuotiaista lapsista. Ihastuin heti alussa arkikuvien käyttömahdollisuuksiin! Taustakulisseissa hääräävä Tyyppi lähti spontaanisti kertomaan ja kyselemään arkikuvista, ja halusi plärätä ne kaikki läpi. Itselleni tuli mieleen lukuisia ideoita kielellisistä tavoitteista, mitä niiden varassa voisi harjoitella; ymmärtämistä, kerrontaa, sanavarastoa, käsitteitä, kielioppia, kysymyssanoja… Ja siis tarkoitan vasta pelkästään arkikuvia, jotka ovat vain murto-osa Roihusten paketista!
Jokaiseen arkikuvaan liittyy kerrontakortit ja PCS-kuvat. Yksinkertaisimmillaan tehtävänä voisi olla, että pikkukuvat etsitään isosta arkikuvasta tai käytetään niitä sellaisenaan nimeämisen harjoitteluun. Kerrontakuvat ovat irrallisia osia isosta arkikuvasta, ikään kuin leikattuja paloja siitä. Kuvakortit ovat puolestaan PCS-kuvia arkikuvan asioista ja toiminnoista. Lisäksi on vielä toimintataulut, jotka sisältävät ydinsanastoa jokaisesti arkikuvasta. Toimintataulujen avulla on helppo harjoitella lausetasoista ilmaisua kuvin tuettuna. Niin ja ydinsanaston harjoittelua varten on vielä valmis harjoitteluohjelmakin. Kun kerrontakuvat leikkaa irti, niin kaikki muu onkin käyttövalmiina! Tämä on mielestäni suuri plussa, ettei esimerkiksi 347:ää PCS-kuvaa tarvitse alkaa leikkaamaan itse!
Materiaalit yllä olisivat jo olleet vallan mainio paketti, mutta Roihunen sisältää lisäksi hurjan määrän tehtävä- ja leikki-ideoita kielelliseen harjoitteluun välineiden kera. Laatikosta löytyy mm. kärpäslätkä ja kärpäskortit, magneettionki ja klemmarit ongintaa varten, erilaiset nopat ja pussi pussileikkeihin. Eikä tämä ole edes kattava lista! Muistitikulta löytyy myös tulostettavia noppapelejä jokaiseen arkikuvaan liittyen ja tehtäviä, joita voi antaa vaikkapa puheterapiasta kotitehtäväksi. Käyttöoppaassa on 13 erilaisia harjoitusideaa ja niihin erilaisia soveltamisvinkkejä. Esimerkiksi kuvien vierittely, jossa laitetaan auton kyytiin pcs-kuva ja lähetetään se kaverille samalla kun nimetään tai kerrotaan kuvasta. Kipinäkeskuksen nettisivuja lainatakseni: valmiit ideat ja materiaalit vaikka koko vuodeksi!
Puhetta Terapeutin kulisseissa lemppariksi osoittautuivat onginta- ja värinoppapeli. Ongintatehtävä toteutettiin laittamalla klemmarit kuvakortteihin, onkimalla ne ja etsimällä vastaavat kuvat arkikuvasta. Värinoppapelissä heitettiin värinoppaa ja etsittiin nopan värin mukaisia asioita arkikuvasta. Nämä tehtävät kehittävät esimerkiksi sanavarastoa, värisanoja, lukumääräsanoja ja kysymyssanoja. Asiakkaiden kanssa lempparitehtävät löytyivät kärpäslätkäpelistä sekä ahmattimummosta. Kärpästen kuvien taakse laitetaan kuvakortteja, ja aina kun lätkäisee kärpäsen, saa kurkata mitä kärpänen on syönyt. Vastaava kuva etsitään arkikuvasta, ja kerrotaan kaverille lausemuodossa toiminnosta tai esineestä, tarvittaessa toimintataulua apuna käyttäen. Ahmattimummo tulee lähes valmiina (vaatii pienen askartelun) Roihusen paketin mukana. Mummolle syötetään valittuja kuva- tai kerrontakortteja, esimerkiksi luokitellen ”tänään mummo haluaa syödä vain vaatteita”. Syöttämishahmot ovat aina pop!
Tätä pakettia on kyllä pakko suositella! Tekemistä riittää eri ikäisille ja eri makuun. Materiaalia voi hyödyntää niin ryhmässä kuin kahdenkesken. Itse olen käyttänyt tätä pääosin etäpuheterapiassa, joten siihenkin materiaali soveltuu vaikka lähtökohtaisesti onkin tarkoitettu lähitapaamisiin. Tehtävien muokkaamismahdollisuus on virkistävä uusi ominaisuus! Mikäli on käytössä Boardmaker-kuvaohjelman lisenssi, voi muokata lähes kaikkia valmiita kortteja ja tehtäviä sopivaksi. Suuri plussa on myös se, että paketissa on kaikki lähes valmiina käyttöä varten, eikä tarvitse metsästää tehtäviin tarvittavia tavaroita ja materiaaleja ympäriinsä. Reissaavan terapeutin unelma, kun kaikki on samassa salkussa! Materiaalit on mukavasti järjestetty pikkupusseihin eivätkä mene siis heti sekaisin. Omaan makuun pienimmät pussit olivat kylläkin liian pieniä, ja tuntui tuskastuttavalta saada kortit niihin mahtumaan. Siirryin siis kumilenksujen käyttäjäksi kuvakorttien kohdalla. Muita heikkouksia paketista onkin vaikea keksiä, toiveita ja lisätehtäväideoita taas vilisee mielessä hurja määrä.
Tätä pakettia on kyllä pakko suositella!
Kipinäkeskus muuten järjestää koulutuksia Roihusten materiaalin käytöstä ja Facebookissa on myös ryhmä, jossa voi jakaa ideoita ja kokemuksia Roihusten paketin tehtävistä. Jos satut jo olemaan Roihusten perheen käyttäjä, ja kaipaat jotain uutta, Kipinäkeskukselta on tulossa jatkoa materiaaliin jo marraskuussa, kun he julkaisevat uuden Roihusten harrastukset paketin!
Kirjoitin alunperin megapitkän postauksen Roihusten innoittamana, mutta päätinkin jakaa sen kahtia esittelyyn ja käytännön vinkkeihin. Tulossa siis pian osa 2, jossa käytännön vinkkejä (Kipinkeskuksen ja omiani sulassa sovussa).
Olen viimeisen vuoden aikana sukeltanut aivan uuteen ja ihmeelliseen maailmaan, nimittäin etäkuntoutuksen saloihin. Ensipuraisun aiheeseen sain viime syksynä, kun kävin hakemassa oppia Yhdysvalloista etäkuntoutuskoulutuksesta. Sen jälkeen homma on vienytkin enemmän tai vähemmän mukanaan. Olen ollut töiden puolesta mukana kehittämässä etäkuntoutuksen käytäntöjä sekä järjestämässä aiheesta seminaaria. Lisäksi keväällä aukesi mahdollisuus osallistua KELA:n tutkimusprojektiin aiheesta. Jänskää!
Yllättävintä tässä oppimisprosessissa on ollut se, että monessa maailman kolkassa etäkuntoutus on puheterapiassa jo vuosia ellei vuosikymmeniä vanha juttu. Suomessa siitä kuulee kovin vähän ja uskallan nyt ääneen ihmetellä, miksei se ole Suomessa ottanut vielä laajemmin tuulta alleen?
Yritän tässä antaa lyhyen intron aiheesta puheterapian näkökulmasta, mutta käsittelen tätä varmasti myös jatkossa (sillä tietoa ainakin tästä aiheesta on ehtinyt kertyä!)
Mitä on etäkuntoutus?
Etäkuntoutuksella tarkoitetaan pääsääntöisesti videovälitteistä puheterapiaa. Käytännössä asiakas on omalla tietokoneellaan ja puheterapeutti omallaan samanaikaisesti. Internetin ja videoyhteyden avulla molemmat osapuolet näkevät ja kuulevat toisensa maantieteellisestä etäisyydestä välittämättä. Lisäksi monilla etäohjelmilla on mahdollista yhteisen ruudun avulla jakaa tehtäviä, tehdä yhdessä harjoituksia tai vaikka pelata online-pelejä, jotka soveltuvat puheterapiaan. Tämä onnistuu siis interaktiivisesti niin, että asiakas pystyy vaikuttamaan ruudun tapahtumiin. Puheterapian etäkuntoutus voi olla arviointia, ohjausta, konsultointia, yksilö- ja ryhmäkuntoutusta tai seurantaa.
Joidenkin määritelmien mukaan etäkuntoutukseen lasketaan mukaan myös puhelinyhteys ja ajasta riippumattomat menetelmät, kuten sähköposti, perinteinen posti tai kotona toteutettu tietokoneharjoitteluohjelma, josta puheterapeutti voi seurata asiakkaan edistymistä.
Missä etäkuntoutusta toteutetaan?
Oma kokemukseni on, että etäkuntoutusta voidaan toteuttaa missä vain kunhan saatavilla on riittävä internet-yhteys ja laitteet. Minimissään tarvitaan tietokone, kaiuttimet ja mikrofoni sekä internet-yhteys ja jokin etäohjelma. Etäkuntoutukseen soveltuvia ohjelmia on lukuisia, joista osa on ilmaisia (esim. Skype) ja osa maksullisia (esim. videoneuvotteluohjelmistot tai videoneuvottelulaitteistot). Tärkeintä tässä vaiheessa on pitää mielessä salassapito ja turvallisuus, jos ajatuksena on hyödyntää ohjelmaa etäkuntoutuksessa. Samat säännöt ja lait salassapidosta pätevät kuin perinteisessä kasvokkain tapahtuvassa terapiassakin.
Asiakas voi olla siis omassa kodissaan, päiväkodissa, koulussa, laitoksessa tai vaikkapa ulkomailla!
Kenelle etäkuntoutus sopii?
Kokeilemalla se selviää! Tämän ohjeen sain Yhdysvaltojen koulutuksessa ja allekirjoitan sen täysin. On selvää, ettei etäkuntoutus sovellu kaikille, koska me kaikki olemme erilaisia. Tiettyjä asiakasryhmiä en lähtisi kuitenkaan diagnoosin perusteella sulkemaan pois, sillä kokeilut ja tutkimukset ovat osoittaneet, että siinä voi mennä pieleen. Kokeiltuja ja tutkittuja asiakasryhmiä ovat mm. viivästyntyt puheen ja kielen kehitys, lukitaidot, kuullun hahmottamisen ongelmat, puheilmaisun ja/tai ymmärtämisen ongelmat, artikulaatiohäiriöt (HOX, suomalainen gradukin tehty aiheesta!), afasia, apraksia, dyspraksia, nieleminen, huuli-suulakihalkiot, autismin kirjon häiriöt, kuulovammat, ääniterapia ja niin edelleen.
Etäkuntoutuksen on todettu olevan yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus!
Voisi esimerkiksi luulla, että ruudun edessä istuminen olisi todella haastavaa tarkkaavuus- ja keskittymishäiriöisille lapsille, MUTTA kokeiltaessa tietokoneen äärellä tapahtunut harjoittelu onkin motivoinut lapsen paikoilleen, sillä etäkuntoutus on niin intensiivistä yhteisellä ruudulla. Toisena epäilevien mieleen voisi nousta autismin kirjon häiriöt, koska eihän se ole luonnollista vuorovaikutusta ruudun välityksellä. MUTTA tässäkin tapauksessa on huomattu, että autistisen ihmisen voikin olla helpompi olla kontaktissa ja harjoitella haastavia taitoja nimenomaa ruudun välityksellä, sillä suora vuorovaikutus voi olla liian kuormittavaa.
Erityisesti lasten, mutta usein myös aikuisasiakkaiden, kohdalla tärkeään rooliin nousee e-avustaja (eHelper) eli aikuinen, joka on etäkuntoutuksen ajan mukana asiakkaan kanssa. Hänen tehtävänsä on toimia yhteyshenkilönä sekä auttaa esimerkiksi teknologian, aikataulutuksen, materiaalien kanssa sekä asiakkaan huomion suuntaamisessa ja turvallisuuden ylläpitämisessä. E-avustajan mukanaolo voi tehdä suurenkin merkityksen taitojen vakiinnuttamiseen arkeen ja oppittujen taitojen käyttöönotossa.
Miksi etäkuntoutusta?
Miksi pitäisi jaksaa innostua tällaisesta uudesta tavasta tarjota puheterapiaa? Suurin hyöty on ehdottomasti saatavuus ja etäkuntoutuksen avulla voitaisiin tasata puheterapeuttien resursseja ympäri Suomen ja mahdollistaa kuntoutus useammalle puheterapiaa tarvitsevalle. Ajansäästö on merkittävä niin terapeutin kuin asiakkaan (ja hänen perheen) näkökulmasta. Kenenkään ei tarvitsisi ajaa pitkiä välimatkoja saadakseen kuntoutusta eikä esimerkiksi vanhempien tarvitsisi olla töistä pois saadakseen lapsensa puheterapiaan. Parasta on että, etäkuntoutuksen on todettu olevan yhtä vaikuttavaa (ellei jopa tehokkaampaa) kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus! Osa tutkimuksista on päätynyt siihen tulokseen, että etänä käyntejä tarvittiin vähemmän ja/tai tavoitteet saavutettiin nopeammin. Ja kun kaiken tämän sitoo vielä nätisti pakettiin, niin puhutaanhan tässä myös niistä kallisarvoisista euroista eli mahdollisista kustannussäästöistä.
Etäkuntoutuksen avulla voitaisiin tasata puheterapeuttien resursseja.
Etäkuntoutus tuo mukanaan myös haasteita. Suurimpana näistä ovat varmasti tekniset pulmat, mitkä ovat onneksi vähenemään päin sillä nykyään internet-yhteydet ovat kautta maan riittäviä moiseen touhuun. Ulkomailla suureksi haasteeksi on muodostunut lainsäädäntö ja maksavan tahon löytyminen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki vakuutusyhtiöt eivät miellä puheterapian etäkuntoutusta korvattavakseen. Suomessa taas etäkuntoutus on vielä niin uutta, että asenteet ja ennakkoluulot sekä tekijöiden löytyminen tässä vaiheessa tuottavat haasteita, mutta valoa on näkyvissä tunnelin päässä, sillä esimerkiksi KELA on ottanut jo askeleen kohti verkkokuntoutusta ja etäkuntoutuksen tarkastelemista.
Monia varmasti kiinnostaisi tietää onko olemassa jotain ohjeistuksia ja säädöksiä etäkuntoutuksen käytöstä. Koska etäkuntoutus on (varsinkin puheterapian osalta) vielä aika uusi ilmiö Suomessa, näitä ei valitettavasti vielä ole. Tietääkseni Puheterapeuttiliittokaan ei ole ottanut kantaa etäkuntoutuksen käytöstä Suomessa, joten siksi viittaan Yhdysvaltojen vastaavaan eli ASHA:n (American Speech-Language Hearing Association) kantaan. ASHA:n mukaan etäkuntoutus on soveltuva menetelmä puheterapian tarjoamiseen, sillä sen vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on julkaisuja jo yli 20 vuoden ajalta. ASHA:n sivuilta on löydettävissä paljon vaikuttavuustutkimuksia ja ohjeita etäkuntoutuksen käyttöön.
Kyllähän tällainen uusi tapa toteuttaa kuntoutusta vaatii vähän aivojen nyrjäyttämistä uuteen asentoon, mutta oma kokemukseni on ollut lähinnä innostava, opettavainen ja mukaansatempaava!
Täältä löytyy muutamia hyviä linkkejä ja tutkimuksia aiheesta:
