Skip to main content

Puheterapeutti goes Ikea

Mistä tunnistaa liikkuvan terapeutin? Se on sininen ja sinne mahtuu paljon tavaraa? Ikean kassi!

Kävin kiertelemässä Ikean ihmeellisessä maailmassa. Reissun tarkoituksena oli alunperin kodin sisustaminen, kun pesuhuoneeseen piti löytää jokin järkevä suihkuhylly ja uusi lattiamatto. Vaatehuoneen siivouksen myötä (joka antanut odottaa liian monta vuotta!) tuli tarve myös säilytyslokeroille. Lasten leluosastolla puheterapeutti-Johanna kuitenkin työnsi nenänsä vapaa-ajan ostosreissulle mukaan. Huomasin hypisteleväni leluja miettien mihin terapiatarkoitukseen niitä voisi hyödyntää. Siispä tähän blogipostaukseen poimin Ikea-tuotteita, mitä olen hyödyntänyt puheterapiassa. Tämä ei ole siis sponsoroitu blogiteksti, vaan ihan omasta tahdosta ja ideasta syntynyt 🙂

Dinosaurus-käsinukke on ylittänyt odotukseni moninkertaisesti! Tämä kaveri kuuluu syötettävien lelujen kategoriaan, joka on jo tässäkin blogissa todettu loistavaksi leikiksi. Dinosaurus on syönyt erilaisia ruokia, äännekortteja, pikkueläimiä ja vaikka mitä muuta. Dinosauruksella on päiviä, kun se tykkää vain punaisista ruoista ja sylkee muut ruoat pois. Ei ole paljon hauskempaa tapaa harjoitella luokittelua 🙂 Dinosauruksen kieltä voi myös käyttää havainnollistamaan kielitemppuja, vaikka se ei varsinainen artikulaationukke olekaan. Myös erilaiset verbiharjoitukset ovat olleet motivoivia, kun lapsi pääsee opettaamaan ja mallittamaan dinosaurukselle toimintasanoja, kuten hyppiä, juosta, istua jne.

Ikean junarata on ollut kovassa käytössä aloitteiden ja syy-seuraus-suhteen harjoittelemisessa sekä PRT-treeneissä. Seuraavan palan lapsi saa vasta, kun on ottanut katsekontaktin tai pyytää sitä sanallisesti. Junaradalle myös ilmestyy kaikenlaisia esteitä, kuten huolimattoman puheterapeutin käsi, jotka lapsen pitää pyytää siirtämään pois junan tieltä. Junalle on myös rakennettu matkan varrelle asemia, joissa pitää suorittaa jokin tehtävä ennen etenemistä.

Reissaavalle puheterapeutille Ikeasta löytyy myös hyvä peili. Peilissä on mukavasti lokeroita tehtäville tai yllätyksille ja ovet, jotka suojaavat pahimmilta kolhuilta matkaavan terapeutin laukussa. Suosittelen tunnetaitojen ja suun motoriikan harjoittelijoille!

Kuuntelutaitojen harjoitteluun olen käyttänyt Ikean riippuvaa säilytyslokerikkoa. Minulla on ollut käytössä sammakko-versio, jossa on 3 tasoa ja jota olen käyttänyt käsitteiden harjoitteluun, kuten ylin, keskimmäinen ja alin. Joku kollegoista aikoinaan vinkkasi monitasoisten säilytyslokeroiden käyttöön idean: jokaisessa tasossa on jonkun hahmon, esimerkiksi nallen, koti ja hahmoille viedään yllätyksiä tarkasti ohjeita kuunnellen.

Ikean lasten ruokailu -osastolta löytyy luokittelutehtäviin materiaalit; eriväriset kipot, mukit ja ruokailuvälineet. Olen käyttänyt helppona luokittelutehtävänä niin, että yhdistetään samanväriset astiat toisiinsa. Taitavampien lasten kanssa tarkan kuuntelun tehtävänä näillä välineillä saa aikaiseksi pitkiä ohjeita, kuten ”Anna nallelle punainen haarukka ja laita omenoita keltaiselle lautaselle”

Itse käytän aika paljon noppapelejä erilaisten harjoitusten motivaattoreina. Vaihtelua saa esimerkiksi Ikean isolla pehmonopalla ja päästään pöydän äärestä vähän liikeellekin! Kokonsa puolesta tämä ei ole tosin paras materiaali liikkuvan puheterapeutin kassiin..

Sorminukkeja opin hyödyntämään edellisessä työpaikassani, kun kollega käytti kielellisen tietoisuuden harjoituksissa hahmoja, joille jaettiin lahjoja. Esimerkiksi Leo-leijonalle annetaan kaikki /l/-äänteellä alkavat sanat ja Kalle-kilpikonnalle /k/-äänteellä alkavat sanat.

Tässäpä omia materiaalikokemuksia ja -ideoita à la Ikea. Lista ei missään nimessä ole kattava, joten nyt vinkit jakoon muistakin Ikea-aarteista!

Kuvat: ikea.com

Mikä ihmeen PRT?

Pidin tänään PRT-ohjauksen pitkästä aikaa. Oli kutkuttavaa kertoa menetelmästä ihmiselle, joka oli jo aiemmin nähnyt menetelmän toimivan ja uskoi sen ”taikaan” – puhumattomasta aggressiivisesta lapsesta löytyi lausein kommunikoiva tasapainoinen lapsi.

Mutta peruutetaan vähän ja palataan muutama askel. Siis mikä ihmeen PRT?

Kun aloitin puheterapeuttina autismin maailmassa, minulla oli kova kiinnostus siihen, mutta yllättäen ei kokemusta. Muutamat asiat piti oppia kantapään kautta kokeillen. Tiesinhän minä koulun penkiltä lähtiessäni, että aloitteista kaikki kommunikointi lähtee, mutta miten sitä käytännössä harjoiteltiin? Ei minun koululainen asiakkaani halunnutkaan rusinoita, toinen kaveri tylsistyi saippuakupliin ja kalapelissä onki olikin vaarallinen. Apuva, mitä sitten tehdään?! Onneksi vastaan tuli PRT-ohjaajakoulutus, josta sain paljon ahaa-elämyksiä, vinkkejä ja käytännön harjoittelua autismin parissa.

Harjoittelu PRT:ssä tarkoittaa leikkiä, joka lähtee lapsen omista mielenkiinnonkohteista ja aloitteista.

PRT eli Pivotal Response Training on luonnolliseen oppimiseen perustuva menetelmä, joka pohjautuu sovellettuun käyttäytymisanalyysiin (ABA). Se on ensisijaisesti kehitetty autismin kirjon häiriöiden kuntoutukseen USA:ssa 1970-luvulla. Harjoittelu PRT:ssä tarkoittaa leikkiä, joka lähtee lapsen omista mielenkiinnonkohteista ja aloitteista. Tarkoituksena on keskittyä kuntouttamaan ydinalueita lapsen kehityksessä, kuten motivaatiota ja huomiokykyä. Nämä puolestaan luovat pohjan ja vaikuttavat myönteisesti muihin taitoihin esimerkiksi kommunikaatioon ja käyttäytymiseen.

Perusajatus PRT-menetelmässä on se, että lapselle annetaan malli oikeasta kommunikointitavasta liittyen hänen mielenkiinnonkohteisiinsa. Esimerkiksi lapsi haluaa saippuakuplat, niin lapselle tarjotaan malli niiden pyytämiseen ”saippuakuplat”. Kun lapsi toistaa sanan ”saippuakuplat”, hän saa palkkioksi haluamansa saippuakuplat.

Aika simppeliä, eikö?

Mutta tätähän sitä tulee tehtyäkin tietämättään, että kyse on mistään menetelmästä! PRT:ssä kuitenkin on kokeilun kautta löydetty juuri se toimiva tapa päästä haluttuun tulokseen ja se sisältää hyviä vinkkejä onnistumiseen. On tärkeää esimerkiksi tietää mitä tehdä, jos kaikki ei mene toivotulla tavalla tai miten lapsi saadaan kiinnostumaan mistään tarpeeksi pitkäksi aikaa?

Yksi hyvä puoli menetelmässä taitaa olla se, että sen voi toteuttaa arjessa. Oven avaaminen tai pastillin saaminen voivat olla kuntoutustuokioita. Toteuttajina ovat usein lapsen vanhemmat ja lähipiiri, jolloin lapsi ”harjoittelee” pieniä hetkiä monta kertaa päivässä (se mahdottomalta tuntuva terapeuttien toive!) Toinen asia mistä itse pidän on se, että yrityksestäkin palkitaan. Lapsen ei tarvitse osata juuri oikeaa sanaa, aluksi äännähdys tai tavu riittää. Niin ja tärkeintä harjoittelussa on ilo!

Mun mielestä PRT on huippu, koska siinä leikitään!

Mun mielestä PRT on huippu, koska siinä leikitään! Puheterapeuttina on tottunut jossain määrin strukturoimaan tehtäviä ja tekemistä etukäteen, mutta tässä lapsi määrää ja minä mukaudun. Mä olen ihan kääntynyt PRT-uskoon. Kun jossain vaiheessa tapahtuu se ”hoksaamishetki”, voi melkein kuulla kuinka lapsen aivoista kuuluu ”klik” – eli se hetki kun lapsi hoksaa, että sana = ihana lemppariasia. Sitten onkin taivas rajana!

PRT on varsinkin Amerikassa hyvin tutkittu menetelmä, ja Suomessakin tutkimusta on tehty jonkin verran. Tulokset ovat kannustavia, sillä monet tutkituista puhumattomatista lapsista ovat löytäneet kielellisen ilmaisun. Lisäksi menetelmällä on ollut positiivisia heijastevaikutuksia myös sosiaalisiin taitoihin, leikkitaitoihin ja kommunikaatioon kokonaisuudessaan.  ASHA:n sivuilta löytyy PRT-tutkimuksia http://ncepmaps.org/autism/tx/cognition-language/pivotal-response/.

PRT:n oppien jälkeen mun autismikuntoutus on hieman muuttanut suuntaansa. En ole rajoittunut enää rusinoihin ja saippuakupliin (vaikka niilläkin on paikkansa), vaan lapset ovat laajentaneet terapiamateriaalia ja tapaa miten ajattelen kuntoutuksesta. Kerran vein mukanani mm. äänipalapelin, laulavan tornin, junaradan ja ties mitä muuta tarjolle. Arvatkaapas millä me leikittiin? Kaulahuivilla ja Pirkka-lehdellä.

Onko lukijoissa muita PRT-menetelmästä innostuneita? Onko PRT tuttu vai uusi juttu sinulle?

Lisää tietoa aiheesta löytyy ainakin http://www.prtkuntoutus.fi/ ja http://www.honkalampisaatio.fi/fi/palvelut/fondo+kuntoutus-+ja+ohjauspalvelut/toimintayksikot/prt-keskus/

#DoWhatYouBelieveIn

 

DIY – Ahmatti

Tämä on Ahmatti, desing ja toteutus by Johanna 😀

Tässä yksi ideani, joka lähti siitä kun löysin pari kenkälaatikkoa kaapin perukoilta. Enpä tuolloin tajunnut minkälaisen hittituotteen puheterapiaan keksin siinä siivotessani. Kaverille löytyi silmät sekalaisten tavaroiden seurakunnasta, jonne olin laittanut kinder-muna yllätysten muoviset kotelot talteen. Vähän tussia ja paksua kaksipuolista teippiä. Ahmatti oli syntynyt.

Ahmatin kuvateksti
”Ruokaa, ruokaa mulle tuokaa, Ahmatti nälkäisenä huokaa”.

En tiedä mikä siinä on, mutta lapsiasiakkaat nauttivat hahmoista joita voi syöttää. Olen huomannut että yksinkertainenkin käsinukke on hitti, kun lapsille kertoo sen haluavan syödä kaikkea; nappuloita, kortteja, pikkuesineitä, helmiä.. Ahmatti on siitä loistava, että edellinen elämä kenkälaatikkona teki sille ison mahan! Ahmatti pystyy syömään pienten esineiden lisäksi myös isompia tavaroita ja tämähän vasta hauskaa onkin. Kyllä on monet PRT:t, drillit, nimeämiset ja aloitteet tehty tämän Ahmatin avulla. Lapset eivät huomaa harjoittelevansa leikin lomassa!

Ahmatti ei syö ihan mitä tahansa, se on hiukan jääräpäinen ja sillä on vähän huonot silmätkin. Sille pitää siis kertoa mitä ruokaa sille syötetään, sitten se vasta suostuu avaamaan suunsa.  Asiakkailta parhaat naurunremakat on kuultu, kun Ahmatti ei tykkää jostain kummallisesta ruoasta (kuka nyt ei tykkäisi vaikka ruuveista?!) ja sanoo ”yäk, en halua!” yökkiessään ruoan pois suustaan. 

Sitten kun tällainen Ahmatti vielä keksitään matkakokoisena, niin se olisi myös reissaavan puheterapeutin paras kaveri!

Minkälaisia hittituotteita teidän kaapeista löytyy?