Aikataulutetris

Niin sitä sitten tuli maanantaiaamu ja aika palata töihin. Taakse jäi kesäloma sateisessa Suomessa ja rentouttavat reissut Saksan Alpeilla. Aamulla mukaan piti muistaa ottaat oleellisimmat: kalenteri, avain ja työpuhelin. Tästä huolimatta meinasin jäädä rappukäytävään toimiston oven taakse ennen kuin kollega sieltä minut pelasti ensimmäistä työpäivää aloittamaan.

Mahtuisiko sulle vielä yksi asiakas?

Ensimmäisestä koettelemuksesta ja maanantaista selvittiin. Samoin myös sen jälkeisistä viikoista. Mun tuntemukset ensimmäisten työviikkojen jälkeen pyörivät aikataulutuksen ympärillä. Miten saada kaikki asiakkaat mahtumaan kalenteriin? Miten hallinoida aikaa (kun se ei aina riitä)? Ja se loputon tehtävälista! Miten sen saa toteutumaan?

Puheterapeutin kalenterin organisointi on kuulemma kuin pelaisi Tetristä! ”Kouluaikaan ei voi tulla terapeutti”, ”ruokailu ja päiväunet rauhoitetaan klo 11-14”, ”iltapäivällä on kaikki tilat käytössä”, ”lapsella on koulun jälkeen harrastuskerho”, ”päiväkodissa on silloin retkipäivä/jumppapäivä/laulupäivä”, ”taksi lähtee klo 15” , ”sillon tulee toinen terapeutti”, ”kotiin voi mennä vasta klo 17 jälkeen”, ja niin edelleen. Niin että, miten saan mahtumaan kaikki asiakkaani kalenteriini klo 8-16 välille?!

Jos on kovin visuaalinen ihminen, niin tämä Schoolhouse talk! -blogista löytämäni esimerkki post-it lappujen käytöstä voisi auttaa suunnitteluvaiheessa. Lappuja on ainakin helpompi siirrellä kuin kynällä tehtyjä kalenterimerkintöjä!

kuvateksti

 

”Mahtuisiko sulle vielä yksi asiakas?”

Tämä on varmaan meille kaikille tuttu kysymys. Lähettävä taho tai vanhemmat tiedustelevat tätä yksityiseltä puheterapeuteilta tai sitten perusterveydenhuollossa työskentelevä puheterapeutti joutuu esittämään kysymyksen itselleen purkaakseen jonoaan. Minulla on kalenterin takana listaus asiakkaistani (pelkkä etunimi!), maksusitoumuksen kerrat ja kesto sekä tulevat tutkimusjaksot. Kiitos Tutorikselle taulukkopohjasta! Numeroin listauksen ja kun maaginen raja on täynnä, voin sanoa hyvällä omallatunnolla: ”ei mahdu”. Lisäbonuksena näen vilkaisulla milloin tarvitaan lausuntoja tutkimusjaksoille tai vaikka Kelaan, ja osaan ennakoida ne kalenteriin.

edit: Yllämainitut nimet ja maksarit ovat tietenkin minun ikiomasta päästä keksittyjä 🙂

Yksityisellä puolella asiakkaat ovat usein kertaviikkoisia ainakin noin puoli vuotta kerrallaan, joten kalenterin kasaaminen on jossain määrin tehtävissä, varsinkin jos saa kaikille ns. vakiajan ja kalenterin voi täyttää kerralla loppuvuodeksi.

Itselläni on lisäksi kokemusta perusterveydenhuollosta, jossa toimintamalli on aivan erilainen, koska asiakaspaletti muuttuu kokoajan. Kuulin yhdestä toimivasta keinosta, jonka haluan jakaa. Excel-taulukkoon kirjataan nimet ja viikot. Matilla on 5 kerran jakso, joten siltä kohdalta väritetään 5 viikkopalkkia eteenpäin. Tästä näkee heti kun ”paikka vapautuu” viiden viikon päästä ja sinne voi suunnitella seuraavaa 10 kerran jaksoa alkavaksi. Kiitokset Maijulle tästä ideasta!

Eihän elämä toki toimi aivan näin näpsäkästi. Muuttuvia tekijöitä riittää: palaverit, ohjauskäynnit, sairastumiset, koulutukset ja lausuntosumat mainitakseni muutamia. Expect the unexpected! Eihän Tetriksessäkään tiedä kaikkia tulevia paloja ennalta 🙂

Järjestelmällistä elokuuta!

Kevätsiivous ja materiaalit järjestykseen

Tänään on kevätsiivous! Ja puhun nimenomaan liikkuvan toimistoni siivouksesta. Auto on tässä työssä korvaamaton, mutta välillä autoa katsomalla arvaa, ettei se ole aivan tavanomaisen auton roolissa. Liikuvat puheterapeutit tietävät varmaan tilanteen, kun kortteja löytyy auton lattiamaton alta? Tai roskia on oven lokerot pullollaan? Tai kun keskikonsolin ja penkin väliin tippuu kortti tai kynä, niin sitä ei ihan heti sieltä saakaan? Siivousurakan suurin haaste on kuitenkin materiaalien säilyttäminen järjestyksessä takakontissa.

Haaveillaan hetki, että materiaalit olisivat tiptop järjestyksessä: artikulaatiokortit olisivat järjestettyinä äänteen paikan mukaan, tulostetut tehtävät aihepiirien tai iän mukaan, itse askarrellut pelit ja välineet helposti löydettävissä, pelipohjat ja niihin kuuluvat kortit samassa paikassa, lautapelit nätisti pinossa ja leikkivälineet laatikoissa aiheittain. Ja niin edelleen. Sillon kun tein töitä vastaanotolla, tämä tilanne oli jopa saavutettavissa. Nyt liikkuvana puheterapeuttina tilanne tuntuu aika kaukaiselta haaveelta. Joitain hyviä järjestysvinkkejä olen kuitenkin kehittänyt.

Raejuustopurkit. Ne isot 400g purkit, missä on läpinäkyvä kansi. Niissä säilytän äännekorttejani, jotka niputan kuminauhoin äänteen paikan mukaan, esim. R alussa, R tavun alussa, R tavun lopussa, R lopussa. Läpinäkyvään kanteen saa hyvin näkyviin R:n ja /r/-treeneihin voi napata koko R-laatikon laukkuun mukaansa. Tämän idean itseasiassa sain kollegalta edellisestä työpaikassani, mutta hyvin on toiminut myös reissuhommissa!

R-kortit äänteen paikan mukaan

Nämä raejuustopurkit olen kasannut Ikeasta ostettuun laatikkoon riviin kätevästi nähtäville.

IKEA-laatikossa nätti rivi

Toinen toimiva ajatus lähti siitä, kun keksin hyvän tehtäväidean asiakkaalleni: pelataan se yksi hyvä luokittelupeli, joka koostuu pelipohjasta ja korteista (kiitokset peli-ideasta Outille!). Päiväkodin pihalla kaivellessani autoa löysin pelipohjan, mutta en kortteja. Olin käyttänyt monikäyttöisiä kortteja toisessa yhteydessä ja en ollut palauttanut niitä takaisin ”raejuustopurkkiinsa”. Höh!

Kulmalukkokansioista löytyi apu pelipohjien ja korttien pitämiseen ojennuksessa! Vähän File Folder -pelejä mukaillen, olen koonnut aihepiireittäin harjoituksia ja niihin liittyviä kortteja, pohjia, kuvia, materiaaleja kulmalukkokansioihin. Esimerkiksi YLÄKÄSITTEET -kansiosta löytyy nyt kätevästi kaikki yläkäsitepelipohjat, ja niihin kuuluvat kortit olen jakanut minigrip-pusseihin (eläimet, kulkuvälineet, ruoat jne).

Yläkäsitekansio
Yläkäsitekansio

Toinen esimerkki on OHJEEN MUKAAN TOIMINEN -kansio. Tämä kansio sisältää tehtäviä, joissa asiakas kuuntelee ohjeen ja toimii sen mukaisesti, eli kansiossa on esimerkiksi maisematausta, jonne laitetaan hahmoja (Angry birds -hahmot ovat kova juttu!). Tässä kansiossa on myös lehdistä leikatut toimintakuvat (”tyttö juo kaakaota”), joita laitamme ohjeen mukaan esim. postilaatikkoon. Lisäksi kansiossa on toimintaohjekortteja: ”kosketa ensin nenääsi ja kävele takaperin ikkunalle”. Kaikki eri kortit ovat minigrip-pusseissa, joten oikea tehtävä löytyy nopeasti ja sen voi siivota takaisin samalle paikalle jo lähtiessä. Tämä siivoaminen on tärkeä vaihe! Ettei käy niin kuin minulle aloittaessa reissuhommia, kun ajattelin että järjestän nämä kortit takaisin paikoilleen sitten viikon päätteeksi. Tässä skenaariossa ei käynyt hyvin!

Ai niin. Lisäksi tehtäväkansiot on myös värikoodattu. Mustat = ymmärtäminen/kuuntelu, punaiset = sanavarasto, siniset = kerronta, värilliset = käsitteet, jne. Yhdessä kansiossa on muuten pelipohjia, joita voi käyttää monipuolisesti minkä tahansa aihepiirin harjoitteluun. Kansiot nätisti pystyssä muovilaatikossa.

Kansiot kasassa

Tässä oli muutamia toimivia ideoita liikuvan toimiston järjestämiseen, toimivat varmasti myös vastaanoton kaappien järjestämiseen. Sitten on myös niitä ideoita, jotka kaipaavat vielä hiomista, kuten struktuurikuvien säilyttäminen ja valinta helposti. Onko siihen jotain hyvää käytäntöä? Entäpäs lelut? Miten ne saa kätevästi ja pieneen tilaan pakattua? Minulla ne on tällä hetkellä kangaspusseissa ja aina välillä etsin muoviruokia pitkin peräkonttia.. Tämä materiaalien järjestely nyt on varmaan loputon aihe, mutta kaikki hyvä ehdotukset otetaan innolla vastaan!

Takakontissa järjestys

Tässä järjestetty takakontti. Valmiina uuteen työviikkoon jo lauantaina 🙂