Koulutusreissuja ja kiitosta lukijoille

Nyt on blogissa ollut hieman hiljaista, koska tällä puheterapeutilla on ollut hieman haipakkaa! Viime viikko oli koulutusten luvattua aikaa ja pääsin jakamaan tietoa omasta intohimon aiheestani eli tabletin käytöstä oppimisen tukena. Puheterapeutin työviikkona kulunut viikko oli kyllä tavaton, sillä olin kouluttajan roolissa peräti kolmena eri päivänä ja kolmessa eri kaupungissa. Tampereella koulutin etänä viiteen eri kaupunkiin, Helsingissä tuuli riepotteli kulkijaa ja Oulussa paistoi lounastauolla ihana kevätaurinko (ilman sitä kuuluisaa vinkkaa?!). Olen siis kuluttanut erityisesti VR:n penkkejä ja (olematonta) VR:n verkkoa liki 3 työpäivän verran. (Huh, ei kannattaisi laskea matkustukseen kulunutta aikaa!)

Kouluttaminen on monella tapaa kivaa puuhaa. Ai miksi? Noh, ensinnäkin aiheena oli tabletit! Kuka tahansa kouluttaja varmasti allekirjoittaa sen, että on huippua puhua aiheesta, josta on itse oikeasti innoissaan! Toiseksi, pidän kouluttamisessa parhaana puolena sitä, että opettaessa oppii itsekin; aiheesta syntyy keskusteluja, nousee kysymyksiä ja asiaa saa miettiä monesta eri näkökulmasta. Nyt kun alan toipua reissuväsymyksestä, alkaa mielessä kuplia taas ideoita siitä, miten kehitän omaa työtäni eteenpäin, miten käytän sovelluksia entistä monipuolisemmin ja…

Pääsin myös kokeilemaan erilaisia ratkaisuja siihen, miten tabletin näytön voi jakaa videotykillä isommalle porukalle. Teen tästä aiheesta ihan oman postauksen vielä myöhemmin.

Mutta sitten tärkeämpiin asioihin eli kiitosta teille lukijoille! Puhetta terapeutista -blogissa on ollut kävijöitä jo reilusti yli 10 000!! Eikä tässä vielä kaikki: FB-sivuilla on käyty tykkäämässä niin kovaa tahtia, että sielläkin on jo yli 100 tykkääjää!

Wuuhuu! Eihän tätä oikein voi uskoa todeksi. Alun alkujaan ajatus oli kirjoitella muistiin hyviä ideoita oman työn syövereistä ja lisäbonusta olisi se, jos joku muukin saisi vinkkejä siinä sivussa. Jotain tämänsuuntaista blogi on ilmeisesti onnistunut tarjoamaan. Lukijoille kiitos siitä, saatte minut innostumaan tästä bloggaamisesta entisestään! Blogi ei ole vielä edes puolivuotias, mutta se on selvästi kasvanut jo vauvasta taaperoksi!

Juhlat ovat paikallaan ja juhlien kunniaksi järjestän arvonnan kaikkien teidän lukijoiden kesken. Osallistu Puhetta Terapeutista Facebook-sivujen kautta ja voit voittaa oppimisaiheisen palkinnon!

Pinterest: ideoiden aarreaitta

Mä olin ihan siinä uskossa, että kaikille on jo Pinterest tuttu, kunnes tapahtui seuraava. Juttelin ystäväni kanssa jumppakerhon pukukaapeilla ja hän totesi kaipaavansa ideoita päiväkodissa toteutettaviin tehtäviin. Vesipuolloa täyttäessä muistutin etsimään materiaalia varhaiskasvatuksen tehtäviin myös Pinterestistä. Ystäväni ihmetteli, ”Ai, onko siellä jotain muutakin kuin sisutus- ja hääideoita?!”

Onhan siellä. Enemmän ihmeteltävää kuin mitä illoissa on tunteja!

Ai, onko siellä jotain muutakin kuin sisutus- ja hääideoita?!

Mutta lähdetäänpä aivan alusta. Pinterest on virtuaalinen ilmoitustaulu, jonne saa kätevästi talteen kaikki ihanat ideat. Ajatuksena on nopeuttaa ideoiden jakamista ja tallentamista ”pinnaamalla”. Pinterestiin tehdään tili (ilmainen!) ja sen jälkeen saa käyttöön oman ilmoitustaulun. Kun löydät netistä jonkun hyvän idean kuvana, voit tehdä siitä ”pinnin” eli visuaalisen kirjanmerkin omalle ilmoitustaulullesi napin painalluksella. Kun pinni on tehty, pinnattua kuvaa klikkaamalla pääsee takaisin sille nettisivulle mistä se on alunperin napattukin. Omia ilmoitustauluja voi nimetä ja kasata oman maun mukaan kaikesta mitä nyt mieleen sattuu tulemaan: sisustusideat, reseptit, elämänviisaudet ja.. puheterapia ideat!

Puheterapiasta löytyy satoja ideoita ja tehtäviä, kunhan oikeat hakusanat löytyvät

Parastahan palvelussa on se, että siellä pääsee selailemaan muiden tekemiä tauluja! Nyt ei seurata siis ihmisiä (kuten esimerkiksi Twitterissä) vaan yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Pin + interest = Pinterest. Tämän puheterapeutin pää oli aivan pyörällä, kun ensimmäistä kertaa selailin Pinterestiä hakusanoilla ”slp” ja ”speech language pathology”. Kyllä siinä istuin useamman tunnin ihailemassa tätä salaista aarreaittaa ja kaikkia niitä upeita ideoita, jotka sinne oli laitettu talteen. Enpä olisi itse keksinyt ikinä puoliakaan!

Kätevä tehtäväidea riimien harjoitteluun -> Pin It

Pinterestissä pääsee seuramaan (follow) muiden tauluja, jolloin omalle etusivulle ilmestyy kaikkea uutta mielenkiintoista ihmeteltävää. Toisen ihmisen pinnin voi uudelleen pinnata itselleen (repin). Lisäksi käytössä on aiemmin mainitsemani hakutoiminto, millä voi etsiä mitä tahansa. Ja tietenkin omia kameralla otettuja kuvia voi lisätä muiden pinnattavaksi. Suurin osa Pinterestin sisällöstä on vielä englanniksi, mutta muutamia löytöjä tein jo suomeksikin, esimerkiksi hakusanoilla ”opetus” ja ”puheterapia”. Ja sittenhän on se viimeinen vaihtoehto eli voit pinnata mitä tahansa kuvia internetistä. Pinnaamisen kannalta on olennaista lisätä selaimeen Pin It -nappi, johon löytyy ohjeet täältä.

Pinterest löytyy myös sovelluksena iOS:lle ja Androidille. Windowsille näyttää olevan tarjolla vain epävirallisia sovelluksia pinnaamiseen. Puhelimella ja tabletillakin voi siis pinnata, missä ikinä oletkin.

Pinterestin haittapuolena mainittakoon ensinnäkin se, että siihen kuluu aikaa. Siellä kun ihmettelee muiden hienoja ideoita, tulee itsellekin johdannaisideoita, joista syntyy uusia materiaali-ideoita ja niistä vielä kehittyneempiä ideoita. Ja sitten päästäänkin toiseen haittapuoleen eli siihen, että minulla alkaa olla satoja pinni-ideoita (ja johdannaisia) odottamassa askartelu- ja toteutusaikaa! Mistä sitä aikaa saikaan ostaa lisää?

Ja parhaan jutun säästin viimeiseksi: Puhetta Terapeutista löytyy myös Pinterestistä. Olen kasannut sinne pohjaksi ideoita, mistä ainakin muut puheterapeutit (miksi eivät myös muut terapeutit, opetusalan ihmiset ja vanhemmatkin) voisivat innostua ja päästä vauhtiin. Ja laitan sinne lisää parhaani mukaan. Tämän postauksen innoittamana lisäsin myös Pin It -napin blogiini.

Eikun pinnaamaan!

Thinking outside the box

Nyt on ollut vähän hiljaista blogipäivitysten suhteen, kun tämä puheterapeutti lomailee Rukalla. Tällaisen rauhallisen päivärytmin yksi hyvä puoli on se, että on tilaa niille ideoilla ja ajatuksille, joita ei ehdi arjen kiireen keskellä miettiä loppuun. Lautailun, syömisen, saunomisen ja päiväunien väleihin on mahtunut muutamia ajatuksia ja otteita puheterapeutin työstä. Ja taas sitä saa todeta, että usein ne yksinkertaisimmat ideat ovat parhaita.

”Olipa kerran laatikko, siis ihan perinteinen pahvilaatikko, joka pääsi mukaan puheterapiaan”…

Monelle lapselle sijaintikäsitteet ovat erityisen hankalia oppia. Esimerkiksi autistisen asiakkaani kanssa olemme näitä toistaneet vuodesta toiseen. Olen käyttänyt apuna leluja, kuvia, hahmoja ja ties mitä. Innostuin netistä löytämistäni sijaintikuvista. Siitä se idea syntyi ja otin mukaani pahvilaatikon seuraavalle koulukäynnille.

Ajatuksena oli, että katsotaan piirretystä kuvasta malli ja asiakkaani menee kuvaa vastaavaan paikkaan, esimerkiksi laatikon alle. Asiakkaani hoksasi hetkessä jutun juonen ja innoissaan valitsi piirretyistä kuvista minkä haluaa matkia. Minun tehtäväkseni jäi ottaa iPadillä valokuvat asiakkaastani eri sijainneissa. Lopulta olisi tarkoitus laittaa vihkoon kuvat vierekkäin: piirretty ja valokuva. Voi että meillä oli hauskaa! Erityisesti kun piti istua tyhjän pahvilaatikon päälle ja lapsi hujahti laatikkoon jalat kohti kattoa. Siitäkin piti kuulemma saada kuva, ”kun on laatikon SISÄLLÄ jumissa”.

En voi luonnollisestikaan jakaa kuvia asiakkaastani, mutta Fasu-koira toimi meille blogin statistina. (Kuulemma oli koirakin ollut tehtävästä ihan onnessaan! Voisinkohan siis todeta, että idea on sekä lapsi- että koiraystävällinen? 🙂 )

Sisällä
Sisällä
Päällä
Päällä
Takana
Takana

Kokemukseni tehtävästä oli todella positiivinen. Hauskaa ainakin oli ja mikä parasta kuntoutusmateriaali syntyi aidoista valokuvista lapsesta tekemässä jotain mielekästä. Lisäksi ainakin minun asiakkaani (kutsutaan vaikka Matiksi, lukemisen helpottamiseksi) hahmottaa maailman paremmin omasta näkökulmastaan, eli on helpompi ajatella ja sanallistaa: ”Matti on laatikon sisällä” kuin että ”(kuvan) poika on laatikon sisällä”. Tehtävässä avuksi saadaan myös tuntoaisti ja sijainikäsitteeseen joutuu ehkäpä keskittymään tavallista enemmän, koska se pitää itse toteuttaa.

Tehtävää voisi halutessaan muokata myös moneen muuhun. Äkkiseltään mieleeni tuli, että laatikkoon voisi kiinnittää tehtäväkortteja alle, sisälle, taakse jne. ”Mitä löytyy, kun menet laatikon taakse?” ”Löytyyköhän laatikon sisältä korttia?”. Tämän modauksen jälkeenhän tehtäväidea sopii ärrän harjoittelusta ohjeen ymmärtämiseen tai vaikka kirjainten harjoitteluun.

Lopuksi Matin piti kokeilla (tietenkin!) laittaa laatikko päähän, josta se sujahti vatsan kohdalle ja kuului ”Matti on robotti”.

Ja tämänhän idean voi toteuttaa vaikka hmm.. mökillä Rukalla pääsiäislomalla – tarvitset vain pahvilaatikon.

Rentouttavaa pääsiäistä!